Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Pääministerin ilmoitus hallituksen rakennepoliittisesta ohjelmasta

valtioneuvoston viestintäosasto
Julkaisuajankohta 4.9.2013 11.15
Pääministerin ilmoitus -

Pääministeri Jyrki Katainen

Arvoisa puhemies,

Suomi on syvän rakennemuutoksen kourissa. Syitä tähän rakennemuutokseen löytyy maailman muutoksesta, mutta myös omista tekemisistämme ja tekemättä jättämisistä. Jos olisimme varautuneet näihin haasteisiin ajoissa, muutos ei olisi nyt näin raju. Vastaavaa kehitystä on nähty myös monissa muissa Euroopan maissa.

Vuosien saatossa olemme menettäneet kilpailukykyämme, emme ole osanneet uudistaa kunta- ja palvelurakenteitamme vastaamaan ikääntyvän Suomen tarpeisiin ja osa yrityksistämme ei ole investoinut riittävästi tuotekehitykseen pärjätäkseen maailmankaupassa kilpailijoilleen.

Suomen talouden tilannekuva kertoo korutonta kieltä tästä rakennemuutoksesta. Suomen BKT on samalla tasolla kuin seitsemän vuotta sitten. Suomen talous supistuu tänä vuonna toista vuotta putkeen.

Teollisuuden osuus Suomen taloudesta on laskenut kolmanneksella vuodesta 2000. Kymmenessä vuodessa olemme menettäneet 100 000 teollista työpaikkaa. Uusia, korvaavia työpaikkoja ei ole syntynyt muille sektoreille samaa vauhtia.

Metsäteollisuuden osuus taloudestamme on laskenut vuodesta 2000 kuudesta prosentista kahteen prosenttiin. Sähkö- ja elektroniikkateollisuuden syöksy on ollut vieläkin nopeampi. Kun vielä vuonna 2000 tämän osuus Suomen taloudesta oli 6,4 prosenttia, se on enää 1,3 prosenttia. Eilen julkistettu Nokian matkapuhelinliiketoiminnan myynti on symboli tälle muutokselle.

Suomen vienti ei ole vieläkään saavuttanut vuoden 2007 finanssikriisiä edeltävää tasoa. Euroalueella vain Kreikan vienti on kehittynyt Suomea heikommin. Suomen viennin rakenne on yksipuolinen ja erityisesti korkean jalostusasteen vienti on rakennettu pääosiltaan vain muutaman yrityksen varaan.

Suomessa nimelliset ja reaaliset yksikkötyökustannukset ovat viime vuosina nousseet selvästi nopeammin kuin kilpailijamaissamme. Suomen ulkomaankaupan vaihtosuhde on kymmenessä vuodessa heikentynyt yli 10 prosenttiyksikköä. Viemme siis yhä vähemmän arvokkaita tuotteita ja palveluita kuin tuomme. Suomalaisyritysten tuotteita ja palveluita ei maailmalla enää osteta entiseen malliin, mikä näkyy vaihtotaseen heikkenemisenä. Emme siis vaurastu. Uudet vientialat ja -yritykset eivät ole riittäneet korvaamaan toisten alojen ja yritysten menetyksiä.

Menetetyn talouskasvun seurauksena julkisten menojen osuus Suomen koko taloudesta on noussut kuudessa vuodessa 47,4 prosentista 56,6 prosenttiin. Valtio ottaa tänä vuonna velkaa yli yhdeksän miljardia euroa ja kuntataloutta rasittaa kahden miljardin euron rakenteellinen alijäämä. Näin siitä huolimatta, että väestön ikääntymisestä aiheutuva talouskasvun hidastuminen ja ikäsidonnaisten julkisten menojen kasvu on vasta toden teolla alkamassa.

Ongelma on siis se, että elämme pysyvästi yli varojemme. Pystymme ennustamaan kohtalaisen hyvin julkisten tulojen ja menojen kehitystä tulevina vuosina. Työikäisen väestön väheneminen tarkoittaa työnteon vähentymistä, talouskasvun heikkenemistä ja verotulojen ehtymistä. Toisaalta väestön ikääntyminen lisää tarvetta julkisille palveluille ja tulonsiirroille. Menomme kasvavat nopeammin kuin tulomme. Tätä niin kutsuttu kestävyysvaje tarkoittaa. Tämä kehitys ei lopu odottamalla. Mutta se on mahdollista pysäyttää. Meidän on mahdollista kääntää kehityksen suunta kestäväksi, jos vain haluamme. Ja kyllä me haluamme.

