Kaupan uudet tuulet – lyövätkö myrskylaineet avoimien talouksien rannoille

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen puhe suomalais-eestiläisen kauppayhdistyksen tilaisuudessa 3. toukokuuta Helsingissä.

Puhe muutosvarauksin.

Arvoisat kauppayhdistyksen jäsenet,

Haluan kiittää suomalais-eestiläistä kauppayhdistystä kutsusta ja mahdollisuudesta vaihtaa ajatuksia ajankohtaisista kauppakysymyksistä. Samalla haluan lämpimästi onnitella Viroa merkkivuodesta.

Kauppapolitiikka on näinä aikoina hyvin ajankohtainen aihe ja voimme lukea viikoittain lehdistä ja tai sähköisistä viestimistä kauppaan liittyvistä kysymyksistä. Viime aikoina esillä ovat olleet varsinkin Yhdysvaltojen kauppatoimet, joihin palaan myöhemmin.

Ennen kuin siirryn tarkemmin, mitä kauppapolitiikassa tapahtuu, pari sanaa yleisestä taloustilanteesta ja kahdenvälisestä kauppavaihdosta.

EU-maiden taloudet mukaan lukien Suomi ja Viro nauttivat tällä hetkellä reippaasta kasvusta ja lähitulevaisuuden näkymätkin vaikuttavat lupaavilta. Bruttokansantuotteen arvioidaan Suomessa kasvavan noin 2,5 prosenttia tänä vuonna ja noin 2,4 prosenttia ensi vuonna (SEB-pankki). Arvio Viron kasvusta on Suomea nopeampaa: tänä vuonna 3,5 prosenttia ja ensi vuonna 3 prosenttia (SEB).

Myötätuulet puhaltavat myös kaupassa, mikä minua ulkomaankaupasta vastaavana ministerinä erityisesti ilahduttaa. Suomen viennin kasvun arvioidaan asettuvan kuluvana vuonna 4,5-5 prosentin kieppeille ja Viron viennin kasvun yltävän 4 prosentin tuntumaan.

Hyvät talousnäkymät euroalueella ja laajemmin maailmalla ovat heijastuneet myös kahdenväliseen kauppaamme. Suomen vienti Viroon kasvoi viime vuonna 20 prosenttia ja tuonti 10 prosenttia. Kauppayhdistyksellä on keskeinen rooli tässä kokonaisuudessa tarjotessanne yrityksille verkostoitumismahdollisuuksia sekä kokemuksia ja tietoa markkinoista.

Hyvät kuulijat,

Suomi ja Viro ovat pieniä, avoimia talouksia, joille ulkomaankauppa on talouden ja työllisyyden selkäranka, jonka perustalle hyvinvointia rakennetaan. Haluan erityisesti korostaa viennin työllisyysmerkitystä. EU:ssa 31 miljoonaa työpaikkaa on suoraan viennistä riippuvaisia; Suomessa vastaava luku on noin puoli miljoonaa.

Kansainvälinen kauppa on ollut rajussa muutostilassa jo pitkään. Yritysten hankinta- ja tuotantoketjujen hajautuminen sekä ylipäätään talouksien keskinäisriippuvuuden lisääntyminen ovat johtaneet siihen, että kaikki vaikuttaa kaikkeen. Saimme kokea tämän hyvin konkreettisesti vuonna 2008, jolloin bruttokansantuotteemme romahti 8 prosenttia talouskriisin seurauksena.

Uusi suuri muutos on jo käynnistynyt. Digitalisaatio, mukaan lukien tekoäly ja robotisaatio, tulevat perustavalla tavalla muuttamaan yritysten liiketoimintaa ja kaupankäynnin muotoja.

Globaalin vaihdannan muutosten ohella pienet taloudet ovat kaikkea muuta kuin immuuneja poliittisille riskeille, joita löytyy tällä hetkellä sekä läheltä että kaukaa. Kun tähän lisätään uutiset Yhdysvaltojen ja Kiinan välien kiristymisestä, on selvää, että tilanne huolestuttaa sekä yrityksiä että meitä poliitikkoja.

Protektionismi ei ole uusi ilmiö – niin kauan kuin on kansainvälistä vaihdantaa, on myös protektionismia eri muodoissa. Mutta erityisesti viimeisimmän talouskriisin seurauksena protektionistiset vaatimukset ja omien markkinoiden suojaaminen ovat lisääntyneet. Esimerkkeinä tästä on muun muassa Venäjän kehitys ja Yhdysvaltojen toimet.

Toinen ilmiö, jossa laineet ovat välillä lyöneet korkeallakin paitsi EU:ssa myös Euroopan ulkopuolella, liittyy globalisaation vastaiseen liikehdintään. Kauppapolitiikkaan tämä on heijastunut protesteina niin sanottua vapaata kauppaa vastaan - näkyvimmin juuri TTIP-neuvottelujen aikana. Brexitin (johon palaan myöhemmin) taustalla vaikuttavat monet seikat, joista yksi liittyy juuri globalisaation heijastusvaikutuksiin.

Hyvät kuulijat,

Miten meidän tulisi navigoida tässä tilanteessa, jotta myrskylaineet eivät löisi rannoillemme?

Itseensä käpertyminen tai markkinoiden sulkeminen ei ole ratkaisu. Minusta on tärkeää vahvistaa yritysten kilpailukykyä kehittämällä unionin sisämarkkinoita, erityisesti palvelusektoria harmonisoimalla ja edistämällä digitalisaatiota. Talouden resilienssi on paras keino välttyä tulevilta shokeilta.

