Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Työolobarometri 2018: Ikääntyneiden työkyky kehittynyt parempaan suuntaan

työ- ja elinkeinoministeriö
Julkaisuajankohta 8.10.2019 10.08
Tiedote

Vanhimpien työntekijöiden työkyky suhteessa työn fyysisiin ja henkisiin vaatimuksiin on kohentunut 2000-luvun taitteesta. Kokemukset työn fyysisestä kuormittavuudesta ovat 55–64-vuotialla aiempaa harvemmassa. Heistä 37 % kokee työnsä fyysisesti raskaaksi, kun vastaava osuus oli 43 % vuonna 2002. Kokemus työn henkisestä kuormittavuudesta on samassa ajassa kasvanut etenkin nuorimmissa ikäryhmissä.

- Ikääntyneiden kohdalla suunta on oikea, mutta tehtävää on vielä paljon. On tärkeää huolehtia, että ihmiset voivat tehdä mielekästä työtä työuransa loppuun saakka, työministeri Timo Harakka korostaa.

Enemmistö palkansaajista kokee, että työ on ainakin jossain määrin henkisesti raskasta. Fyysisesti raskasta työ on runsaalle kolmasosalle. Muutokset työn rasittavuudessa ovat läpi 2000-luvun koko palkansaajakunnassa pieniä. Yhdeksän kymmenestä palkansaajasta pitää omaa työkykyään hyvänä suhteessa työn henkisiin tai fyysisiin vaatimuksiin, selviää työolobarometrin 2018 loppuraportista.

- Vaikka työelämä muuttuu kiivaasti, kokemukset työstä ovat pysyneet yllättävänkin samana. Työhyvinvoinnissa työyhteisöillä itsellään on suurin vastuu, josta suurimman kantavat johtajat. Hyvällä johtamisella työt voidaan järjestää siten, että henkinen ja fyysinen kuormitus pysyvät kohtuullisina, työministeri Timo Harakka kommentoi tuloksia.

Erot työn kuormittavuudessa ovat isoja sosioekonomisten ryhmien välillä ja eri sektoreilla työskentelevillä palkansaajilla. Työ kuormittaa fyysisesti etenkin työntekijöitä ja teollisuudessa työskenteleviä sekä henkisesti toimihenkilöitä. Kunta-alalla keskimääräistä useampi kokee työn sekä fyysisesti että henkisesti raskaaksi.

18–34-vuotiaiden kokemus työn kuormittavuudesta on yleistynyt 2000-luvun alkuun verrattuna: heistä peräti 63 % kokee nyt työnsä henkisesti raskaaksi (49 % vuonna 2002) ja 43 % fyysisesti raskaaksi (36 % vuonna 2002).

- Muutokset nuorimpien ikäryhmien kokemuksissa huolettavat. Nuorten kokemukset työelämän raskaudesta vaativat tarkempaa analyysia ja toimenpiteitä, työministeri Harakka toteaa.

Vuoden 2019 syksyllä tehtävässä työolobarometrissa on kysytty tarkemmin työuupumuksesta sekä työhön liittyvästä innostuksesta ja ilosta. Näitä tietoja saadaan ensi vuonna, työministeri lupaa.

Samalla ministeri nostaa esille, että nuorimpien ikäryhmien odotukset työelämän laadun kehittymisestä ovat muita optimistisempia.

- Työpaikoilla pitäisi miettiä ratkaisuja, miten eri-ikäisten palkansaajien odotuksiin vastataan, ja saadaan heidät mukaan kehittämään työtä ja työpaikan toimintaa, Harakka muistuttaa.

Nuorimmilla ikäryhmillä korostuvat etenkin työhön perehdyttäminen ja ohjaus sekä työn ja muun elämän yhteensovittaminen. Työnantajia voidaan tukea eri tavoin: voidaan esimerkiksi kertoa, miten muilla työpaikoilla on asioita ratkaistu ja tukea niiden omaa kehittämistoimintaa.

Työ jakautuu epätasaisesti suurissa yrityksissä ja valtiolla, työtahti on tiukka kunta-alalla

Työn epätasainen jakautuminen on merkittävä stressitekijä. Jopa 37 % palkansaajista koki vuonna 2018, että omalla työpaikalla työn määrä ei jakaudu tasaisesti työntekijöiden kesken. Yksityisissä palveluissa työskentelevät olivat tyytyväisimpiä (66 %) työmäärän jakautumiseen, valtiolla tyytyväisiä oli vähiten (46 %).

Työmäärän koetaan olevan liian suuri useammin julkisella kuin yksityisellä sektorilla: jopa neljännes valtion ja kuntien palkansaajista kokee näin. Työskentely tiukkojen aikataulujen mukaan tai hyvin nopealla tahdilla on yleistä – 36 % kaikista palkansaajista kertoi tekevänsä näin päivittäin ja kolmannes viikoittain.

Sektoreista erottuu erityisesti kunta-ala, jossa jopa 42 % palkansaajista vastasi työskentelevänsä päivittäin nopealla työtahdilla. Työtahti on ripeä myös yksityisellä palvelualalla (37 %).

Työelämän laadun ja tuottavuuden kehittäminen tärkeää työllisyysasteen noston rinnalla

Osallistuminen ja osaamisen kehittäminen sekä turvallinen työympäristö ovat suomalaisen työelämän vahvuuksia. Työolobarometri kertoo, että näissä asioissa on edistytty pitkällä aikavälillä.

Loppuraportin uusien tietojen mukaan 44 prosenttia palkansaajista koki, että työpaikalla on turvallisuusasioihin pyritty vaikuttamaan paljon. Toiset 44 prosenttia sanoi, että turvallisuusasiat on huomioitu jossain määrin. Vain kaksi palkansaajaa sadasta arvioi, että turvallisuuteen ei ole lainkaan kiinnitetty huomiota.

Kun tavoitellaan korkeaa työllisyyttä, työtä tekevien joukko moninaistuu.

Työpaikoilla on löydettävä joustavia keinoja ottaa mukaan elämäntilanteeltaan, kulttuuritaustaltaan, iältään ja työkyvyltään erilaisia ihmisiä.

- Moninaisuus on rikkaus, jota tulisi osata hyödyntää, työministeri muistuttaa.

Työolobarometri

  • palkansaajille osoitettu kyselytutkimus
  • tehty vuodesta 1992
  • kertoo palkansaajien kokemasta työelämän laadusta
  • vuoden 2018 työolobarometrin tiedot perustuvat 1 650 puhelinhaastatteluun
  • tiedot voidaan luotettavasti yleistää koskemaan työssä olevia palkansaajia koko Suomessa ja kaikilla sektoreilla

- Työelämän laadun ja tuottavuuden kehittämisessä on vielä paljon tehtävää. Kun työ on murroksessa ja teknologinen kehitys muuttaa työtä, täytyy varmistaa, että kaikki pysyvät muutoksissa mukana. Olennaista on, että työpaikoilla saadaan kaikkien työntekijöiden taidot ja ideat yhteiseen käyttöön, Timo Harakka painottaa.

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Maija Lyly-Yrjänäinen, TEM, p. 0295 047 109
työministerin erityisavustaja Jenni Karjalainen, TEM, p. 040 751 5496

 
Sivun alkuun