Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Julkinen kuuleminen hiilineutraalisuuteen tähtäävästä Suomen Pitkän aikavälin strategiasta

Työ- ja elinkeinoministeriö 4.3.2020 10.16
Tiedote

Suomi toimittaa huhtikuussa Euroopan komissiolle Pitkän aikavälin strategian, jossa esitetään skenaarioita ja vaikutusarvioita vuodelle 2035 asetetusta kansallisesta hiilineutraalisuustavoitteesta sekä kasvihuonekaasupäästöjen ja -poistumien kehityksestä vuoteen 2050 asti.

Otakantaa-kyselyssä selvitetään kansalaisten ja järjestöjen mielipiteitä ja näkemyksiä hiilineutraalisuuteen tähtäävästä pitkän aikavälin strategiasta. Tuloksia hyödynnetään, kun Suomi viimeistelee komissiolle toimitettavaa strategiaansa. Kysely on auki 17.3 saakka.

Pitkän aikavälin strategia (Long Term Strategy, LTS) perustuu Euroopan parlamentin ja neuvoston asetukseen energiaunionin ja ilmastotoimien hallinnosta (EU 2018/1999) eli niin sanottuun hallintomalliasetukseen.  

Pitkän aikavälin strategiassa tarkastellaan kolmea eri skenaariota. Nykyisillä politiikkatoimilla aikaansaatavaa kehitystä kuvaavan vertailuskenaarion (ns. WEM skenaario) lisäksi esitetään kaksi vaihtoehtoista vähäpäästöskenaariota jotka ovat Jatkuva kasvu- ja Säästö-skenaario. Jatkuva kasvu- ja Säästö-skenaariot kuvaavat vaihtoehtoisia polkuja toteuttaa Suomen ja EU:n asettama vähäpäästötavoite vuoteen 2050 mennessä.

Lisäksi arvioidaan sektoreittain päästövähennyspotentiaalia ja -tarvetta keskipitkällä (2035) ja pitkällä (2050) aikavälillä Suomen asettamien päästövähennystavoitteiden toteuttamiseksi. Pitkän aikavälin strategian laskemien lähtökohtana on päästövähennyskustannusten minimointi koko maan tasolla.

EU:lle toimitettavassa Pitkän aikavälin strategiassa ei esitetä mille sektoreille päästövähennykset kohdistetaan. Kohdentamisesta ja politiikkatoimista sekä maankäyttösektorin toimista päätetään ilmasto- ja energiastrategian, keskipitkän aikavälin ilmastopolitiikan suunnitelman ja maankäyttösektorin ilmasto-ohjelman valmistelun yhteydessä vuosina 2020–2021.

TEM pyytää Otakantaa-kyselyssä kommentteja seuraaviin kysymyksiin:

  1. Vuoden 2050 kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite (pl. maankäyttösektori) vuoden 1990 päästöihin verrattuna on mallinnuksessa asetettu Jatkuva kasvu-skenaariossa 87,5 prosenttiin ja vastaavasti Säästö-skenaariossa 90 prosenttiin. Molemmat vähäpäästöskenaariot toteuttavat lisäksi vuodelle 2035 asetetun hiilineutraalisuustavoitteen. Onko v. 2050 kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite riittävän kunnianhimoinen. Mikä pitäisi olla Suomen vuoden 2050 kasvihuonekaasujen päästövähennystavoite?
  2. Onko pitkän aikavälin strategian skenaarioissa mielestäsi onnistuttu tunnistamaan realistiset päästövähennyskohteet vai onko jokin jäänyt huomaamatta?
  3. Maankäyttösektori pysyy kaikissa skenaarioissa nettonieluna eli kasvihuonekaasujen poistumat ovat päästöjä suuremmat ja sektorin hiilivarastot kasvavat. Mitkä näet pitkällä aikavälillä tärkeimmiksi toimenpiteiksi hiilinielujen ja hiilivarastojen vahvistamiseksi, sekä maankäyttösektorin (maa- ja metsätalous, maankäytön muutokset) päästöjen vähentämiseksi Suomessa?
  4. Muita kommentteja pitkän aikavälin strategiaan liittyen?

https://www.otakantaa.fi/fi/hankkeet/432/

Lisätiedot:
teollisuusneuvos Petteri Kuuva, TEM, puh. 029 506 4819
neuvotteleva virkamies Markku Kinnunen, TEM, puh. 029 506 4792