Kumppanuudessa kohti tulevaa rakennerahastokautta: Investoinnit vähähiiliseen talouteen välttämättömiä ilmastohaasteiden torjunnassa

Suunnittelija Mauri Yltiö ympäristöministeriöstä (YM) kuvaa ministeriön sisäistä yhteistyötä tulevan rakennerahastokauden valmistelussa sujuvaksi. Ympäristöministeriössä on yhteinen työryhmä, jossa käsitellään rakennerahastoihin ja koheesiopolitiikkaan liittyviä asioita. Mukana on keskeisiä valmistelijoita ja kattava edustus osastoilta. Myös digitaaliset työtilat helpottavat yhteistyötä ja tiedonkulkua.

− Aikaisempiin kausiin verrattuna yhteistyö on selkeästi parantunut. Viesti kulkee osastoilla ja ylimpään johtoon saakka, Yltiö kertoo.

Yltiö näkee eri toimijoiden välisessä ohjelmavalmistelussa luontaisena, että kukin taho katsoo asioita omasta näkökulmastaan. Näkökulmien erilaisuudesta huolimatta on välttämätöntä luoda yhteisiä kantoja.

− Kaipaisin sitä, että nähtäisiin paremmin kokonaisuus ja kansallinen etu, hän toteaa.

Rakennerahastovarat merkityksellisiä ilmastonmuutoksen torjunnassa

Yltiön mukaan ohjelman teemoja on ryhdyttävä priorisoimaan. YM:n näkemykset vähähiilisyydestä ja ilmastohaasteista on saatettava tiiviimmin osaksi valmistelua.  Haasteena on, että kaikki valmistelevat tahot eivät ole vielä sisäistäneet ilmastonmuutoksen todellista merkitystä. YM haluaa tuoda ilmastoteemat esiin entistä keskeisempänä osana valmistelua. 

− Investointien on oltava toimenpiteissä mukana, sillä pelkällä tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnalla ilmastohaasteisiin ei pystytä vastaamaan.

Kuluva ohjelmakausi on ensimmäinen, jossa vähähiilisyys on noussut mukaan keskeiseksi sisällöksi. Yltiö pitää rakennerahastovaroja hyvin merkityksellisenä kehitysinstrumenttina ilmastoteemassa. Myös Euroopan sosiaalirahaston (ESR) puolella on runsaasti mahdollisuuksia toteuttaa vähähiilisiä toimenpiteitä.

Yltiön mukaan hallintomallia ei ole tarvetta muuttaa tulevalle kaudelle. Sama koskee myös ohjelman seurantaa.

−Seurantaa on kehitetty ja siihen on pistetty todella paljon panostuksia, hän kuvaa.

Haastateltavana oli suunnittelija Mauri Yltiö ympäristöministeriöstä. EU:n rakennerahastokautta 2021−2027 valmistellaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa kumppanuusperiaatteen mukaisesti. Kumppanuudessa kohti tulevaa rakennerahastokautta -sarjaan haastatellaan lisäksi Marja-Riitta Pihlmania työ- ja elinkeinoministeriöstä, Päivi Keisasta Pohjois-Pohjanmaan liitosta, Tiina Huotaria Uudenmaan liitosta sekä Jussi Ahokasta SOSTE ry:sta.

Vähähiilisyyden merkitys yritystoiminnassa kasvaa

• Kuluvalla ohjelmakaudella vähähiiliseen talouteen ohjelmarahoituksesta tulee kohdentaa vähintään 20 prosenttia. Suomi on asettanut itselleen tavoitteen viisi prosenttiyksikköä korkeammalle.
• Vähähiilisyyttä edistävät teemat ovat yhä merkittävämmässä roolissa yritysten liiketoiminnassa.
• Hankkeisiin osallistuneet yritykset eivät kuitenkaan ole sisäistäneet vähähiilisyyttä tukevien toimien merkitystä liiketoimintansa kehittämisessä.
• Ensisijaisesti yritykset eivät tavoittele energiatehokkuutta, vaan toiminnan tehokkuutta ja kasvua, jossa energiatehokkuus syntyy sivutuotteena.

Lähde: MDI ja konsortio (2019). Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman arvioinnin loppuraportti