Kestävyysvajeemme suuruudeksi arvioidaan noin 4,7 prosenttia bruttokansantuotteesta, eli noin 9 miljardia euroa. Vajetta ei ole fiksua kuroa umpeen vain budjettileikkauksilla tai veronkorotuksilla, sillä niillä olisi kohtuuttomia kielteisiä seurauksia. Järkevämpää on tehdä rakenteellisia uudistuksia, joilla vahvistetaan Suomen kilpailukykyä, lisätään työvoiman tarjontaa, alennetaan rakenteellista työttömyyttä, parannetaan yksityisen sektorin tuottavuutta sekä lisätään luovuutta julkisella sektorilla tuottavuuden ja tuloksellisuuden vahvistamiseksi. Suomalainen hyvinvointi on tienhaarassa: onko meistä tekemään ne rakenteelliset uudistukset, joilla hyvinvointiyhteiskunta saatetaan kestävälle pohjalle?

Arvoisa puhemies,

Samalla on muistettava, että esimerkiksi Maailman talousfoorumin tänään julkistetun tutkimuksen mukaan Suomen rakenteellinen kilpailukyky on edelleen maailman kolmanneksi paras. Suomessa on koulutettu kansa ja tasa-arvoinen yhteiskuntamalli. Meillä esimerkiksi talouden ja instituutioiden toimivuus, terveyden ja peruskoulutuksen tila ja innovointi on maailman parhaalla tasolla. Näiden vahvuuksien varaan voimme rakentaa uutta hyvinvointia. Kyse on siitä, kuinka saamme vahvuuksistamme nykyistä enemmän irti. Tulevaisuuden kasvualoja voivat olla esimerkiksi perinteinen teollisuus uusine tuotteineen sekä uudet vahvasti kasvavat toimialat kuten cleantech ja terveydenhuollon teknologia.

Hallituksen vastaus Suomen valtaviin rakenteellisiin haasteisiin ja toisaalta Suomen vahvuuksien valjastamiseen koostuu neljästä pilarista:

1) Talouden perustaa eli työllisyyttä, tuottavuutta ja talouskasvua vahvistavat toimet.

2) Julkisen sektorin tuottavuuden ja tuloksellisuuden vahvistaminen.

3) Työllisyyttä ja kasvua vahvistava suhdannepolitiikka, jolle rakenteelliset uudistukset luovat tilaa.

4) Hallituksen tuki kilpailukykyä palauttavalle, työpaikkoja lisäävälle palkkaratkaisulle.

1) Talouden perustaa eli työllisyyttä, tuottavuutta ja talouskasvua vahvistavat toimet.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on budjettiriihessä sovitussa rakennepoliittisessa ohjelmassaan linjannut 33-kohtaisen listan keinoja, joilla nostetaan työllisyyttä, pidennetään työuria sekä lisätään yksityisen sektorin tuottavuutta.

Näiden sekä hallituksen aiemmin linjaamien rakenteellisten uudistusten punainen lanka on työn tekeminen. Tarvitsemme lisää työtä Suomeen, jotta hyvinvointiyhteiskunta kyetään rahoittamaan. Jos uskoo työhön, on myös oltava valmis tekemään ratkaisuja, jotka lisäävät työhön osallistumista.

On syytä hahmottaa, että työvoiman tarjonta ei tarkoita korkeampaa työttömyyttä. On pikemminkin niin, että maissa, joissa osallistumisaste on suuri, myös työttömyys on alhaisempi.

Hallituksen tavoitteena on pidentää työuria 1/2 vuotta alkupäästä ja 1 1/2 vuotta loppupäästä sekä vähentää katkoksia ja vajaatyöllisyyttä työuran aikana. Rakenteellista työttömyyttä pyritään alentamaan yhdellä prosenttiyksiköllä. Lisäksi hallitus tavoittelee puolentoista prosentin kohennusta talouden tuotantopotentiaaliin. Näillä toimilla on tarkoitus kattaa puolet suuruudeltaan noin 4,7 prosenttia bruttokansantuotteesta olevasta kestävyysvajeesta.

Työurien pidentämisessä keskeisin päätöskokonaisuus on vuonna 2017 voimaan astuva eläkeuudistus. Tämän uudistuksen tavoitteena on nostaa keskimääräinen eläkkeellesiirtymisikä vähintään 62,4 vuoteen 2025 mennessä. Uudistusta koskevat neuvottelut saatetaan päätökseen syksyyn 2014 mennessä työmarkkinajärjestöjen sopimuksen mukaisesti.

