Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Isyyslaki uudistuu vuonna 2016 - avoparit voivat tunnustaa isyyden jo neuvolassa

justitieministeriet
Julkaisuajankohta 8.1.2015 13.11
Tiedote

Vuodesta 1976 voimassa ollut isyyslaki ajanmukaistetaan. Suurin muutos koskee isyyden tunnustamismenettelyä selvissä tapauksissa, kuten silloin kun tulevat vanhemmat asuvat avoliitossa. Jatkossa isyys on mahdollista tunnustaa neuvolakäyntien yhteydessä jo ennen lapsen syntymää. Isyyslain uudistukset tulevat voimaan 1. tammikuuta 2016.

Merkittävä muutos on myös isyyden vahvistamista koskevan kanneoikeuden palauttaminen takautuvasti niille, jotka ovat syntyneet avioliiton ulkopuolella ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa.

Suurimpana syynä isyyslainsäädännön uudistamiseen ovat perherakenteissa tapahtuneet muutokset. Joka kolmas lapsi syntyy avoliittoperheeseen, jossa lapsen isä on yleensä halukas tunnustamaan lapsen. Nykylainsäädäntö edellyttää, että isyys tunnustetaan näissä tapauksissa lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen. Samalla sovitaan lapsen huollosta.

Isyysolettama säilyy ennallaan

Avioliittoon perustuva ns. isyysolettama säilyy käytännössä ennallaan. Avioliittoon syntyvän lapsen isäksi todetaan siis jatkossakin lapsen äidin aviopuoliso.

Jos isyys ei määräydy äidin avioliiton perusteella, isyyden voi selvissä tapauksissa tunnustaajo ennen lapsen syntymää äitiysneuvolakäynnin yhteydessä. Samalla pari voi tehdä sopimuksen lapsen yhteishuollosta.

Ennalta tunnustettu isyys on kuitenkin mahdollista peruuttaa 30 päivän kuluessa lapsen syntymästä. Epäselvissä tilanteissa tai muutoin niin haluttaessa isyyden selvittäminen ja tunnustaminen toimitetaan lastenvalvojan luona lapsen syntymän jälkeen kuten nykyisin.

Isyyden selvittämisessä siirrytään verikokeen ottamisen sijasta suun limakalvolta otettavaan solunäytteeseen, joka voidaan ottaa lastenvalvojan luona. Tämä nopeuttaa huomattavasti tulosten valmistumista.

Äidin vastustusoikeudesta luovutaan

Äidin oikeudesta vastustaa lapsen isän selvittämistä luovutaan. Tällä pyritään edistämään lapsen oikeutta tietää molemmat biologiset vanhempansa. Äidin sijaan päätöksen isyyden selvittämisen keskeyttämisestä voi rajatuissa tilanteissa tehdä lastenvalvoja.

Lastenvalvojien velvollisuus selvittää isyys laajentuu koskemaan myös 15-17 -vuotiaita, kun se nykyisin päättyy lapsen täytettyä 15 vuotta. Lapsella, joka on täyttänyt 15 vuotta, on kuitenkin oikeus kieltää isyyden selvittäminen.

Myös isänä itseään pitävän miehen kanneoikeutta laajennetaan. Mies voi jatkossa nostaa isyyden vahvistamista koskevan kanteen myös tunnustamatta isyyttään. Pääsääntö on jatkossakin, että perheen ulkopuoliset eivät voi vaatia aviomiehen isyyden kumoamista. Poikkeustapauksissa, joissa aviomies ei elä perheensä kanssa, isänä itseään pitävä mies voi kuitenkin nostaa isyyden kumoamista koskevan kanteen, jos hänen ja lapsen välille on muodostunut perheyhteyteen rinnastettava suhde.

Isyyden vahvistaminen takautuvasti mahdolliseksi

Avioliiton ulkopuolella ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa syntyneiden kanneoikeus isyyden vahvistamiseksi palautetaan. Nykyisen lain tullessa voimaan vuonna 1976 kanneoikeus rajattiin viiteen vuoteen.

Lähtökohtana on, että perintöoikeus on tällöin sama kuin muillakin perillisillä. Perintöoikeutta ei kuitenkaan yleensä ole, jos perittävä henkilö on kuollut ennen 31. tammikuuta 2012. Säännöksen tarkoituksena on rajoittaa lain taannehtivia vaikutuksia jo toimitettuihin perinnönjakoihin.

Eduskunta edellyttää lausumassaan, että hallitus kiireellisesti valmistelee esityksen perinnönjaon peräyttämistä ja palautusvastuuta koskeviksi säännöksiksi sellaisia tapauksia varten, joissa avioliiton ulkopuolella ennen nykyisen isyyslain voimaantuloa syntyneellä on uusien säännösten mukaan perintöoikeus. Näin voi olla, jos perittävä on kuollut 31.1.2012 tai sen jälkeen tai jos perintöoikeuden menetystä on pidettävä kohtuuttomana.

Eduskunta edellyttää myös, että hallitus arvioi perintö- ja testamenttisaannon vanhentumiseen sekä perinnönjaon peräyttämiseen ja palautusvastuuseen liittyviä yleisiä uudistustarpeita erityisesti oikeusvarmuuden ja omaisuuden suojan näkökulmasta.

Uuden isyyslain voimaantulo vahvistetaan tasavallan presidentin esittelyssä 13. tammikuuta.

Lisätietoja: lainsäädäntöneuvos Salla Silvola, puh. 02951 50314,
sähköposti: etunimi.sukunimi(at)om.fi

Isyyslaki
(pdf, 0.14 Mt)

 
Sivun alkuun