Valtiosihteeri Pilvi Torstin puhe Osuustoiminta Pellervo ry:n 120 vuotisjuhlassa 26.9.2019

17.10.2019 14.32
Puhe

Arvoisat juhlavieraat, osuustoiminnan ammattilaiset ja ystävät

Pikkutyttönä muistan, kun pappani säännöllisesti avasi puisen kirjoituspöydän ylälaatikon ja kaivoi esiin kuittikuoren ja levitti kuitit pöydälle. Tiesin, että keskittymistä vaatinut harjoitus koski ”osuuskauppaa” ja oli tärkeä. En häirinnyt pappaani. En myöskään koskaan hänen kanssaan ehdottanut, että käytäisiin Forströmin k-kaupassa, joka oli kirkonkylän toinen ruokakauppa. Siellä nyt vaan ei käyty. Jos jotain ei osuuskaupassa ollut, sitä ei tarvittu.

Toisella puolen Suomea toisessa mummolassani taas juotiin Saludoa ja käytiin Elannossa. Muu ei tullut kyseeseen.

Nyt, liki 40 vuotta myöhemmin, uskoisin isovanhempieni arvostavan, kun seisoa tässä ja tuoda teille ensin terveiset ministeri Timo Harakalta. Hän pyysi sanomaan, että on osuustoimintamies henkeen ja vereen ja yksi suurimpia harmeja ministeriksi tulossa oli se, että hän joutui jättämään paikkansa HOK-Elannon hallintoneuvostossa. Omasta puolestani taas voin vielä lisäksi todeta, että olen todella nauttinut roolista Tradekan osuuskunnan hallinnossa ja siinäkin roolissa onnittelen 120-vuotiasta Pellervoa!

Osuuskuntien väliset jakolinjat siis ovat hälvenneet ja toimijat yhdistyneet. Osuuskuntaliike itsessään jatkaa vahvasti osana suomalaisen yhteiskunnan keskeisiä rakenteita.

Hyvät kuulijat,

Suomella, kuten muillakin Pohjoismailla vahva on kansalaistoiminnan ja osuuskuntaliikkeen perinne. Osuuskunnat ovat vuosikymmenten ajan monilla eri tavoin kansalaislähtöisesti rakentaneet Suomea ja sen hyvinvointia yhteisöllisyyden ja yhteistyön hengessä.  Ne ovat edistäneet sosiaalisia ja muita innovaatioita edistäen osaltaan vahvasti kestävää kehitystä jo ennen kuin koko käsite oli olemassa.

Osuuskunnat ovat osoittaneet muuntautumiskykynsä. Ne ovat kyenneet vastaamaan luovasti ajankohtaisiin yhteiskunnallisiin haasteisiin ja muuntautuneet tarpeiden mukaan eri muotoihin ja eri sektoreille. Innovatiivisuus on voinut kyseenalaistaa perinteisiä malleja, esimerkiksi työntekijä-yrittäjä –määritelmä työosuuskunnissa.

Osuuskunnat ovat tarjonneet osuuskunnan toimintaan osallisille palveluja ja tukea, mutta myös tarjonneet työpaikkoja. Ne ovat antaneet myös heikossa asemassa oleville väylän työmarkkinoille ja yhteiskuntaan. Tätä työllistämispotentiaalia hallitus haluaa erityisesti vahvistaa.

Hyvät kuulijat,

tuon tosiaan valtioneuvoston virallista tervehdystä tähän juhlaan. Hallitusohjelman otsikko on Osallistava ja osaava Suomi. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävä yhteiskunta. Tämä otsikko taitaisi sopia hyvin osuustoiminnan eetokseen.

Hallituksen isoa tavoitekuvaa valottaa tämä yksi kuva.

Hyvät kuulijat,

jos tarkastelemme hallitusohjelmaa yksityiskohtaisemmin osuuskuntien vinkkelistä, niin siellä on monenlaista tärkeää ja osuuskunnille relevanttia asiaa.

Suomessa pyritään aktiivisesti edistämään yritystoimintaa ja sen edellytyksiä. Hallitusohjelman mukaan ”yritysten kasvua ja uudistumista mahdollistetaan erilaisten yritysten tarpeet tunnistaen.” Koska osuuskunnat ovat liiketoimintaa harjoittavia yrityksiä, niihin vaikuttavat myös yleensä yrityksiin kohdistuvat toimenpiteet. Toki osuuskuntiin vaikuttavat myös sektorikohtaiset toimet, kuten sote–sektorilla tapahtuva kehitys, koska moni hyvinvointipalveluja tuottava yritys on osuuskuntamuotoinen.

