Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

TEM:n talousarviossa erityispanostukset nopeaan työllistymiseen

Ministry of Economic Affairs and Employment
Julkaisuajankohta 31.8.2017 14.13
Tiedote

Työ- ja elinkeinoministeriön vuoden 2018 talousarvion painopisteenä on kasvupolitiikka, joka tukee hallitusohjelman työllisyys- ja kasvutavoitteiden saavuttamista.

Kasvupolitiikalla vahvistetaan talouskasvun edellytyksiä. Osaamiseen perustavan kasvun vauhdittamiseksi osoitetaan lisärahoitusta tutkimukseen ja innovaatiopolitiikkaan. Näin luodaan pohjaa kestävälle kasvulle, uusien työpaikkojen syntymiselle ja hyvinvoinnille.

– Haluamme tukea erityisesti nopeaa työllistymistä, korostavat elinkeinoministeri Mika Lintilä ja työministeri Jari Lindström.

– Suomen talous on nyt päässyt kasvu-uralle. Tässä tilanteessa on erityisen tärkeää turvata yrityksille osaavan työvoiman saanti, painottavat molemmat ministerit.

Työnhakijoille tukea entistä nopeampaan työllistymiseen

Säännöllisesti tehtävät haastattelut ja lisämäärärahat työnhakuvalmennukseen tähtäävät työnhakijoiden parempaan palveluun ja entistä nopeampaan työmarkkinoille sijoittumiseen.

Osaavan työvoiman saannin turvaaminen

Työnhakijoiden mahdollisuuksia kehittää osaamistaan parannetaan. Työttömyysturvalakia on tarkoitus muuttaa siten, että enintään puolen vuoden ammatillisia valmiuksia ja yrittäjyyttä tukevia opintokokonaisuuksia olisi mahdollista suorittaa työttömyysetuutta menettämättä. Edellytyksenä olisi kuitenkin, että työnhakija samalla hakee ja on valmis vastaanottamaan työtä.

Myös työttömien oikeutta aloittaa yritystoiminta työttömyysturvalla helpotetaan.

Työttömyysturvalakia muutetaan siten, että yritystoiminnan pää- ja sivutoimisuutta ei arvioitaisi neljän kuukauden aikana yritystoiminnan aloittamisesta.

Korkeakoulutettujen muuntokoulutusta koskeva kokeilu muutetaan pysyväksi. Lakia julkisesta työvoima- ja yrityspalvelusta on muutettu väliaikaisesti siten, että työvoimakoulutuksena voidaan hankkia uuteen korkeakoulututkintoon johtavia opintoja henkilölle, jolla on jo aiempi korkeakoulututkinto. Tavoitteena on työllisyyden edistäminen ja osaavan työvoiman saatavuuden turvaaminen erityisesti nopeasti kasvavilla toimialoilla.

Selvityshenkilö Esko Aho on esittänyt keinoja Lounais-Suomen positiiviseen rakennemuutokseen vastaamiseksi. Hallitus sitoutuu Ahon esittämään siltasopimukseen, joka liittyy muun muassa työvoiman saatavuuteen, alueelliseen saavutettavuuteen, osaamiseen ja koulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön. Siltasopimus laaditaan tämän vuoden loppuun mennessä ja toteutetaan kehyksen puitteissa.

– Saimme Esko Ahon tekemästä positiivisen rakennemuutoksen selvityksestä toteuttamiskelpoisia ideoita työvoimapulaan puuttumiseen.  Ehdotetulla siltasopimuksella lisätään yhteistyötä valtion ja alueiden välille työvoimakapeikkojen purkamiseen, kertoo ministeri Lintilä.

Kehysriihen päätöksen mukaisesti myös liikkuvuusavustuksen soveltamisala laajenee. Avustusta maksetaan korotettuna, mikäli työpaikka tai työhön liittyvä koulutus ovat yli 200 kilometrin päässä asuinpaikasta tai jos työnhakijalla on huoltovelvollisuus alaikäisistä lapsista. Jatkossa myös alle 18 tunnin viikkotyöstä ja työn aloittamisen liittyvään koulutukseen osallistumisesta voitaisiin maksaa liikkumisavustusta.