Työllisyysastetta nostetaan ja työuria pidennetään laajalla toimenpidekokonaisuudella. Oppivelvollisuusikää nostetaan, opiskeluun pääsyä nopeutetaan, opintoaikoja lyhennetään ja oppisopimuskoulutuksesta tehdään sekä yrityksille että nuorille nykyistä houkuttelevampi vaihtoehto. Näillä toimenpiteillä vahvistetaan myös nuorten yhteiskuntatakuun toteutumista.

Työuran katkoksia vähennetään mm. tiukentamalla vuorotteluvapaan ehtoja. Kotihoidon tuki kohdennetaan puoliksi molemmille vanhemmille ja vastaavasti subjektiivista päivähoito-oikeutta rajoitetaan sosiaaliset perusteet huomioivalla tavalla osa-aikaiseksi silloin, kun vanhempi on kotona äitiys-, isyys-, vanhempain- tai hoitovapaalla tai kotihoidontuella. VM arvioi, että kotihoidon tukeen tehtävät muutokset tuovat noin 6000 henkilöä - pääasiassa naista - mukaan työelämään. Naisten asemaa työelämässä kohennetaan myös selvittämällä mahdollisuudet vanhemmuuden kustannusten tasaamiseksi.

Hallitus on jo aiemmin tehnyt lapsiperheiden asemaa ja valinnanvapautta kohentavia päätöksiä mm. joustavan hoitorahan käyttöönottamisesta sekä tuntiperusteisista päivähoitomaksuista.

Työttömyysjaksoja lyhennetään kehittämällä sosiaaliturvaa osallistavampaan suuntaan, soveltamalla työstä ja aktivointitoimista kieltäytymisestä seuraavia sanktioita nykyistä johdonmukaisemmin ja laajentamalla velvollisuutta ottaa vastaan tarjottua työtä nykyistä laajemmalle alueelle.

Hallitus laatii myös toimenpidekokonaisuuden, jolla parannetaan ikääntyneiden työllisyyttä edistämällä työssä pysymistä ja työttömien uudelleentyöllistymistä.

Periaatteellisesti tärkeä muutos on asumistuessa ja työttömyysturvassa käyttöön otettavat suojaosuudet. Asumistuessa suojaosuus on 400 euroa, työttömyysturvassa 300 euroa. Tämä tarkoittaa sitä, että jatkossa työtön voi tehdä suojaosuuden verran töitä menettämättä tukeaan. Tämä merkittävä kannustinloukkuja purkava uudistus kuvastaa, kuinka hallitus asettaa työn tekemisen ja sen kannattavuuden etusijalle myös sosiaaliturvassa. Uudistus helpottaa monien työttömien asemaa ja mahdollisuuksia työhön.

Hallitus on sitoutunut siihen, että mikäli tavoiteltua vaikutusta ei saavuteta ehdotetuilla toimenpiteillä, hallitus tekee lisää päätöksiä, jotka lisäävät työn määrää Suomessa.

Nämä ratkaisut täydentävät hallituksen jo aiemmin tekemiä työn määrää lisääviä rakenteellisia uudistuksia. Hallitus on jo tehnyt päätökset mm. työttömyysturvan porrastamisesta, ns. työttömyysputken ikärajan nostamisesta, varhennetun vanhuuseläkkeen poistamisesta, osa-aikaeläkkeen ikärajan korottamisesta, nuorten yhteiskuntatakuusta ja pienituloisimpien palkkaveron keventämisestä.

Hallituksen keväällä sopimalla asuntopoliittisella uudistuksella tähdätään asuntorakentamisen lisäämiseen, jolla olisi merkittäviä vaikutuksia pienipalkkaisen työn kannattavuuteen ja työvoiman liikkuvuuteen.

Arvoisa puhemies,

Talouden kasvupotentiaalin vahvistaminen edellyttää paitsi lisää työtä, myös parempaa tuottavuutta.

Yritystukia kohdennetaan tuottavampiin kohteisiin ja sääntelyä kevennetään mm. rakentamisessa. Venäjän-kauppaan liittyviä mahdollisuuksia hyödynnetään mm. sujuvoittamalla rajanylityksiä, parantamalla saavutettavuutta ja uudistamalla kaavoitusta. Kaavoitukseen liittyviä kaupan kilpailun esteitä puretaan siten, että jatkossa yksiköiden sijoittumisessa otetaan huomioon matkailijavirrat. Tämän pitäisi houkutella lisää investointeja esimerkiksi itäiseen Suomeen.

