Työministeri Lindströmin puhe Työllistäminen 2018 -tapahtumassa 14.2.2018

Työ- ja elinkeinoministeriö 16.2.2018 10.34
Puhe

Maakuntauudistus myllertää työllistymispalvelut – mitä tulisi tietää nyt?

Arvoisat kuulijat,

Maakuntauudistuksen yhteydessä uudistettavat työllisyyspalvelut ovat julkisessa keskustelussa jääneet pahasti samassa yhteydessä tehtävän sote-uudistuksen varjoon. Tämä on ihan ymmärrettävää, sillä vaikka kasvupalvelu-uudistus on suuri kokonaisuus, on sote vielä paljon suurempi.

Uskon kuitenkin, että tilanne tulee muuttumaan, kunhan kasvupalveluja koskevat lait saadaan eduskunnan käsittelyyn. Pyrinkin nyt avaamaan hiukan hallituksen ajattelua tämän uudistuksen kohdalla. Mutta alkuun muutama sana talouden ja työmarkkinoiden toimintaympäristöstä, johon olemme palveluja kehittämässä.

Kuten olemme kaikki varmasti huomanneet, ovat Suomen talous ja työmarkkinat kääntyneet kunnolla kasvuun. Talouden kasvu alkoi näkyä selvemmin työllisyydessä vasta vuonna 2017. Hyvän kehityksen voi odottaa jatkuvan myös kuluvana vuonna. TEM:n syksyllä laaditussa lyhyen aikavälin työmarkkinaennusteessa arvioidaan kuluvana vuonna päästävän vuositasolla 25 000 hengen työllisyyden kasvuun.

Loppuvuoden 2017 työllisyyden kasvu oli jokseenkin reipasta. Hallituskauden 110 000 hengen työllisten kasvun tavoitteesta oltiin vuoden 2018 alussa enää 41 000 hengen päässä. Nyt onkin alkanut näyttää siltä, että tavoitteeseen voidaan hyvän kasvun oloissa päästä. Vielä vuosi sitten tämä näytti hyvin epätodennäköiseltä. Arvioiden mukaan tavoite voidaan saavuttaa, jos talous kasvaa noin kolmen ja puolen prosentin vauhtia.

Työllisyyden kasvu vuonna 2017 ylsi kaikkiaan 25 000 henkeen. Työttömien työnhakijoiden määrä laski vuoden 2017 aikana kaikkiaan 45 000 hengellä. Erityisen ilahduttavaa on pitkäaikaistyöttömyyden voimakas lasku. Taantumavuosien jälkeen aloitimme viime vuoden alusta työttömien säännölliset määräaikaishaastattelut, jolloin yksilöllisten tilanteiden säännöllinen kartoitus ja palvelujen tehokkaampi tarjonta on hyvin päivittänyt työnhakijarekisterin tietoja.

Työnhaku näyttää myös olevan aiempaa aktiivisempaa, esimerkiksi piilotyöttömyys on ollut laskussa Tilastokeskuksen työvoimatutkimuksessa. Tämä näkyy myös siinä, että
Tilastokeskuksen työttömyysluku on vain hienoisessa laskussa kun piilotyöttömyydestä on siirrytty aktiivisempaan työnhakuun. On tärkeää saada työttömyyden kustannuksia painettua alas, jotta voimavaroja saadaan kohdennettua uuden työn luomiseen.

Vaikka työllisyyskehitys nyt onkin saatu hyvälle uralle, on hyvä muistaa, että vähänkään
pitemmällä aikavälillä ongelmana on väestön ja sitä kautta työvoiman määrän niukkuus. Uusista maakunnista väestö kasvaa vain kolmessa: Uudellamaalla, Varsinais-Suomessa ja Pirkanmaalla. Ja kun koko Suomessa luonnollinen väestönlisäys on miinuksella, saamme lisää väkeä ainoastaan maahanmuutosta. Siihen liittyy taas hyvin monenlaisia haasteita ja kitkoja.

Joka tapauksessa työvoiman määrä pitemmällä aikavälillä määrittää työllisyydenkin tason ja kun hyvinvointi syntyy työstä, on työvoiman tarjontaa koetettava pitää mahdollisimman hyvänä. Taantumavuosina pahimmat työmarkkinaongelmat peittyivät ikääntyvän väestön ja vaatimattoman työvoiman tarjontakehityksen alle, mutta nyt kasvu-uralle päästyämme alkavat työvoiman määrän rajoitteet käydä vähitellen ilmeisiksi.

