Tutkimus: Taustatekijät vaikuttavat merkittävästi maahanmuuttajien työllistymiseen

Työ- ja elinkeinoministeriö 14.9.2016 10.07
Uutinen

Uusi rekisteritutkimus osoittaa eritaustaisten maahanmuuttajien työllistymisessä ja työurissa olevan eroja. Työllistä aikaa on kertynyt eniten Virosta muuttaneille nuorille miehille. Vähiten työllistä aikaa on kertynyt Lähi-idästä tai Somaliasta muuttaneilla naisille. Tutkimus osoittaa maahanmuuttajien aseman työmarkkinoilla parantuneen merkittävästi.

Pellervon Taloustutkimuksen (PTT) tekemän selvityksen mukaan maahanmuuttajat ovat työllisinä keskimäärin 40 prosenttia maassaoloajastaan. Selkeitä eroja on havaittavissa, kun tilannetta tarkastellaan sukupuolen, ikäluokan, muuttoajankohdan ja maaryhmien kesken. Tutkimuksessa tarkastellaan maahanmuuttajien työuria Suomessa 1990- ja 2000-luvulla.

Työllistymiseen vaikuttavat muuton ja muuttajan taustat

Tutkimuksen mukaan Suomeen Virosta ja Etelä- ja Länsi-Euroopasta muuttaneet ovat työllistyneet parhaiten. Pienin työllisen ajan osuus on Lähi-idästä ja Somaliasta muuttaneilla, joista suuri osa on saapunut Suomeen humanitäärisistä syistä.

Pakolaistaustaisten henkilöiden työllistymiseen voivat vaikuttaa lähtömaan poliittistaloudelliset olot sekä mahdolliset traumaattiset kokemukset. Koulutus ja maassaoloaika lisäsivät työllistymisen todennäköisyyttä ja pidensivät työuria.

Vuosina 1995–1996 saapuneilla työllistä aikaa kertyi ensimmäisen neljän vuoden aikana vain vajaa vuosi, kun taas vuosina 2005–2006 muuttaneilla sitä kertyi jo kaksinkertaisesti. Aikaisemmin Suomeen muuttaneiden työuran käynnistymiseen ovat voineet vaikuttaa esimerkiksi kotouttamistoimien puute ja yleinen asenneilmapiiri.

Perheellisten maahanmuuttajanaisten työllistymistä on tärkeä tukea

Tutkimuksessa havaittiin selkeitä eroja miesten ja naisten välillä. Maahanmuuttajamiehillä naimisissa ololla oli positiivinen vaikutus työuraan. Naisten kohdalla työuran kertymistä edistivät naimattomuus ja alaikäisten lasten puuttuminen. Korkeasti koulutettujen todennäköisyys työllistyä oli suurempi sukupuolesta riippumatta.

Heikosti työllistyvien tulot jäävät pieniksi ja lyhyt työura vaikuttaa eläkkeeseen. Tutkimuksen mukaan etenkin vanhemmalla iällä muuttaneet ja perheelliset naiset saattavat jäädä perusturvan varaan eläkeaikanaan.

Tutkimuksessa seurattiin vuosina 1995–1996, 2000–2001 ja 2005–2006 Suomeen muuttaneiden työuria vuoteen 2013 saakka. Aineisto sisältää 58 000 maahanmuuttajaa.

Maahanmuuttajien työurat ja eläketurva -tutkimushanke on toteutettu Pellervon taloustutkimuksen, Eläketurvakeskuksen ja Kansaneläkelaitoksen yhteistyönä. Tutkimushankkeessa mukana ja rahoittamassa ovat olleet li­säksi työ- ja elinkeinoministeriön kotouttamisen osaamiskeskus ja Työeläkevakuuttajat TELA ry.

Raportti on luettavissa Eläketurvakeskuksen verkkosivuilla

Lisätiedot:
ekonomisti Henna Busk, Pellervon Taloustutkimus, henna.busk(at)ptt.fi, puh. 040 126 2077
tutkimusjohtaja Signe Jauhiainen, Pellervon Taloustutkimus, signe.jauhiainen(at)ptt.fi, puh. 040 164 8139