Pääministerin ilmoitus eduskunnalle Euroopan unionin kanssa syntyneestä neuvottelutuloksesta

Valtioneuvoston viestintäosasto 3.3.1994 22.00
Pääministerin ilmoitus -

Pääministeri Esko Aho

Arvoisa Rouva Puhemies,

Kun eduskunta maaliskuussa 1992 päätti tukea jäsenyyden hakemista Euroopan yhteisössä, tiesimme, että teimme kauaskantoisen ja historiallisen kansallisen valinnan.

Nyt, kaksi vuotta myöhemmin, voin ilmoittaa, että Suomen ja Euroopan unionin välillä on saavutettu yhteisymmärrys liittymissopimuksen sisällöstä.

Viime tiistain neuvottelutulos maataloutta sekä alue- ja rakennepolitiikkaa koskevissa kysymyksissä tekee mahdolliseksi sen, että lopullinen liittymissopimus voidaan nyt laatia.

Tällä pääministerin ilmoituksella hallitus haluaa selostaa saavutetun neuvottelutuloksen sisältöä sekä tarjota eduskunnalle mahdollisuuden keskustella siitä. Tämä ilmoitus on jatkoa sille vuoropuhelulle, johon ovat kuuluneet mm. valtioneuvoston selonteko ja tiedonanto ja jolla on haettu yhteisymmärrystä tässä kansallisesti tärkeässä kysymyksessä.

Arvoisa Rouva Puhemies,

Jäsenyys Euroopan unionissa koskettaa lähes kaikkia elämän aloja. ETA-sopimus toi meille erityisesti sisämarkkinoihin liittyvät oikeudet ja velvollisuudet. EU-jäsenyysneuvotteluissa on kuluneen vuoden aikana käsitelty ja sovittu lukuisia muita asiakokonaisuuksia.

Kun haimme jäsenyyttä, arvioimme kannaltamme tärkeimmiksi neuvottelukysymyksiksi ulko- ja turvallisuuspolitiikan, elintarviketalouden sekä aluepolitiikan. Haluantässä puheenvuorossani keskittyä erityisesti näihin kolmeen. Erikseen jaetaan laajempi selostus neuvottelujen tuloksista.

Arvoisa Rouva Puhemies,

Kylmän sodan jälkeisen ajan ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme lähtökohta on sotilaallinen liittoutumattomuus ja itsenäinen, uskottava puolustus. Näin olemme määritelleet puolueettomuuspolitiikkamme ytimen.

Neuvottelujen kuluessa saatoimme vakuuttua siitä, että kansallisen ulko- ja turvallisuuspolitiikkamme perusteet eivät ole ristiriidassa unionin jäsenyyden tuomien velvoitteiden kanssa. Tältä osin neuvottelutulos vastaa asettamiamme tavoitteita.

Neuvottelutulos tekee mahdolliseksi myös sen, että jäsenyyden toteutuessa Suomi voi osallistua vuoden 1996 hallitusten väliseen konferenssiin, jossa on tarkoitus päättää unionin yhteisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kehittämisestä.

Arvoisa Rouva Puhemies,

Euroopan unionin jäsenyys toteuttaa maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden yhteismarkkinat. Sillä, miten tässä onnistumme, on erittäin suuri merkitys paitsi elintarviketaloudelle koko yhteiskunnalle. Tässä selitys siihen, miksi elintarviketuotanto sai niin suuren huomion neuvotteluissamme. Näinhän kävi myös muiden hakijamaiden kohdalla.

Saavutetulla ratkaisulla voidaan maatalouden harjoittamisen edellytykset turvata koko maan kattavalla pysyvällä järjestelmällä, joka rahoitetaan unionin varoin ja kansallisesta budjetista.

Pohjoisen maatalouden tukijärjestelmä toteutuu, mutta sen rahoitus jää tavoittelemaamme enemmän kansallisen rahoituksen varaan. Hallitus pitää tärkeänä, että pohjoisen tukijärjestelmän kansallisten osien sisällöstä ja kohdentamisesta voidaan päättää mahdollisimman nopeasti.

