Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Ministeri Tiilikainen: ”Fluorihiilivietyjen käytön rajoittaminen merkittävä askel ilmastonmuutoksen torjunnalle”

Ympäristöministeriö 24.3.2017 10.56
Tiedote

Viime vuoden lokakuussa solmittu kansainvälinen sopimus ilmastoa lämmittävien fluorihiilivetyjen (HFC) käytön rajoittamisesta etenee kohti kansallista toimeenpanoa. Maailman maat sopivat viime lokakuussa Ruandan Kigalissa pidetyssä Montrealin pöytäkirjan 28. osapuolikokouksessa HFC-yhdisteiden tuotannon ja kulutuksen säätelystä.

HFC-yhdisteet yleistyivät, kun otsonikerrosta vahingoittavien aineiden käyttö kylmä- ja ilmastointilaitteissa kiellettiin aikanaan Montrealin pöytäkirjalla. Sittemmin HFC-yhdisteet on todettu voimakkaiksi kasvihuonekaasuiksi, jotka lämmittävät ilmastoa. Niiden käyttörajoitusten sisällyttämisestä Montrealin pöytäkirjaan keskusteltiin usean vuoden ajan ennen Kigalissa tehtyä päätöstä.

Fluorihiilivetyjen käytön rajoittamisella on merkittävä vaikutus ilmastonmuutoksen hillinnän ja Pariisin ilmastosopimuksen kannalta. Kigalissa sovituilla muutoksilla voidaan arviolta saavuttaa noin 70 gigatonnin päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä. Arviot HFC-yhdisteiden vähentämisen vaikutuksesta maapallon keskilämpötilaan vaihtelevat sen mukaan, miten nopeasti uusien, energiatehokkaampien laitteiden odotetaan yleistyvän erityisesti kehitysmaissa.

”Fluorihiilivetyjen käytön rajoittaminen oli neuvotteluvoitto ja merkittävä askel ilmastonmuutoksen torjunnan kannalta. Nyt tarvitaan kaikkien maiden panosta, jotta HFC-yhdisteiden määrä saadaan asteittain vähenemään. Suomi on sitoutunut sopimukseen ja hallitus antaa esityksen sopimuksen hyväksymisestä eduskunnalle jo kevätistuntokaudella”, sanoo maatalous- ja ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen.

Montrealin pöytäkirjan muutosten on määrä tulla voimaan vuoden 2019 alusta lähtien. Tämä edellyttää, että vähintään 20 osapuolta on hyväksynyt ne omissa menettelyissään. Suomen on tarkoitus hyväksyä sopimus sekä osana EU:ta että kansallisessa päätöksenteossaan. Valtioneuvosto on antanut 23.3. eduskunnalle kirjelmän (U 32/2017 vp), jossa kannatetaan Euroopan komission laatimaa ehdotusta neuvoston päätökseksi sopimuksen hyväksymisestä.

HFC-yhdisteiden käyttö on kiihtynyt erityisesti kehittyvissä talouksissa. Osa kehittyneistä maista, EU mukaan lukien, on jo asettanut fluorihiilivedyille tiukkoja rajoitteita, sillä korvaavia ympäristöystävällisiä ja energiatehokkaita teknologioita on jo olemassa useimpiin käyttötarkoituksiin. Montrealin pöytäkirjaan sovittujen muutosten mukaan teollisuusmaat vähentävät HFC-yhdisteiden tuotantoa ja kulutusta 10 prosentilla jo vuonna 2019 ja 15 prosenttia asteittain vuoteen 2036 mennessä. Kehitysmaat on jaettu kahteen ryhmään. Enemmistö kuuluu kunnianhimoisempaan ryhmään, jossa HFC-yhdisteiden käyttö jäädytetään vuonna 2024 ja asteittainen vähennys toteutetaan vuosina 2029–2045. Toisessa ryhmässä jäädytys tapahtuu 2028 ja käytön asteittainen vähennys alkaa 2032.

Kehitysmaille rajoituksista aiheutuvat lisäkustannukset korvataan Montrealin pöytäkirjan monenvälisestä otsonirahastosta. Suomi tukee tänä vuonna nopeiden toimien käynnistämistä kehitysmaissa reilun 200 000 euron lisärahoituksella.

Tänä vuonna 30-vuotisjuhlavuottaan viettävää Montrealin pöytäkirjaa on kutsuttu maailman onnistuneimmaksi kansainväliseksi ympäristösopimukseksi, sillä sen avulla otsonikerrosta vahingoittavien aineiden kulutus on vähentynyt yli 98 % vuodesta 1987, jolloin pöytäkirja solmittiin. Otsonikerroksen odotetaan palautuvan ennalleen vuoteen 2065 mennessä.

Lisätietoja:

Neuvotteleva virkamies Eeva Nurmi, ympäristöministeriö, puh. 0295 250 209, [email protected]

Kimmo Tiilikainen