Taantumassa työttömyys ei noussut niin paljon kuin olisi pelkän talouskehityksen perusteella voinut, nyt kasvukaudella rajoitteet koskevat työllisyyden paranemista. Rekrytointiongelmat ovat jo yleisiä monilla aloilla ja varsinaista työvoimapulaakin esiintyy. Sen takia työvoiman liikkuvuus sekä ammatillisessa että alueellisessa mielessä on entistä tärkeämpää. On edelleen ponnisteltava, jotta rakenteellista työttömyyttä saadaan laskettua ja siten luotua tilaa työllisyyden kasvulle jatkossakin.

Työmarkkinoilla tapahtuu paljon ja uskon siihen, että myös teknologia muuttaa ja monipuolistaa työnteon tapoja, kuten se on aina tehnyt. Me voimme katsoa luottavaisina tulevaan, koska mm. OECD:n tutkimustulosten mukaan riski teknologian työpaikkoja hävittävälle vaikutukselle on meillä pienimpiä maailmassa. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös ETLAn arviossa muutamaa vuotta aiemmin. Suomalaisen työntekijän hyvä osaamistaso on myös tärkeä tekijä sille, että suomalainen työ menee kaupaksi. OECD:n aikuisten osaamistutkimus PIAACin mukaan meillä on osaamiseltaan maailman kärkeä oleva aikuisväestö. Tälle pohjalle on hyvä rakentaa.

Hyvät kuulijat,

Kasvupalvelu-uudistuksen kohdalla pieni kertaus ei varmastikaan ole kenellekään pahitteeksi, joten aloitetaan perusasioista: TEM valmistelee kasvupalvelu-uudistusta maakuntauudistuksen yhteydessä. Kasvupalveluilla tarkoitetaan työnhakijoiden, työnantajien ja yritysten palveluja, jotka siirtyvät valtiolta uusiin maakuntiin ja Uudellamaalla pks-kaupunkien kuntayhtymälle vuonna 2020, eli sellaisia palveluja kuten esimerkiksi julkinen työnvälitys, työnhakijoiden osaamisen kehittäminen, rekrytointipalvelut tai erilaiset tuet ja asiantuntijapalvelut yritysten liiketoiminnan kehittämiseen.

Palvelut eivät siirry ELY-keskuksista ja TE-toimistoista uusille järjestäjille sellaisinaan. Kasvupalvelu-uudistus on nimenomaan palvelu-uudistus, jossa sisältöjä ja palvelurakennetta mietitään uudestaan, jotta palvelujen asiakaslähtöisyys ja vaikuttavuus vahvistuisivat. Digitaalisuus ja markkinoiden hyödyntäminen palvelutuotannossa ovat uudistuksen tärkeimmät keinot parempien palvelujen rakentamisessa.

Uskon, että markkinoiden hyödyntäminen avaa mahdollisuuksia uusien ja vaikuttavampien palvelujen luomiseen. Palvelujen vaikuttavuudella on suuri merkitys Suomen taloudelle – kasvupalveluilla vaikutetaan mm. työttömyyden kustannuksiin ja pidetään huolta osaavan työvoiman saatavuudesta.

Uudistuksen valmistelu on jatkunut viime syksyn ja alkuvuoden ajan tavoitteiden mukaisesti. Viime kevään lausuntokierroksen ja kesän perustuslakitarkistelun pohjalta lakiin tehtiin joitakin muutoksia, joista keskeisin on se, että maakuntien oman palvelutuotannon kielto poistettiin. Maakunta voi näin ollen päättää, mitkä palvelut hoitaa itse ja mitkä ostaa palveluntuottajilta.

Arvon kuulijat,

Uudistuksen valmistelun aikana on myös kysytty, mitä tapahtuu TYP-toimintamallille maakuntauudistuksessa. Tähänkin alkuun hieman kertausta: Voimassa olevan TYP-lain mukaisessa toimintamallissa palvelujen keskiössä ovat sosiaali- ja terveyspalvelut, Kelan kuntoutuspalvelut sekä TE-palvelut. Lisäksi TYPissä voi olla tarjolla kunnan vapaaehtoisesti tarjoamia työllisyyspalveluja. Asiakastyön näkökulmasta TYP-toimintamallin ytimessä on palvelujen yhteensovittaminen.

