Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Kansallispuistojen retkeilypalvelujen korjausvelkaa kuitataan reilusti – kunnostaminen on sijoitus luontoarvoihin, hyvinvointiin ja työllisyyteen

Ympäristöministeriö 13.5.2020 11.03
Tiedote

Ympäristöministeriö ja Metsähallitus tiedottavat

Kansallispuistojen ja monien muiden suosittujen valtion luonnonsuojelualueiden retkeilypalveluja kunnostetaan nyt laajasti. Huonokuntoiseen retkeilyinfraan kertynyttä korjausvelkaa vähennetään viime ja tämän vuoden aikana yli 16 miljoonalla eurolla. Hyvät retkeilyrakenteet edesauttavat luontoon tutustumista, suojaavat herkkää luontoa ihmisten kulkua ohjaamalla sekä parantavat oleellisesti monen luontomatkailuyrityksen toimintaedellytyksiä. 

- On ensiarvoisen tärkeää, että koronakriisin jälkeinen talouden uudelleenrakentaminen on kestävää työllisyyden, luonnon monimuotoisuuden kuin hiilineutraaliuden kannalta. Kun sijoitamme kansallispuistojen ja muiden arvokkaiden luontokohteiden korjausvelan vähentämiseen, sijoitamme luontoon, talouteen ja ihmisten hyvinvointiin. Hyvä retkeilyinfra on myös vastaus luontoretkeilyinnostukseen. Poikkeuksellisina aikoina luonto tuo voimaa ja mielenrauhaa, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Krista Mikkonen.

Valtion budjettirahoitus luonnonsuojelualueverkoston hoitoon on tänä vuonna kasvanut merkittävästi. Ympäristöministeriön perusrahoitus Metsähallituksen Luontopalveluille nousi edellisvuodesta 7,5 miljoonaa euroa, minkä lisäksi retkeilypalvelujen kunnostamiseen ja kehittämiseen sekä luonnonhoitoon, luonnontilan ennallistamiseen ja luontoinventointeihin kohdennettiin tulevaisuusinvestointirahoitusta 19,2 miljoonaa euroa. Tänä vuonna tehtävien töiden jälkeen kohteiden retkeilyinfraan jää vielä korjausvelkaa toiset 16 miljoonaa euroa, joka pyritään kuromaan kiinni lähivuosina.

Työllisyyshyötyjä lyhyellä ja pitkällä aikavälillä

Korjaus- ja kunnostushankkeisin osallistuu Metsähallituksen Luontopalvelujen oma väki sekä lukuisat pk-yritykset ympäri maata. Korjausvelkainvestoinnit tuottavat yhteensä arviolta 190 henkilötyövuoden työllistävyyden. Välittömät työllisyysvaikutukset rakentamiskohteilla ovat noin 130 henkilötyövuotta. Lisäksi syntyy arviolta 60 henkilötyövuoden välilliset vaikutukset rakentamisen palveluissa ja teollisuudessa.  

Korjausvelan purkaminen ja kävijöille suunnattujen palvelujen parantaminen säilyttävät kävijöiden kiinnostuksen alueisiin. Se luo työllistymismahdollisuuksia alueiden ylläpidossa ja asiakaspalvelussa. Työllistymismahdollisuuksia tarjoavat myös alueisiin tukeutuvien yritysten uudet palvelut ja tuotteet. Kasvava kysyntä lisää positiivisia vaikutuksia paikallistalouteen ja sitä kautta myös työllisyyteen muun muassa palveluelinkeinoissa ylipäätään.

- Nyt tehtävät investoinnit tukevat suoraan koronakriisistä kärsinyttä matkailusektoria ja parantavat kansalaisten virkistyskäyttömahdollisuuksia eri puolilla Suomea. Koronakriisin jälkeen luontoon tukeutuvan kotimaisen matkailun ennustetaan kasvavan voimakkaasti. Lähivirkistyskohteiden kysyntä on korona-aikana jo lähtenyt voimakkaaseen kasvuun. Nyt tehtävät ja suunnitellut investoinnit lisäävät elvytystä ja pienentävät tulevien vuosien kustannuksia, toteaa luontopalvelujohtaja Timo Tanninen Metsähallituksesta. 

Herkkä luonto hyötyy hyvästä infrasta

Luonnonsuojelualueiden korjaus- ja kunnostushankkeissa keskeisenä tavoitteena on suojata herkkiä luontokohteita kulutukselta ja häiriöltä samalla kun mahdollistetaan kestävä luonnontarkkailu ja luontoelämykset turvallisessa ympäristössä. On ensiarvoisen tärkeää, että luonnonsuojelualueiden perusteena olevat luontoarvot voidaan säilyttää ja niiden tilaa voidaan parantaa samalla kun kävijöille suunnataan palveluja. Myös ympäristön suojeluun tulee satsata. Jäte- ja käymälähuollon rakennusten ja rakennelmien kunnostus ja nykyaikaistaminen sekä reittien kestävöinti vähentävät merkittävästi ympäristön kuormitusta. 

Kokonaiskäyntimäärä kansallispuistoissa ja muilla luontopalvelujen yleisökohteilla oli vuonna 2019 noin 8,2 miljoonaa käyntiä. Käyntimäärien kasvu Metsähallituksen kohteilla on viimeisen 5 vuoden aikana ollut noin 3 % vuodessa, mikä on vuositasolla tarkoittanut kahtasataa tuhatta lisäkäyntiä. 

Alueellisia esimerkkejä retkeilyinfran parantamisesta voi kysyä alla olevilta Metsähallituksen Luontopalvelujen aluejohtajilta. 

Lisätiedot:

Ministeri Mikkosen erityisavustaja Antti Heikkinen, puh. 050 348 1406

Metsähallitus, luontopalvelujohtaja Timo Tanninen, puh. 040 661 0033

Laskelmat korjausvelasta ja työllisyysvaikutuksista: Metsähallitus, luonnon virkistys- ja matkailukäytön päällikkö Sakari Kokkonen, 0400 241 411

Metsähallituksen Luontopalvelujen aluejohtajat:

Rannikko (Vaasa-Kotka -rannikkoalue ja PK-seutu): Henrik Jansson, 0400 328 759
Järvi-Suomi: Jouni Aarnio, 040 735 2804
Pohjanmaa-Kainuu: Pirkko Siikamäki, 040 827 5457
Lappi: Pirjo Seurujärvi, 0400 125 782

Kuvia median käyttöön

Krista Mikkonen