Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Luettelo päästökaupan ilmaisjakoa hakevista laitoksista toimitettu komissiolle

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 11.10.2019 12.55
Tiedote

Suomi on toimittanut Euroopan komissiolle luettelon päästökauppalain soveltamisalaan kuuluvista laitoksista sekä tiedot päästöoikeuksien ilmaisjakoa hakevista laitoksista jakokaudelle 2021-2025.

Jäsenvaltioiden tuli toimittaa komissiolle syyskuun loppuun mennessä luettelo alueellaan sijaitsevista päästökauppajärjestelmän piiriin kuuluvista laitoksista ja komission ilmaisjakoasetuksessa määritellyt tiedot kaudelle 2021-2025 ilmaisjakoa hakevista laitoksista.

Työ- ja elinkeinoministeriö toimitti kaikkien ilmaisjakoa hakeneiden 297 laitosten tiedot komissiolle tarkistettavaksi. Mukana on myös neljä laitosta Ahvenanmaalta. Kaikkiaan luettelo kattaa kaikki 541 päästökauppalain piiriin kuuluvaa laitosta Suomessa.

Nyt tehty päätös ja tietojen toimittaminen komissiolle ei sisällä varsinaista päätöstä ilmaisjaosta tai sen määrästä. Komissio tarkistaa ilmaisjakoa hakevien laitosten tiedot ja hyväksyy laitokset ilmaisjaon piiriin. Tietoja käytetään ilmaisjaon laskentaan tarvittavien EU-tason vertailuarvojen päivittämiseen vastaamaan teknologian kehitystä.

Energiaintensiiviselle, kansainvälisessä kilpailussa toimivalle teollisuudelle jaetaan päästöoikeudet maksutta EU-tason vertailuarvojen perusteella. Muut ilmaisjakoon oikeutetut toimialat saavat aluksi 30 prosenttia laskennallisesta määrästä, mutta osuus laskee vuoden 2026 jälkeen tasaisesti nollaan vuonna 2030. Tämä lasku ei kuitenkaan koske kaukolämpöä tai -jäähdytystä.

Suomessa Energiavirasto tekee päätökset kunkin laitoksen ilmaisjaon alustavasta määrästä jakokaudelle 2021-2025 sen jälkeen, kun komissio on määrännyt päästöoikeusmäärien laskennassa käytettävät päivitetyt vertailuarvot.

Kun komissio on hyväksynyt Energiaviraston toimittamat laskelmat ja määritellyt kullekin vuodelle korjauskertoimen, tekee Energiavirasto päätökset laitosten lopullisista päästöoikeusmääristä kaudelle 2021–2025. Alustavan aikataulun mukaan tämä tapahtuisi loppuvuodesta 2020.

Päästöoikeuksien kokonaismäärä vähenee 2021-2030 lineaarisesti 2,2 % vuosittain

Päästöoikeuksien ensisijainen jakomenetelmä on vuodesta 2013 lähtien ollut huutokauppa. Hieman yli puolet päästöoikeuksista on lähtökohtaisesti tarkoitus huutokaupata. Sähköntuotannolle ei enää jaeta ilmaisia päästöoikeuksia prosessikaasuista tuotettua sähköä lukuun ottamatta. Ne päästöoikeudet, joita ei huutokaupata, on vuodesta 2013 alkaen jaettu toiminnanharjoittajille maksutta harmonisoitujen jakoperusteiden mukaisesti.

Päästökauppa on EU:n, ilmastopolitiikan keskeinen ohjauskeino. Se perustuu ajatukseen, että päästöjä vähennetään siellä, missä se on kustannustehokkainta. Päästökauppasektori kattaa noin 45 % EU:n kasvihuonekaasupäästöistä. Sille on asetettu 43 % päästövähennystavoite vuoteen 2030 mennessä vuoden 2005 tasosta.

EU:n päästökauppajärjestelmä käynnistyi vuonna 2005. Vuonna 2013 siirryttiin koko unionissa sovellettaviin harmonisoituihin päästöoikeuksien jakoperusteisiin ja EU:n laajuiseen vuosittain alenevaan päästökattoon. Nykyisellä kolmannella päästökauppakaudella (2013-2020) päästökatto alenee vuosittain lineaarisesti 1,74 prosenttia. Vuonna 2021 alkavalla päästökauppakaudella päästöoikeuksien kokonaismäärä alenee lineaarisesti 2,2 prosenttia vuosittain.

Lisätiedot:
erikoistutkija Juha Rajala, TEM, puh. 029 506 4829
erityisasiantuntija Emilie Yliheljo, TEM, puh. +358 295 047 201
teollisuusneuvos Juhani Tirkkonen, TEM, puh. 029 506 2140

 
Sivun alkuun