Ilmastonmuutos pakottaa toimiin arktisella alueella

Ulkoministeriö 27.11.2019 14.31
Uutinen

Ilmastonmuutoksen torjumisessa kestävä arktinen ja antarktinen politiikka ovat tärkeässä roolissa. Arktinen ja antarktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki kertoo Kestävää ulkopolitiikkaa –sarjan seitsemännessä jaksossa Suomen kylmien olosuhteiden asiantuntemuksesta ja aktiivisesta roolista polaaristen alueiden politiikassa. Arktiset asiat ovat esillä myös Finlandia-talolla 29.11. järjestettävässä A Clean and Global North -tapahtumassa.

The person referred to in the news item is sitting at the table. Arktisen ja antarktisen suurlähettilään Petteri Vuorimäen vastuualueelle kuuluvat sekä Etelämanner että arktinen alue.

Arktinen ja antarktinen alue kohtaavat merkittäviä haasteita tänä päivänä.  Napa-alueilla ilmastonmuutoksen vaikutukset ilmenevät muuta maailma selvästi voimakkaampina.

Luonnon biodiversiteettiin kohdistuvat uhat, turismin aiheuttamat lieveilmiöt ja uudet merireitit haastavat käsitystämme siitä, miten arktista ja antarktista aluetta tulisi suojella. Lisäksi kansainvälisen yhteisön kiinnostus arktiseen alueeseen on muun muassa geopolitiikan näkökulmasta kasvanut.

Minkälaisia asioita Suomi pitää tärkeänä arktisessa ja antarktisessa politiikassa?

“Suomi on yksi viidestä maasta, jotka ovat samanaikaisesti arktisen neuvoston pysyviä jäseniä ja Etelämantereen osalta päättäviä jäsenmaita. Meillä on ensiluokkaista polaarialueiden osaamista”, sanoo arktinen ja antarktinen suurlähettiläs Petteri Vuorimäki.   

Tuomas Lähteenmäki haastatteli 
Petteri Vuorimäkeä.

“Arktisella ja antarktisella alueella Suomen pitkäaikaisia tavoitteita ovat olleet ympäristönsuojelu, meteorologisen yhteistyön vahvistaminen, mustan hiilen ehkäisy ja arktisella alueella myös alueellisen yhteistyön vahvistaminen. Myös Suomen kylmäosaamisen vienninedistäminen on ollut tärkeässä asemassa”, Vuorimäki tiivistää.

Arktisen politiikan kannalta merkittävin toimija on Arktinen neuvosto. Siihen kuuluu kahdeksan maan muodostama hallitustenvälinen foorumi. Arktisia alkuperäiskansoja edustavat järjestöt ovat neuvoston pysyviä edustajia ja osallistuvat neuvoston työhön aktiivisesti. Arktisella neuvostolla on yli kolmekymmentä tarkkailijajäsentä, jotka osallistuvat neuvoston työryhmien toimintaan.

“Neuvoston tavoitteena on edistää kestävää kehitystä ja ympäristönsuojelua arktisella alueella. On tärkeää, että Suomessa ymmärrys arktisen politiikan merkityksestä läpileikkaa koko yhteiskunnan. Arktisia asioita ei voi lokeroida vain esimerkiksi ulko-, ilmasto-, tiede-, tai elinkeinopolitiikkaan kuuluviksi osa-alueiksi”, toteaa Vuorimäki.

“Tehtävässäni toimin Arktisen neuvoston Suomen edustajana ja osallistun Suomen arktisen neuvottelukunnan työhön. Olen myös ulkoministeriön edustaja Suomelle laadittavan uuden arktisen strategian ohjausryhmässä”, Vuorimäki sanoo.

Arktisen politiikan lisäksi Vuorimäen pestiin sisältyvät antarktiset asiat. Etelämanner ei kuulu yksittäiselle maalle, eikä siellä ole vakituista asutusta lukuun ottamatta tutkimuskeskuksia. Miten antarktinen politiikka nivoutuu osaksi suurlähettilään työtä?

“Arktisena ja antarktisena suurlähettiläänä vastuualueenani on myös Etelämanner. Tämä on tärkeää, sillä ympäristön tila aiheuttaa huolta niin arktisella kuin antarktisella alueella, johtuen muun muassa jään sulamisesta, biodiversiteetin muutoksista sekä turismin lieveilmiöistä”, Vuorimäki summaa.

“Monille tulee yllätyksenä, että Suomi on yksi niistä maista, jotka tekevät huippuluokan tutkimusta Etelämantereella. Suomella on Aboa-tutkimusasema, jossa tehdään maailmanluokan tutkimusta liittyen esimerkiksi painovoimaan, yläilmakehän koostumukseen ja aerosolien kulkeutumiseen. Suomelle on tärkeää ymmärtää entistä paremmin, mitä tapahtuu arktisella alueella ja Etelämantereella ilmastonmuutoksen seurauksena”, Vuorimäki toteaa.