Vuoden 2015 alussa voimaan tulleen TYP-lain toimeenpanoa ei ole arvioitu. TYP-verkostoilta on kerätty palautetta ja meneillään on valtakunnallisia toimintamallin arviointeja. Saatujen tietojen perusteella voi pitää hieman yllättävänä sitä, että sosiaali- ja terveyspalveluja ei olekaan kaikissa nykyisissä TYPeissä resursoitu niin vahvasti kuin lakia valmisteltaessa nähtiin tarpeelliseksi.

Asiakkaiden palvelutarpeiden perusteella terveyspalvelujen sekä sosiaalipalvelujen tarjontaa työttömien työllistymisen edistämisessä on edelleen syytä vahvistaa. Maakuntamalli tarjoaa tähän nykyistä paremmat mahdollisuudet, kun maakunta vastaa sote-palvelujen lisäksi myös kasvupalvelujen järjestämisestä. Esimerkiksi palvelukokonaisuuksien hankkiminen voi sujuvoitua.

Kasvupalvelujen lakiluonnokset sisältävät nykyisen TYP-lain keskeiset elementit asiakkaalle tarjottavien palvelujen ja niiden yhteensovittamisen osalta. Luonnoksissa yhteensovittamisvelvoitetta jopa laajennetaan verrattuna nykyiseen lainsäädäntöön. Kasvupalvelulaissa ei kuitenkaan säädettäisi sitä, miten tai millaiseksi maakunta palvelujen yhteensovittamisen organisoi.

Useilla alueilla TYP-toimijat ovat aktiivisesti mukana maakuntauudistuksen valmistelussa, mikä on varmasti paras tapa edistää toimintamallin hyvien käytäntöjen siirtymistä uusiin rakenteisiin. Monialaista palvelua tarvitsevia asiakkaita on myös maakuntauudistuksen jälkeen ja näihin palvelutarpeisiin tulee vastata. Asiakkaan näkökulmasta on varmastikin tärkeintä, että hän saa palvelut toimivina kokonaisuuksina. Yhteensovittamisen hallinnollinen organisointi on tässä väline ja työkalu, ei itsetarkoitus.

Hyvät kuulijat,

Kuten varmaan useimmat täällä tietävät, niin kasvupalvelujen järjestämisvastuu on lakiesityksessä maakunnalla, pois lukien Uusimaa, jossa on talouden, työmarkkinoiden ja kansallisen vipuvoiman näkökulmasta perusteltu erillisasema ja erityisratkaisu. Pitkin matkaa on käyty keskustelua siitä, millaisella rakenteella ja toimintamalleilla saataisiin parhaiten

yhteensovitettua maakuntien kasvupalvelutehtävät ja kuntien elinvoimatehtävät. Hallitus on pitänyt tätä yhteensovitusta erittäin tärkeänä asiana sekä asiakkaiden palvelujen että talouden näkökulmasta. Siksi yhteensovittamisen velvoite on kirjattu painokkaasi kasvupalvelulakiin.

Tavoitteenamme on ollut löytää malli, joka mahdollistaa maakunnan ja kuntien tehokkaan yhteistyön, mutta on samalla hallinnollisesti yksinkertainen ja mahdollisimman yhdenmukainen eri puolella Suomea. Nyt malli näyttäisi löytyneen. Tiedotimme 12.1., että kasvupalvelun lakiluonnokseen lisätään niin sanottu allianssimalli, joka mahdollistaa sekä maakunnan järjestämien kasvupalveluiden että kunnallisten elinvoimapalvelujen resurssien yhdistämisen.

Käyttäessään allianssimallia, maakunta sopii asiasta aluksi alueensa kuntien kanssa. Maakunta ja ne kunnat, jotka haluavat mukaan allianssiin, kilpailuttavat mukaan otettavat muut palveluntuottajat neuvottelumenettelyllä. Hanke resursoidaan yhdessä ja sen tavoitteet määritellään
yhdessä. Riskit ja hyödyt jaetaan kaikkien osapuolten kesken.

Uskonkin että allianssimalli on se rakenne, joka yhdistää maakuntien ja kuntien tekemisen ja panokset elinvoiman ja hyvinvoinnin edistämiseen. Meillä ei ole varaa erisuuntaiseen tekemiseen tai kilvoitteluun, tavoite on yhteinen maakunnilla ja kunnilla.