Hallitusohjelmassa on selvä tahtotila osuuskuntamuotoisen yritystoiminnan edellytyksien parantamiseen, kun siinä luvataan ”edistää osuuskuntamuotoista yritystoimintaa”. Hallitusohjelmassa on myös muita kirjauksia, jotka voivat koskea osuuskuntia. Osuuskuntien tavoitteena on usein yhteiskunnallisten vaikutusten tuottaminen, ja osuuskunnissa onkin yhteiskunnallisia yrityksiä. Esimerkiksi niiden toimintaedellytyksiä parannetaan ”uudistamalla rahoitusta ja tarjoamalla liiketoimintaosaamista vahvistavaa tukea.” Lupaus on kohdassa, joka koskee osatyökykyisiä ja erityistä tukea työmarkkinoilla vaativia. Se on kuitenkin kirjoitettu siten, että se koskee kaikkia yhteiskunnallisia yrityksiä, ei pelkästään heikossa työmarkkina-asemassa työllistäviä.

TEM on käynnistänyt yhteiskunnallisista yrityksistä selvityksen, jonka toteuttaa vuonna 2019 Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy. Vuoden lopussa tekijältä odotetaan politiikkasuosituksia ja konkreettisia toimenpide-ehdotuksia kansallista yhteiskunnallisen yrittäjyyden edistämisen strategiaa varten. Selvityksen yhteydessä TEM järjestää sidosryhmien kuulemistilaisuuden 28.10.2019 Helsingissä. Samoihin aikoihin toteutetaan myös julkinen kuuleminen Otakantaa–järjestelmässä.

Haluan nostaa erikseen vielä työllisyyskysymyksen ja sen merkityksen ja teidän mahdollisen roolin.

Erillisistä hallitusohjelman hankkeista voisin nostaa vielä esimerkiksi yrittäjyysstrategian, hankinta-asiat, kotimaisen omistajuuden strategian, luovien alojen vahvistamisen sekä työn murrokseen, alustatalouteen ja jakamistalouteen liittyvät kirjaukset.

Hyvät kuulijat,

hallitusohjelma siis tarjoaa hyvät edellytykset jatkotoimille, joita haluamme valmistella yhdessä asianomaisten sidosryhmien kanssa. Hallitus on luvannut olla avoin uusille aloitteille ja kokeilukulttuurille. Esimerkiksi osuuskuntien osalta osuuskunnat ja niiden edustajana Pellervo ovat omalta osaltaan paras asiantuntija. Jatkamme mielellämme hallitusohjelman ja sen toimien konkretisointia kanssanne. Aluksi olisi hienoa kuulla, miten Pellervo ja osuuskunnat näkevät tilanteen ja millaisia toimia te näkisitte tarpeellisiksi. Tähän
tulemme palaamaan ns. määrämuotoisesti.

Arvoisat juhlavieraat,

Haluaisin puhua hieman myös globaalista kehityksestä. Aiemmilla puhujilla on ollut täällä esityksissään jo mukana viime päivien kapitalismiin ja yrityksien tehtävään ja vastuuseen liittyvä keskustelu. Sain myös etukäteen tiedon, että täällä tänään aiheena juhlavuoden ohella Agenda 2030 ja YK:n kestävän kehityksen
17 tavoitteet.

Minulla oli mahdollisuus edustaa EU-pj-maa Suomea globaalissa Social Economy Pact for Impact –kokouksessa heinäkuussa. Ranskan johdolla läpiviety tilaisuus toi hyvin esiin globaalin keskustelun ja kehittyvien maiden monenlaiset ajatukset ja kehityskulut.

Mietin olisiko suomalaisella osuustoiminnalla myös globaali tehtävä. Voisiko tässä olla analogiaa suomalaiseen koulutukseen ja siihen, miksi se on kiinnostavaa kehittyville talouksille? (Selitä!) ”Maailman osuustoiminnallisin maa”, alkanut 120 vuotta sitten!

Hyvät ystävät,

lopetan vielä keskeiseen kysymykseen liittyen kestävä kehitys ja ilmastonmuutos, jotka ovat hallituksen ohjelman tavoitteiden ytimessä. Olennaista on oikeudenmukainen siirtymä, englanniksi just transition, hiilivapaaseen yhteiskuntaan. Se on vaativa systeeminen muutos, joka koskettaa meitä kaikkia, elinkeinoelämää, tapaa, jolla yhteiskunta on järjestäytynyt.

Oikeudenmukainen siirtymä tarkoittaa sitä, että helposti elitistiseksi leimautuva ilmastonmuutos-keskustelu ja tarvittava muutos toteutetaan niin, että kaikki kokevat ja voivat olla osa ratkaisua, ei ongelmaa. Uskon, että tämä on keskeisin kysymys, jotta voimme varmistaa Suomessa ja globaalisti tarvittavan poliittisen tuen riittäville ilmastonmuutostoimille.

Ja tässä yrityksen rooli on aivan keskeinen. Täällä tänään ei voi olla kysymättä, onko tässä yksi osuuskuntien suuri tulevaisuustehtävä? Oikeudenmukaisen siirtymän rakentaminen ja vahvistaminen jäsentensä parhaaksi ja kaikki mukana pitäen?

Hyvät ihmiset,

lämpimät onnittelut valtioneuvoston puolesta. Toivomme kestävää yhteistyötä vahvalta arvopohjalta.
Kiitos!