Kestävää ulkopolitiikkaa -sarja kertoo kärkiteemoista ulkoministeriössä

Ulkoministeriö 22.10.2019 16.37
Uutinen

Kestävää ulkopolitiikkaa -video- ja artikkelisarjassa ulkoministeriön johtavat asiantuntijat kertovat ulko- ja turvallisuuspolitiikan keskeisistä aiheista, joiden parissa he työskentelevät. Sarjan ensimmäisessä jaksossa Satu Mattila-Budich kertoo työstään hybridisuurlähettiläänä ja miten Suomi EU:n neuvoston puheenjohtajana on tuonut hybridiuhat EU-kokousten agendalle.

Kuvassa kahvipöydän äärellä haastattelija Tuomas Lähteenmäki ja Satu Mattila-Budich. Tuomas Lähteenmäki haastatteli hybridisuurlähettiläs Satu Mattila-Budichia aamukahvien äärellä.

Sarjan jaksot julkaistaan syksyn 2019 aikana. Asiantuntijat haastattelee Tuomas Lähteenmäki.

Hybridiuhkia torjutaan tiedolla ja yhteistyöllä

Hybridikysymykset puhuttavat laajasti, mutta voiko niitä torjua ja miten se tapahtuu? 

Kanavakadulla haastatteluun valmistautuva uusi hybridisuurlähettiläs Satu Mattila-Budich vastaa kysymykseen hetken tuumattuaan.

Tekstissä mainittu henkilö hymyilee. Hybridisuurlähettiläs Satu Mattila-Budich.

“Laajasti ajateltuna hybridivaikuttamisessa on tavoitteena horjuttaa yhteiskuntajärjestelmää, luoda epävarmuutta tai vaikuttaa toisten valtioiden sisäisiin asioihin turvautumatta perinteiseen voimankäyttöön. Se on arkipäiväistä toimintaa tänä päivänä”.

Mattila-Budich aloitti tehtävässään ulkoministeriön turvallisuuspolitiikan ja kriisinhallinnan yksikössä kuluvana syksynä. Tätä ennen hän toimi Strasbourgissa Ranskassa Euroopan neuvoston Suomen pysyvän edustuston päällikkönä.  Ulkoministeriön palveluksessa Mattila-Budich aloitti vuonna 1983.

“Hybridikysymykset ovat hyvin ajankohtaisia ja haastavia. Meillä on ulkoministeriön kärkitavoitteen näkökulmasta kolme keskeistä tehtävää niiden edistämiseksi.

Ensinnäkin, meidän täytyy yhteiskuntana ymmärtää paremmin hybridioperaatioiden tarkoitusperiä, niihin liittyvien toimijoiden tavoitteita ja tehdä aktiivisesti töitä sen eteen, että vaikuttamiseen puututaan. 

Toiseksi, Suomella on hyvä ja tunnettu maine niin hybridi- kuin kyberasioihin liittyvissä kysymyksissä. Tämän kokemuksen kartuttaminen entisestään ja osaamisen esiin nostaminen kansainvälisessä toiminnassa on ensiarvoisen tärkeää. 

Kolmas, ja hyvin keskeinen, seikka on jatkuva monikansallinen yhteistyö viranomaisten kanssa. Historiallisesti Suomessa on sisäistetty kokonaisvaltainen turvallisuusajattelu, meillä on korkea koulutustaso ja alhainen korruptio. Nostaisin erityisen tärkeäksi hybridiuhkien torjumisen välineeksi digilukutaidon. Sitä tarvitaan jatkuvasti ja ikäluokasta huolimatta”, Mattila-Budich summaa.

Hybridivaikuttamiseksi luonnehdittavat asiat kytkeytyvät ulko- ja turvallisuuspolitiikan ohella niin oikeudellisiin, sosiaalisiin kuin kaupallisiin teemoihin. 

“Hybridivaikuttamisen keinoja ovat erityisesti verkkohyökkäykset muun muassa pankki- ja ICT-palveluihin, vaalivaikuttaminen ja moninaiset propaganda-kampanjat. Virheellisen ja valheellisen informaation levittäminen on tämän toiminnan keskiössä. Vastalääke tähän on yhteiskunnallisen resilienssin eli kriisinsietokyvyn ylläpito ja kehittäminen”, sanoo Mattila-Budich.

Tarve hybridikysymysten esiintuonnille on kasvanut myös kuluvalla Suomen EU-puheenjohtajuuskaudella. 

“EU-puheenjohtajuuskauden aikana olemme olleet iloisia siitä, että hybridivaikuttamiseen liittyvä työryhmä on perustettu, ja että unionin jäsenmaiden ja instituutioiden tietoisuutta ja koordinaatiota näissä asioissa parannetaan", Mattila-Budich tiivistää.

Keskeistä hybridisuurlähettilään työssä on myös laajojen asiantuntijaverkostojen luominen.

“Olen aktiivisessa vuoropuhelussa sidosryhmien, viranomaisten ja esimerkiksi Helsinkiin sijoitetun Eurooppalaisen hybridikeskuksen kanssa. Työskentelemme aktiivisesti kyberdiplomatiasta vastaavan suurlähettiläs Janne Taalaksen kanssa, jotta niin hybridi- kuin kyberasioihin liittyvät kysymykset löytyisivät päättävistä pöydistä.”, Mattila-Budich sanoo ja jatkaa,

“Nämä teemat ovat ajankohtaisia myös lähitulevaisuudessa ja enenevässä määrin osa Euroopan turvallisuuspolitiikkaa.  Suomen EU-puheenjohtajakaudelle erityisesti virkamies- ja ministeritason skenaariopohjaiset harjoitukset ovat olleet onnistuneita. On Suomen etu, että ymmärrystä valtiollisten tai ei-valtiollisten toimijoiden vaikuttamisyrityksistä ja niiden torjunnasta kasvatetaan laajasti.” 

Suomen EU-puheenjohtajuuskauden ja ulkoministeriön kärkiteemoja käsitellään uudessa Kestävää ulkopolitiikkaa- videosarjassa.

Lue lisää yhteisistä toimista hybridiuhkien estämiseksi EU-puheenjohtajuussivustolta.