Antarktiset asiat ovat esillä erityisesti tulevana keväänä. Touko- ja kesäkuun vaihteessa järjestettävä Arctic Treaty Consultative Meeting (ATCM) tuo Helsinkiin lähes neljäsataa kokousedustajaa yli 50 maasta keskustelemaan Etelämantereen yleissopimuksen toimeenpanosta. Kokouksessa päätöksiä tekevät 29 konsultatiivista jäsenmaata, joihin Suomi siis kuuluu. Vuorimäki toimii tilaisuuden puheenjohtajana.

“Suomi on vuodesta 1989 lähtien ollut Etelämantereen yleissopimuksen jäsen. Olemme yksi päätöksiä tekevistä maista, ja lisäksi meidät tunnetaan monipuolisesta kylmäosaamisesta. Suomalaiset jäänmurtajat ovat kansainvälisesti tunnettuja, mutta meillä on myös poikkeuksellista kylmäosaamista asuntorakentamiseen, liikenteeseen ja korkean tason viestintäteknologiaan liittyen. Asiantuntemuksemme on arvostettua”, muistuttaa Vuorimäki.

Miten arktisen alueen merkitys on kasvanut EU-politiikassa, ja onko tämä näkynyt Suomen EU-puheenjohtajuuskauden aikana?

“Arktisen politiikan tunnettavuuden näkökulmasta kehitys on ollut oikean suuntaista viime vuosina. EU on antanut yhteensä kolme arktista tiedonantoa, joista viimeisin vuonna 2016. Tietämys arktisista asioista on lisääntynyt erityisesti ilmastonmuutoksen vuoksi”, kertoo Vuorimäki.

EU:n puheenjohtajakaudella Suomi on pyrkinyt pitämään arktisia kysymyksiä korkealla unionin agendalla ja on esittänyt vuoden 2016 tiedonannon päivittämistä.

“Arktiseen alueeseen liittyvät kysymykset tulisi nostaa aktiivisemmin esiin. Tästä syystä on tärkeää, että myös kotimaassa panostamme uuden kansallisen arktisen strategian toteuttamiseen. Pidetään siis yhdessä huolta siitä, että polaaristen alueiden tietotaitomme kehittyy. Osaamistamme seurataan maailmalla jatkossakin”, Vuorimäki sanoo.

Vuorimäki on työskennellyt pitkään EU:n ulkosuhteiden parissa. Ennen suurlähettilään tehtävää hän työskenteli Brysselissä Euroopan ulkosuhdehallinnossa (EUH).

Lisätietoa A Clean and Global North -tapahtumasta.

Katso Petteri Vuorimäen video: 

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja EU-puheenjohtajakauden kärkiteemoja käsitellään Kestävää ulkopolitiikkaa -videosarjassa. Katso alta jo julkaistut jaksot:

Hybridiuhat, Satu Mattila-Budich

Sarjan ensimmäisessä jaksossa Satu Mattila-Budich kertoo työstään hybridisuurlähettiläänä ja miten Suomi EU:n neuvoston puheenjohtajana on tuonut hybridiuhat EU-kokousten agendalle.

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka? Hanna Lehtinen

Sarjan toisessa jaksossa Suomen edustaja Brysselissä kokoontuvassa EU:n poliittisten- ja turvallisuusasioiden komiteassa, suurlähettiläs Hanna Lehtinen kertoo EU:n yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kuulumiset.

Rauhanvälittäjä, Pekka Haavisto

Miten rauhanvälitys näkyy Suomen ulkosuhteiden hoidossa? Sarjan kolmannessa jaksossa haastattelussa ulkoministeri Pekka Haavisto.

Yhteinen kauppapolitiikka, Pasi-Heikki Vaaranmaa

Mitä ajankohtaista kauppapolitiikan saralla tapahtuu seuraavaksi? Sarjan neljännessä jaksossa haastattelussa kauppapolitiikan yksikön päällikkö Pasi-Heikki Vaaranmaa.

Afrikan kumppani, Maria Kurikkala

Afrikan maat ovat kasvattaneet näkyvyyttään kansainvälisen yhteisön silmissä merkittävästi viime vuosina. Sarjan viidennessä jaksossa Afrikka-politiikka -tiimin vetäjä Maria Kurikkala valottaa kiinnostuksen taustalla olevia syitä.

Tasa-arvon puolesta, Katri Viinikka

Suomen ulkopolitiikan tavoitteena on edistää sukupuolten tasa-arvoa sekä tyttöjen ja naisten ihmisoikeuksien toteutumista. Haastattelussa tasa-arvosuurlähettiläs Katri Viinikka.

Kestävää ulkopolitiikkaa -videosarja palaa keväällä 2020 ulkopolitiikan tuoreimpien kuulumisten kera.

Kestävää ulkopolitiikkaa

Hybridiuhat

Yhteinen ulko- ja turvallisuuspolitiikka?

Rauhanvälittäjä

Yhteinen kauppapolitiikka

Afrikan kumppani

Tasa-arvon puolesta