Eurooppa-neuvostossa vapaakauppa ja Britannian myrkytystapaus

USA:n tulliratkaisu ja Britannian tukeminen Salisburyn myrkytystapauksen johdosta nousivat päällimmäisiksi aiheiksi, kun EU-maiden johtajat kokoontuivat Brysselissä 22. ja 23. maaliskuuta.

EU-maiden päämiehet keskustelivat perjantai-aamuna vapaakaupan tärkeydestä. Yön aikana oli tullut tieto, että Yhdysvallat ei ainakaan toistaiseksi aseta terästulleja EU-maille.

”Tämä on tietenkin myönteinen uutinen, mutta ongelma ei ole poistunut. EU-maiden on edistettävä vahvasti vapaata ja oikeudenmukaista kauppaa, sillä se tuo kasvua ja työpaikkoja. EU:n pitää vauhdittaa meneillään olevia kauppaneuvotteluja esimerkiksi Etelä-Amerikan Mercosur-maiden, Japanin ja Singaporen kanssa”, pääministeri Juha Sipilä sanoi.

EU-johtajat antoivat Britannialle vahvan tukensa Salisburyn myrkytystapauksen johdosta. He yhtyivät Britannian hallituksen arvioon, että Venäjä on vastuussa iskusta ja että uskottavaa vaihtoehtoista selitystä ei ole. Lisäksi päätettiin kutsua EU:n Moskovan suurlähettiläs kotiin konsultaatioita varten.

”Salisburyn tapaus osoittaa, että meidän pitää edelleenkin vahvistaa valmiuksiamme vastata hybridiuhkiin. Esitin, että nekin EU-maat, jotka eivät vielä kuulu Helsingissä toimivaan hybridikeskukseen, liittyisivät siihen. Myös pääministeri May nosti esille Suomen aktiivisuuden tällä alalla”, pääministeri Sipilä kertoi.

Euromaiden päämiehet keskustelivat erillisessä eurohuipukokouksessa EMU:n kehittämisestä. Keskustelussa nousi esiin etenkin mahdollinen yhteinen rahoituskapasiteetti mukaan lukien niin kutsuttu suhdannerahasto sekä toimet paremman talous- ja finanssipolitiikan aikaansaamiseksi euroalueella.

”Suomi muodosti oman kantansa jo varhaisessa vaiheessa ja olemme löytäneet rinnallemme samanmielisiä maita”, pääministeri Sipilä totesi.

”Kannatin puheenvuorossani myös Hollannin esittämää ajatusta kilpailukyky- ja valtiovarainministereiden yhteisestä työstä euroalueen kilpailukyvyn parantamiseksi. Markkinakurin puuttumisen lisäksi erot jäsenmaiden kilpailukyvyssä ovat keskeinen ongelma rahaliitossamme”, pääministeri Sipilä sanoi.

”EMU:n kehittämistyössä pitää keskittyä nyt entistä voimallisemmin pankkiunionin riskien vähentämiseen sekä Euroopan vakausmekanismin kehittämiseen, jotta saadaan aikaan konkreettisia tuloksia. Meidän pitää ennen muuta ehkäistä ylivelkaantumista ja luoda menettelyt hallitun velkajärjestelyn osalta”, pääministeri Sipilä totesi.

”Sen sijaan emme kannata ajatuksia yhteisestä suhdannetasausmekanismista tai erillisestä eurobudjetista. Emme tarvitse uusia rahoituskapasiteetteja, vaan jäsenmaiden on kerättävä hyvinä aikoina itselleen taloudellisia puskureita, jotta finanssipolitiikassa on liikkumavaraa laskusuhdanteiden aikana. Tämä koskee myös Suomea”, pääministeri Sipilä sanoi.

Ilman Britanniaan kokoontuneessa Eurooppa-neuvostossa päämiehet saivat tilannekatsauksen Britannian eroneuvotteluista ja totesivat niiden edenneen hyvin. Mitään ei kuitenkaan ole lopullisesti sovittu ennen kuin kaikki on sovittu. EU-johtajat hyväksyivät myös tulevan suhteen puitteita koskevat täydentävät suuntaviivat, joiden pohjalta Euroopan komissio voi nyt aloittaa keskustelut EU:n ja Britannian tulevasta suhteesta.

Torstain Eurooppa-neuvostossa käsiteltiin komission esittämää digiverotusta. Suomi pitää parhaana vaihtoehtona kansainvälistä, EU-aluetta laajempaa ratkaisua. Pääministeri Sipilän mukaan on keskeistä ratkaista kysymys datan omistajuudesta. Pääministeri nosti verotukseen ja datan omistamiseen liittyvät ongelman esille jo viime viikolla Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Donald Tuskin Suomen vierailulla.

Eurooppa-neuvosto päätti myös pyytää Euroopan komissiota esittämään katsauksen sisämarkkinoiden ongelmista. Suomi oli yksi asiaa aktiivisesti ajaneista maista. Sisämarkkinat tulevat olemaan yksi Suomen tulevan EU-puheenjohtajakauden keskeisimpiä asioita.

”Sisämarkkinoiden kehittämisen tärkeyttä ei voi liikaa korostaa”, totesi pääministeri Sipilä.

Lisätietoja: EU-asioiden valtiosihteeri Kare Halonen, p. 0295 160 319, erityisavustaja (EU-asiat) Riikka Pakarinen, p. 040 580 0833 ja EU-asioiden viestintäpäällikkö Anne Sjöholm, p. 040 537 0733, valtioneuvoston kanslia