Kehityspoliittinen toimikunta esittää Suomesta globaalin vastuun kantajaa

Ulkoministeriö 9.5.2019 15.18
Uutinen

Suomen kehityspolitiikkaa pitäisi suunnitella ja toteuttaa pitkäjänteisesti yli hallituskausien. Näin Suomi pystyisi vastaamaan nykyistä tehokkaammin globaaleihin haasteisiin, esittää Kehityspoliittinen toimikunta arviossaan.

KPT julkaisi tänään arvionsa Suomen kehityspolitiikan tila 2019: Globaalia vastuuta yli hallituskausien ja hallintorajojen. Siinä Suomelle ehdotetaan mallia, joka kattaisi kehityspolitiikan tavoitteiden ja painopisteiden lisäksi rahoituksen tason ja keskeiset periaatteet. Nämä siirtyisivät hallituskaudelta toiselle niin, että toiminnan jatkuvuus ja tulokset paranisivat.

Suomen kehityspolitiikkaan tarvitaan kestävän kehityksen yhteiskuntasitoumuksen kaltainen pitkän aikavälin visio. Agenda 2030:n toteutus sekä vastaaminen Ilmastonmuutoksen, köyhyyden ja eriarvoisuuden kaltaisiin maailmanlaajuisiin haasteisiin vaatii hallituskauden mittaisten irrallisten ohjelmien sijasta pitkäjänteistä kehityspolitiikkaa. Näin parannettaisiin työn jatkuvuutta ja tuloksia, arvioi KPT raportissaan.

​​​​​​​Kansanedustajat ja KPT:n jäsenet puivat raportin sisältöä, vasemmalta: Ida Schauman (rkp), kansanedustaja Antero Laukkanen (kd), kansanedustaja Saara-Sofia Sirén (kok), KPT:n puheenjohtaja Aila Paloniemi (kesk), kansanedustaja Kimmo Kiljunen (sdp), kansanedustaja Inka Hopsu (vihr) ja kansanedustaja Hanna Sarkkinen (vas).​​​​​​​

 

Eväitä hallitusneuvotteluihin

Arviointiraportti katsoo tulevaisuuteen ja tuo eväitä alkaviin hallitusneuvotteluihin ja uudelle eduskunnalle.

”Suomi tarvitsee selkeän suunnitelman siitä, miten se kantaa globaalia vastuutaan. Vaikka kehitysrahoituksen polku on ollut poukkoileva, kehitysyhteistyön tulokset ovat parantuneet”, KPT:n puheenjohtaja Aila Paloniemi sanoi.

”Agenda 2030:n tavoitteiden toteuttamiseen tarvitaan mukaan kaikki politiikan alat ja toimijat, ja globaalia vastuuta olisi jaettava yli hallinnon rajojen. Hallituskausien mittaiset kehityspoliittiset ohjelmat eivät ole riittävästi keskustelleet keskenään. Vastauksena esitämme mallia, joka linjaa pitkäjänteisesti kehityspolitiikkaa, ja -yhteistyötä sekä humanitaarista apua. Tarkoitus on säilyttää se, mikä toimii ja missä Suomella on erityinen rooli. Mukaan tulisivat nykyiset kehityspolitiikan vahvuudet, sanoi KPT:n pääsihteeri Marikki Stocchetti.

Ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen toivoi, että viesti globaalista vastuun kannosta kantaa myös hallitusneuvotteluihin.

 

Tulokset edellä

”Suomi haluaa vähentää köyhyyttä maailmanlaajuisesti, ja globaali vastuu kuulostaa hyvältä mallilta”, arvioi ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen. ”Hyvien suunnitelmien toteuttaminen edellyttää kehityspolitiikkaan riittäviä voimavaroja – osaavaa henkilöstöä ja määrärahoja”, hän totesi.

”Valtaosa suomalaisista pitää kehitysyhteistyötä tärkeänä, ja hyvän ilmapiiri on olemassa. Ihmiset haluavat tietää, mihin kehitysyhteistyövarat menevät ja menevätkö ne oikeisiin kohteisiin. Erinomaisia tuloksia on saavutettu; Suomen ansiosta yhä useampi nainen ja tyttö saa maailmassa seksuaali- ja lisääntymisterveyspalveluja. Olemme myös etulinjassa vammaisten oikeuksien edistäjänä kehitysmaissa”, ministeri Virolainen sanoi.

Määrärahat nousuun

Arviointiraportin mukaan globaalin vastuun malli sisältäisi selkeän suunnitelman siitä, miten kehitysyhteistyövarat nostetaan YK:n suosittamalle tasolle. Suunnitelmassa 0,7 prosentin osuus bruttokansantulosta tulisi saavuttaa viimeistään kahden seuraavan hallituskauden aikana. Vähintään 0,2 prosenttia bruttokansantulosta suunnattaisiin vähiten kehittyneisiin maihin

”Hallituksen väristä riippumatta Suomi ei ole tehnyt riittävästi 0,7 prosentin määrärahatavoitteen saavuttamiseksi. Lähes kaikki puolueet ovat nyt 0,7 prosentin tavoitteen takana, ja tälle polulle on päästävä. Suomen on noustava takaisin pohjoismaiseen viiteryhmään”, ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolainen sanoi.

 

KPT

Kehityspoliittinen toimikunta on ainoa järjestelmällisesti ja laajasti Suomen kehitysyhteistyötä ja -politiikkaa seuraava ja arvioiva taho. Valtioneuvosto asettaa kehityspoliittisen toimikunnan hallituskausittain. Sen jäsenistö koostuu eduskuntapuolueista, etu- ja kansalaisjärjestöistä sekä yliopistoista.

 

 

 

 

​​​​​​​