Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Kumppanuudessa kohti tulevaa rakennerahastokautta: Koheesiopolitiikalla tuetaan heikoimmassa asemassa olevien hyvinvointia

Työ- ja elinkeinoministeriö 24.2.2020 10.22
Uutinen
Pääekonomisti Jussi Ahokas Suomen sosiaali- ja terveys ry:stä
Pääekonomisti Jussi Ahokas Suomen sosiaali- ja terveys ry:stä

Sosiaali- ja terveysalojen kattojärjestö SOSTE:lle keskeisiä teemoja tulevan rakennerahastokauden valmistelussa ovat sosiaali- ja terveyspalvelujen kehittäminen sekä osallisuuden ja työllisyyden edistäminen. Välityömarkkinoilla olevien henkilöiden, kuten osatyökykyisten, pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien hyvinvoinnin edistäminen on SOSTE:n näkökulma aluekehittämiseen.

− Heikoimmassa asemassa oleville tulisi entistä enemmän luoda mahdollisuuksia Euroopan sosiaalirahaston kautta ja laajemmin koheesiopolitiikassa, sanoo pääekonomisti Jussi Ahokas Suomen sosiaali- ja terveys ry:sta.

Ahokas luonnehtii ohjelmavalmistelua pääosin myönteisesti.

− Valmistelu on ollut kiitettävän avointa ja osallistavaa. Prosessin sisältöjä ja aikatauluja on tuotu tietoon ja kommentoitavaksi, joka on aika harvinaista nykyään.

Valmistelua leimaa kuitenkin vahva aluevetoisuus, jolloin järjestöt jäävät pienempään rooliin. Osallistaminen voisi Ahokkaan mukaan olla syvempää.

Tarve hankkeiden paremmalle juurruttamiselle ja vaikuttavuuden arvioinnille

Kokemukset kuluvalta ohjelmakaudelta ovat myönteisiä.

− Meidän kentällämme on ollut paljon onnistuneita Euroopan sosiaalirahaston hankkeita, ja niillä on saatu vipuvoimaa hyvinvointilähtöiseen toimintaan.

Ahokas korostaa sitä, että hankkeissa syntyneitä hyviä toimintamalleja pitäisi juurruttaa käytäntöön nykyistä paremmin. Hankkeita on tarkasteltava investointeina, jotka tuovat uusia resursseja toimintaan. Keskeistä on arvioida hankkeiden vaikuttavuutta pitkällä aikavälillä ja saada jatkuvuutta kehittämiseen.

− Vaikuttavuuden mittaamiselle pitää antaa aikaa, koska hyvinvointivaikutusten todentaminen ei käy hetkessä, hän painottaa.

Haasteena monilla sosiaali- ja terveyspalvelujen tuottajilla ja järjestöillä on se, että hankehakuun ja hankkeisiin mukaan lähteminen on hallinnollisesti raskasta. Järjestökentällä ja neljännellä sektorilla on paljon toteuttamisen arvoisia ideoita hanketoimintaan.

Ahokas toivoo, että rahoitus olisi jatkossa helposti hallinnoitavaa, sitä voisi hyödyntää nopeasti käynnistettävään toimintaan ja sillä voisi tukea ruohonjuuritason toimintaa.

SOSTE ry on ohjelmavalmistelun sidosryhmäjäsen, joka yhteisten kokousten kautta saa informaatiota ja mahdollisuuksia osallistua tulevaa rakennerahasto-ohjelmakautta koskevaan keskusteluun.

Haastateltavana oli pääekonomisti Jussi Ahokas Suomen sosiaali- ja terveys ry:sta. EU:n rakennerahastokautta 2021−2027 valmistellaan yhteistyössä eri sidosryhmien kanssa kumppanuusperiaatteen mukaisesti. Kumppanuudessa kohti tulevaa rakennerahastokautta –sarjaan haastatellaan lisäksi Marja-Riitta Pihlmania työ- ja elinkeinoministeriöstä, Päivi Keisasta Pohjois-Pohjanmaan liitosta, Tiina Huotaria Uudenmaan liitosta sekä Mauri Yltiötä ympäristöministeriöstä.

ESR-rahoituksella edistetään sosiaalista osallisuutta ja torjutaan köyhyyttä

  • Työelämän ulkopuolella olevien työ- ja toimintakykyä on pyritty edistämään köyhyyden torjuntaa ja sosiaalista osallisuutta edistävillä toimilla.
  • Toimien tuloksena on vahvistettu osallistujien työ- ja toimintakykyä, lisätty osallisuutta ja vähennetty kokemuksia taloudellisen tilanteen haasteista.
  • Erityisesti heikossa työmarkkina-asemassa olevia henkilöitä on saatu koulutuksen piiriin. Hankkeissa olevat asiakkaat ovat myös työllistyneet.
  • Tuloksellisiksi ovat osoittautuneet toimet, jotka perustuvat palveluiden räätälöintiin, asiakkaiden osallistamiseen, työelämälähtöisyyteen sekä tarvittaessa useiden toimenpiteiden käyttöön.

Lähde: MDI (2019). Kestävää kasvua ja työtä -rakennerahasto-ohjelman arvioinnin loppuraportti