Euroopan unioni on maailman suurin talousalue, joka tarvitsee globaalit markkinat. Meillä on erittäin kunnianhimoinen kauppastrategia, jota toteutamme yhdessä Euroopan komission kanssa.

Kauppasopimus Etelä-Korean kanssa on ollut voimassa jo vuodesta 2011, ja esimerkiksi Suomen tavaravienti Etelä-Koreaan on tänä aikana kasvanut parhaillaan jopa 30 prosenttia. Palvelujen viennin kasvu on ollut tätäkin suurempaa. Kanada-sopimus tuli voimaan viime syksynä. Ensi vuonna voimaan tulevat Japani-, Singapore- ja Vietnam-sopimukset. Odotamme näiden sopimusten myötä viennin kehittyvän suotuisasti. Toivon, että pian saadaan päätökseen neuvottelut Meksikon ja Mercosurin kanssa. Meksiko-neuvotteluissahan ”poliittinen sopu” on juuri saatu aikaan. Lisäksi pääsemme pian aloittamaan neuvottelut myös Australian ja Uuden-Seelannin kanssa.

Neuvottelemme näitä sopimuksia nimenomaan teille yrityksille. Sopimukset alentavat tulleja ja vähentävät yritysten kustannuksia mm. sääntelyssä ja rajamenettelyissä. Ne kehittävät liiketoimintaympäristöä muun muassa siten, että eurooppalaisia yrityksiä kohdellaan syrjimättömästi ja yritykset saavat paremmin tietoa mm. tuontiin liittyvistä määräyksistä.

Kun puhutaan EU:n kauppapolitiikan painopisteistä, ei voi olla mainitsematta Brexitiä. On selvää, että Ison-Britannian myötä menetämme EU:n sisällä keskeisen liittolaisen, jonka kanssa olemme puolustaneet liberaalia kauppapolitiikkaa. Uskon, että yhteistyömme Ison-Britannian kanssa avoimen ja sääntöpohjaisen kauppapolitiikan eteen tulee jatkumaan kansainvälisillä areenoilla.

Brexitin osalta haluan välittää tässä tilaisuudessa kaksi tärkeää viestiä teille. Yritysten tulee ensinnäkin valmistautua Brexitiin tuloon. Iso-Britannia on ilmoittanut, että se lähtee tulliliitosta ja sisämarkkinoilta viimeistään vuoden 2020 lopussa, jolloin siirtymäaika päättyy. Tämä tarkoittaa sitä, että kauppaa ei käydä kuin sisämarkkinoilla, vaan rajalle tulevat mm. tullimuodollisuudet. Millaiseksi EU:n ja Ison-Britannian kauppasopimus lopulta muotoutuu jää nähtäväksi. Keskustelut ovat vasta käynnistymässä.

Toiseksi haluan korostaa, että Iso-Britannia säilyy business’ksen kannalta kiinnostavana vienti- ja investointikohteena, johon kannattaa panostaa jo nyt.

Hyvät kuulijat,

Suomen ja Viron kaltaisten pienten maiden velvollisuus on puolustaa avointa, liberaalia ja sääntöpohjaista kauppaa. Nyt se on aiempaa tärkeämpää, kun protektionismin ja globalisaation laineet meitä keinuttavat. Teemme tässä suhteessa tiivistä yhteistyötä virolaisten kollegojamme kanssa Brysselissä.

Yhdysvallat on vuosikymmeniä ollut luotettava liittolaisemme kaupan vapauttamisessa. Nyt uudet tuulet puhaltavat tälläkin rintamalla, kun Yhdysvaltojen kaavailemat tuontirajoitukset, kuten teräs-, alumiinitullit, uhkaavat luoda epävarmuutta kansainväliseen kauppaan.

Yhteistyön ja vuoropuhelun jatkaminen Yhdysvaltojen kanssa on tärkeää nykyisessäkin tilanteessa. Vain siten voimme sitouttaa Yhdysvaltoja monenkeskiseen ja kahdenväliseen yhdessä tekemiseen yksipuolisten toimien sijasta.

Viittasin aiemmin Yhdysvaltojen ja Kiinan välisiin kiristyneisiin väleihin. Olisi tärkeää, että tämäntyyppinen kauppaa rajoittavien ja haittaavien toimien kierre saataisiin loppumaan, ennen kuin se laajenee ja vaikuttaa kielteisesti globaaliin talouskasvuun. Mainitsin aiemmin maailman talouden vahvasta keskinäisriippuvuudesta, mistä johtuen kauppasodassa ei ole voittajia – ja maksajan asemaan joutuvat yritykset ja kuluttajat.

Hyvät ystävät,

Kun katsoo kauppapolitiikan taivasta, tilanne voisi olla parempikin. Samaan aikaan on muistettava, että EU etenee kauppasopimusneuvotteluissa ja avaa uusia markkinoita. Uskon, että saamme aikaan hyvän sopimuksen Ison-Britannian kanssa ja jatkamme yhteistyötä sekä Yhdysvaltojen että Venäjän kanssa. Lopettaisin sanomalla, että kyllä kauppapolitiikassa tuulee tällä hetkellä sekä idästä että lännestä, mutta myrskylaineista en vielä puhuisi.

Kiitos!