Kasvupalvelun allianssimalli perustuu maakuntien, kuntien ja palveluntuottajien keskinäiseen luottamukseen ja toiminnan avoimuuteen. Mallissa keskitytään yhteisiin tavoitteisiin ja asiakkaiden palvelemiseen vaikuttavasti. Siinä ei siirrellä toimivaltaa tai rahoja viranomaiselta toiselle – siinä tehdään yhteistyötä asiakkaan parhaaksi.

Maakuntien ja kuntien tehtävät ja asiakkaat huomioiden ei ole mitenkään vaikeaa löytää soveltamiskohteita kasvupalvelun allianssimallille. Esimerkiksi nuorten palveluissa, työnhakijoiden osaamisen kehittämisessä, kotoutumisen edistämisessä tai pitkäaikaistyöttömyyden ehkäisemisessä intressit ovat yhteiset ja yhteisellä toimeenpanolla voidaan saavuttaa enemmän kuin yksistään. Allianssimallia voitaisiin käyttää myös suunniteltaessa ja toteutettaessa toimenpidekokonaisuutta vastaamaan äkilliseen rakennemuutostilanteeseen alueella.

Allianssimalli tuodaan kasvupalvelun lakiesityksen pykäläperusteluissa esiin yhtenä konkreettisena yhteensovittamisen keinona. Kävimme läpi erilaisia lakiteknisiä vaihtoehtoja ja tulimme siihen johtopäätökseen, ettei allianssimallin soveltamista voida kirjoittaa pykäliin velvoittavana asiana. Yhden työkalun velvoittaminen ei mitenkään sopisi yhteen maakuntien (tai kuntien) itsehallinnollisen aseman kanssa. Näyttää kuitenkin siltä, että monet tahot näkevät allianssimallissa hyvän mahdollisuuden rakentavaan yhteistyöhön asiakkaiden
hyväksi. Näin voisi arvioida, että sitä myös lähdetään konkreettisesti soveltamaan monissa maakunnissa.

Soraääniäkin toki kuuluu. Osa sidosryhmistä kaiketi odotti meiltä ratkaisua, joka olisi puuttunut kasvupalvelujen järjestämisvastuuseen ja sen siirtämiseen tai työnjakoihin kasvupalvelun ja kuntien elinvoimatehtävien välillä. Kuten totesin, me teemme uudistusta asiakkaita emme hallintoa varten. Siirrämme valtapolitiikan syrjään ja asiakkaan keskiöön. Arviomme on, että maakunnat ja kunnat ovat molemmat keskeisiä toimijoita työllisyyden ja kasvun edistämisessä. Aito yhteistyö tuottaa asiakkaalle paremman tuloksen kuin toimivaltuuksien siirtely hallintohimmeleillä. Toivon, että keskustelussa siirryttäisiin aidon yhteistyön rakentamiseen, näin voitaisiin saavuttaa enemmän.

Hyvät kuuljiat,

Kasvupalvelu-uudistuksen sisältämän järjestäjä-tuottajamallin ja kilpailullisen tuotannon käyttöönottaminen ei tapahdu maakunnissa hetkessä. Tarvitaan opettelua ja uusien toimintatapojen omaksumista sekä järjestäjien että tuottajien puolella. Olemme käynnistäneet valmistelun kasvupalvelun toimintamallin pilotoimiseksi jo ennen vuotta 2020.

Tavoittelemme, että useimmilla alueilla käynnistyisi loppuvuodesta tulevan kasvupalvelun näköisiä ja kokoisia hankkeita, joilla otettaisiin ensimmäisiä askeleita uusien toimintamallien käyttöönottamiseksi. Pilotointi tarjoaisi hyvän mahdollisuuden myös allianssimallin kokeilemiseksi ja rakentamiseksi. Toivon, että alueilla ja kunnissa tartutaan tähän mahdollisuuteen.

Lakiehdotus alueiden kehittämisestä ja kasvupalveluista on parhaillaan laintarkastuksessa. Tarkoituksena on, että kollegani elinkeinoministeri Mika Lintilä esittelee lain eduskunnalle huhtikuussa.

Hyvät kuulijat,

Työllisyyden hoito on yhteistyötä, jossa tarvitaan eri toimijoita ja erilaisia palveluja. Yhdessä tekeminen edellyttää yhteisiä tavoitteita ja tiivistä vuoropuhelua tavoitteiden eteenpäin viemiseksi. Tällaista tapaa toimia tavoittelemme myös valmisteilla olevilla uudistuksilla. Toivotan teille keskustelevaa päivää!