Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Keski-Aasian jäätikkömittauksia tuetaan kehitysyhteistyövaroin

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 5.2.2019 14.06
Uutinen

Suomen Ulkoministeriö tukee Kirgisian ja Tadzikistanin jäätikköseurannan uudelleenkäynnistystä rahoittamalla 3- vuotisia IKI- kehitysyhteistyöprojekteja FINKMET II ja FINTAJ II, joita Ilmatieteen laitos toteuttaa yhteistyössä Kirgisian ja Tadzikistanin hydrometeorologisten laitosten kanssa.

Luminäytetteen keräys Turgan Aksuu jäätiköllä.

Keski-Aasia on herkkä alue sään ja ilmastonmuutoksen vaikutuksille. Oman erityispiirteensä tuovat alueelle elintärkeät jäätiköt, jotka ovat tärkeä makean veden lähde ja puskuri kuivuuden varalle. Jäätiköiden kohtalosta ollaankin alueella huolissaan. Ilmaston lämpeneminen sulattaa niitä vääjäämättä, ja toisaalta ympäristön saasteet saattavat vaikuttaa jäätiköiden ekosysteemeihin tuntemattomin tavoin. Jäätiköiden tilaa on aikoinaan mitattu aktiivisesti, mutta Neuvostoliiton hajottua seurantaohjelmat on jouduttu lopettamaan.

Suomen Ulkoministeriö tukee Kirgisian ja Tadzikistanin jäätikköseurannan uudelleenkäynnistystä rahoittamalla 3- vuotisia IKI- kehitysyhteistyöprojekteja FINKMET II ja FINTAJ II, joita Ilmatieteen laitos toteuttaa yhteistyössä Kirgisian ja Tadzikistanin hydrometeorologisten laitosten kanssa.

Projektien osana toteutettavissa jäätikköretkikunnissa Ilmatieteen laitos hyödyntää pitkäaikaista kokemustaan työskentelystä pohjoisella Arktisella alueella, Antarktiksella sekä maailman ”kolmannella navalla” – Himalajan jäätiköillä. Kokemuksensa ansiosta Ilmatieteen laitoksella on vankka osaaminen paitsi lumen ja jään tutkimisesta, mutta myös retkikuntalogistiikan järjestämisestä ja vaikeissa olosuhteissa toimimisesta.

Projektien antamaan tukeen kuuluu myös paikallisten projektikumppanien varustamista retkikuntia ja niihin liittyvää tutkimustyötä varten. Kesällä 2018 Kyrgyz- ja Tajikhydrometin jäätikkökeskuksille hankittiin retkikuntien vaatetusta, jäätikköturvallisuusvälineitä ja mittalaitteita. Osa perusvarusteista pystyttiin hankkimaan suoraan kohdemaista, mutta laadukkaammat varusteet ja mittalaitteet hankittiin Suomesta luotettavuuden takaamiseksi. Isoimmat yksittäiset hankinnat olivat aurinkopaneelein varustetut automaattiset sääasemat, jotka toimitti Vaisala.

Sopivia jäätiköitä monitorointiohjelman uudelleen aloittamiselle oltiin pohdittu jo projektien valmistelusta lähtien. Toisaalta jäätiköiden tuli olla ns. aluettaan edustavia ja merkityksellisiä; toisaalta haluttiin, että jäätiköt olisivat kohtuullisesti saavutettavissa ja turvallisia. Kirgisiassa päädyttiin lopulta Turgan Aksuu -jäätikköön ja Tadzikistanissa GGP- jäätikköön. Turgan- Aksuu on kooltaan n. 5 km2, ja sen korkein kohta on n. 4400 m:ssä. GGP- jäätikön pinta-ala on puolestaan n. 1 km2 jäätikön huipun ulottuessa 4000 m korkeuteen. Kumpiakin jäätiköitä pystytään lähestymään ajoneuvoilla n. 10-15 km päähän, jättäen lopun maastosiirtymän joko jalan tai hevosten avulla.

Ensimmäiset retkikunnat jäätiköille suoritettiin syksyllä 2018. Molemmissa retkikunnissa oli mukana Ilmatieteen laitokselta kolmihenkinen tiimi, joiden tuntemuksiin tutkimusretkestä voi tutustua Ilmatieteen laitoksen ”Meteorologiaa Maailmalla”- blogista. Retkikuntien kokonaishenkilömäärä molemmissa maissa oli n. 15 sisältäen mm. paikallisoppaat ja kokin. Alueellisen yhteistyön hengessä kaksi tadzikilaista asiantuntijaa osallistui Kirgisian - ja yksi kirgiisi Tadzikistanin retkikuntaan. Koska olosuhteet jäätiköillä olivat vielä tuntemattomat ja logistinen haaste uusi, vuoden 2018 retkikunnat olivat pilottiretkiä, joilla suurin merkitys oli jäätikön olosuhteiden kartoittamisella, alustavien mittausten tekemisellä ja oikeiden työtapojen löytämisellä.

Tutkimuksista tärkein on jäätikön tilaa kuvaava massabalanssimittaus eli jäätikön tilavuuden muutos. Siinä jäätikköön asennetaan n. 8 m pitkiä keppejä ainakin 6 m syvyyteen jäätikön pitkittäis- ja poikittaissuunnassa. GPS- paikantimella mitatut keppien paikat ja jään pinnan korkeus kepissä merkitään ylös. Mittauksen tulos saadaan seuraavan retkikunnan toimesta, kun keppien paikat ja korkeudet mitataan uudestaan. Turgan Aksuu- jäätiköllä mittaus rajoitettiin n. 2.5 km2 alavyöhykkeeseen, joka vaati 20 kepin asentamisen. GGP- jäätikkö pystyttiin ”kepittämään” kokonaisuudessaan sen pienemmän koon ansiosta.

Tärkein tekijä, mikä vaikuttaa jäätikön tilan muutokseen on tietysti sää. Kirgisiaan Vaisalan sääasema ei ollut vielä ennättänyt mukaan, mutta Tadžikistaniin se onneksemme ehti.  Näin GGP- jäätikön arvokasta säädataa alettiin kerätä jo projektin ensimmäisenä vuotena. Sääasemat toimivat itsenäisesti saaden virtansa aurinkopaneeleista. Datan kulku hoidetaan kerran päivässä satelliittiyhteyden välityksellä, sillä jäätiköt eivät ole normaalien tele-yhteyksien päässä.

Edellä mainittujen töiden lisäksi suomalaiset asiantuntijat kouluttivat paikallisia luminäytteiden ottoon. Näistä pystytään määrittämään esim. se, aiheuttavatko epäpuhtaudet kuten musta hiili ja aavikkopöly lumen ja jään ennenaikaista sulamista jäätiköllä. Illat perusleirissä käytettiin luminäytteiden sulattamiseen ja suodattamiseen, sillä suodatinnäytteet on helpompi kuljettaa jäätiköltä analysoitavaksi kuin kymmenet kilot lunta. Musta hiili on hyvin tunnettu ilmaston lämmittäjä, ja otetaan usein esiin etenkin arktisessa kontekstissa. Mustaa hiiltä mittasimme myös ilmasta käsikäyttöisillä mittareilla koko retkikuntien ajan. Alustavien tulosten mukaan pitoisuudet GGP- jäätiköllä ovat huomattavan korkeita verrattuna Turgan Aksuu- jäätikköön. Projekti jatkuu ainakin vuoteen 2020 saakka.

Massabalanssikepin reikää poraamassa Turgan Aksuu- jäätiköllä.
 
Sivun alkuun