EU-ministeriryhmä onkin tänään päättänyt käynnistää sekä pohjoisen tuen että elintarviketeollisuuden siirtymäajan järjestelyjen valmistelun. Näiden kansallisten ratkaisujen kehittämiseen hallitus toivoo myös opposition osallistuvan. Tässä kyse ei ole, siirtymäkauttalukuunottamatta, uusien veromarkkojen käyttämisestä elintarviketalouden hyväksi vaan entisten kohdentamisesta uudelleen.

Arvoisa Rouva Puhemies,

Unionin jäsenyys merkitsee niin ikään osallistumista yhteiseen alue- ja rakennepolitiikkaan, joilla täydennetään omia kansallisia toimenpiteitämme.

Neuvottelutulos merkitsee sitä, että saamme unionin rakennerahastoista keskimäärin runsaat kaksi miljardia markkaa vuodessa käytettäväksi ennen muuta harvaan asutuille alueille, taantuville teollisuusseuduille, maaseudun kehittämiseen sekä työllisyyden hoitoon.

Pohjoisten hakijamaiden olosuhteita varten luotiin kokonaan uusi tukimalli, ns. kuutostuki, jonka piiriin Suomesta kuuluvat Lappi, Kuusamon seutukunta, Kainuu, Pohjois-Karjala, Etelä-Savo sekä näihin alueisiin liittyvät erikseen nimettävät seutukunnat.

Maataloudesta sekä alue- ja rakennepolitiikasta kuluvan viikon alussa saavutetut neuvottelutulokset varmistavat sen, että Suomesta tulee ainakin jäsenyyden alkuvaiheessa nettosaaja EU:n budjetista.

Suomen bruttomaksuksi EU-budjettiin arvioidaan vuositasolla noin 6,3 miljardia markkaa. Siitä puolet palautuu maataloustukena, mainitut kaksi miljardia alue- ja rakennetukena sekä lisäksi noin puoli miljardia markkaa pääasiassa tutkimus- ja kehitysohjelmien kautta. Lisäksi Suomi saa jäsenyyden neljänä ensimmäisenä vuotena yhteensä lähes kolme miljardia markkaa suoran hintasopeuttamisen seurausten lieventämiseen.

Arvoisa Rouva Puhemies,

Kun Suomi päätti hakea Euroopan unionin jäsenyyttä, lähdimme siitä, että jäsenyys on mahdollinen, mikäli sen ehdot täyttävät perusvaatimuksemme: tasavertaisen aseman jäsenmaiden joukossa sekä kansallisten erityispiirteidemme ottamisen huomioon.

Neuvottelutulos oli kovan työn takana. Se sisältää niin voittoja kuin tappioitakin. Yhdessä myöhemmin päätettävien kansallisten toimien kanssa neuvottelutulos täyttää kuitenkin asetetut perustavoitteet ja on siten Suomen kansallisten etujen mukainen.

Arvoisa Rouva Puhemies,

Haluan lausua parhaat kiitokset neuvotteluista vastanneille ulkomaankauppaministeri Salolaiselle ja ulkoasiainministeri Haavistolle sekä neuvotteluvaltuuskunnan virkamiesjäsenille samoin kuin näiden työtä tukeneelle suurelle asiantuntijajoukolle.

Neuvottelijoiden ponnisteluja on tukenut kiitettävä kansallinen yhteisymmärrys. Hallitus on saanut pyrkimyksilleen myös opposition piiristä arvokasta tukea.

Työ ei ole suinkaan vielä päättynyt. Suomi pyrkii neuvottelujen muodolliseen päättämiseen ensi viikolla. Liittymissopimus on viimeisteltävä. Kansallisista toimista on voitava nopeassa tahdissa sopia. Alkusyksystä on edessä kansanäänestys, jonka jälkeen eduskunta lopullisesti päättää jäsenyyskysymyksestä.

Myös näissä vaiheissa koetellaan kansallista yksituumaisuutta.

Jäsenyysratkaisu edellyttää Suomen kansan tukea. Se voi syntyä vain siten, että ihmiset voivat vakuuttua jäsenyyden tarpeellisuudesta ja edullisuudesta.

Parhaiten voimme myötävaikuttaa siihen välittämällä kansalaisille mahdollisimman realistisen kuvan jäsenyyden ehdoista, sen eduista ja haitoista. Juuri niin kuin tähänkin asti on tehty.