Nuorisotyöttömyyden vähentämiseen uusia työkaluja

Nuorisotyöttömyyden vähentäminen on yksi budjettiriihen painopisteistä. Nuorten työllistymistä tuetaan vakinaistamalla ohjaamotoiminta sekä kehittämällä nuorille tarjottavia työvoimapalveluita.

Ohjaamojen palvelukokonaisuuteen lisätään uusi psykososiaalisen tuen palvelupaketti, jonka avulla pyritään torjumaan nuorten työ- ja toimintakyvyn ongelmia ja työllistymisen esteitä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa.

– Kehitämme nuorten palveluita tiiviissä yhteistyössä yksityisten palvelutuottajien kanssa. Tavoitteena on ohjata 10 000 nuorta uusiin palveluihin, ja tätä varten varataan 15 miljoonan euron määräraha julkisiin työvoima- ja yrityspalveluihin. Palvelutuottajille maksetaan vain tuloksista eli nuorten etenemisestä koulutukseen tai työhön, kertoo ministeri Lindström.

Lisäksi palkkatuen tarjontaa alle 30-vuotiaiden 3 ja 6 kuukauden haastatteluissa lisätään sekä yhdistetään palkkatuen myöntämiseen työhaku- ja työhönvalmennusta.  Myös ammatillisen koulutuksen tarjontaa on tarkoitus lisätä 1 000 opiskelupaikalla erityisesti työvoimapulasta kärsivillä aloilla.

Elinkeinoelämän kilpailukykyä ja uudistumista tuetaan

Hallituksen keväisen kehysriihen päätösten mukaisesti lisäpanostuksia kohdistetaan kasvun ja kansainvälistymisen sekä innovaatiopolitiikan tukemiseen.

Innovaatio ja kansainvälistymispalveluissa edetään kohti yhden luukun palveluita, kun Tekes ja Finpro yhdistetään uudeksi Business Finland -nimiseksi toimijaksi. Business Finland kokoaa jatkossa saman katon alle kaikki innovaatiorahoitukseen, vientiin, investointeihin sekä matkailun edistämiseen liittyvät palvelut. Business Finlandin avustusvaltuudeksi ehdotetaan vajaat 271 miljoonaa euroa, joka on 30 miljoonaa enemmän kuin kuluvan vuoden talousarviossa. Business Finlandin lainavaltuudet nousevat 10 miljoonalla ollen yhteensä 157 miljoonaa euroa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n perusrahoitusta lisätään 2 miljoonalla eurolla, jonka avulla vahvistetaan erityisesti pk-yritysten ja kasvavien vientialojen kilpailukykyä ja osaamista.

Alueellinen kuljetustuki jatkuu vuosina 2018-2019 ja siihen varataan vuosittain 5 miljoonaa euroa. Kuljetustukijärjestelmän avulla alennetaan syrjäisten ja harvaan asuttujen alueiden yritystoiminnalle pitkistä kuljetusmatkoista aiheutuva lisäkustannuksia ja parannetaan siten näiden alueiden yritysten toimintaedellytyksiä ja kilpailukykyä. Kuljetustukea myönnetään auto- ja rautatiekuljetuksista, joiden pituus Suomen alueella on vähintään 266 kilometriä sekä erikseen määriteltyihin satamatoimintoihin.

Hallitus päätti edistää yritysten omistajanvaihdoksia osana yrittäjyyspakettia osoittamalla hanketoimintaan 400 000 euron vuonna 2018. Onnistuneilla omistajanvaihdoksilla on keskeinen rooli työpaikkojen ja verotulojen varmistamisessa.

Lisätiedot:
kansliapäällikkö Jari Gustafsson, TEM, puh. 029 504 7400
talousjohtaja Mika Niemelä, TEM, puh. 029 506 2135
elinkeinoministerin erityisavustaja Jannika Ranta, TEM, puh. 050 340 2250
työministerin erityisavustaja Juha Halttunen, TEM, puh. 050 574 0236

 
Sivun alkuun