ICT:n hyödyntämisellä, valitus- ja lupamenettelyiden keventämisellä ja EU:n rakennerahastojen varoja kohdentamalla pyritään vauhdittamaan investointeja ja nopeuttamaan talouden uusiutumista.

Hallituksen veroratkaisuilla vahvistetaan talouden uusiutumista. Verotuksen painopistettä on siirretty työn tekemisen ja työn teettämisen verotuksesta työllisyyden kannalta vähemmän haitallisen välillisen verotuksen suuntaan, ympäristö- ja terveysperusteisuutta painottaen. Yhteisöveroa on kuluvalla vaalikaudella päätetty alentaa kuudella prosenttiyksiköllä eli vuositasolla yli miljardilla eurolla. Yhteisövero on tutkimusten mukaan tuottavuuden kasvun ja investointien kannalta erityisen haitallinen sekä toisaalta verokilpailulle erityisen altis vero. Myös valtiontalouden tutkimuslaitoksen arvion mukaan hallituksen osinkoverouudistus kannustaa tekemään nykyistä tehokkaampia investointeja.

Tuottavuuden parantamiseen tähtäävät myös esimerkiksi hallituksen perustamat kasvurahastot, jotka nousevat toimiajallaan miljardiluokkaan. Rahastoissa on mukana valtion lisäksi työeläkevakuuttajat ja lukuisat yksityiset sijoittajat.

Yritysten rahoitusta on helpotettu myös mm. vahvistamalla Finnveran riskinottokykyä suomalaisen viennin rahoittamisessa.

2) Julkisen sektorin tuottavuuden ja tuloksellisuuden vahvistaminen.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman mukaisesti toinen puolikas kestävyysvajeesta on tarkoitus kattaa julkista sektoria koskettavilla toimilla. Hallitus on asettanut tavoitteeksi, että kuntatalouden rakenteellinen kahden miljardin euron alijäämä kyetään purkamaan. Tämä supistaisi kestävyysvajetta yhdellä prosenttiyksiköllä. Kuntien talousvaikeudet eivät ole vain kuntien ongelmia, vaan ne ovat suomalaisten julkisten palveluiden käyttäjien ongelmia. Olemme kaikki samassa veneessä.

Kuntien menot ovat lähes kolmanneksen julkisen talouden kokonaismenoista ja julkisesta kulutuksesta peräti kaksi kolmasosaa. Kuntasektorilla työskentelee noin 460 000 henkilöä, eli lähes 20 prosenttia koko kansantalouden työllisistä. Tulevina vuosina kuntatalouden rooli kasvaa yhä suuremmaksi.

Tiedämme, mihin suuntaan oma kotikuntamme ja koko Suomen kuntakenttä on menossa. Väestö ikääntyy, ikäsidonnaiset palvelumenot kasvavat, työssäkäyvien veronmaksajien määrä vähenee ja velka kasvaa. Kun valtio elää jo nyt raskaasti velaksi, kuntien ongelmia ei myöskään voida ratkaista valtionosuuksia lisäämällä.

Kuntien alijäämää puretaan ottamalla käyttöön talousohjausjärjestelmä, jonka osana uudistetaan valtionosuusjärjestelmä sekä tehostetaan peruspalveluohjelmamenettelyä. Näin kuntatalouteen saadaan tarvittavaa pitkäjänteisyyttä, sitovuutta ja ohjausvaikutusta. Kuntien ja valtion välisessä kustannustenjaon tarkistuksessa siirrytään vuosittaiseen menettelyyn. Kunnallistalouden ja hallinnon neuvottelukunnan yhteyteen perustettu jaosto arvioi valtion kunnille säätämiin tehtäviin ja velvoitteisiin liittyvien kustannuslaskelmien luotettavuutta. Tällä luodaan täsmällisempää otetta kuntien ja valtion väliseen rahoituksenjakoon.

Kuntasektorin rakenteellisen alijäämän – siis kroonisen velkaantumisen – purkaminen edellyttää sitä, että kuntien sääntelyä kevennetään. Hallitus karsii kuntien tehtäviä ja velvoitteita siten, että kuntien toimintamenoissa on mahdollista saavuttaa miljardin euron kokonaisvähennys vuoden 2017 tasolla. Kuntien tehtävien arviointi -työryhmä käsittelee syyskuun aikana toimintaohjelman ja makrotalouden ohjauksen kehittämistä valmisteleva työryhmä täydentää ja tarkentaa ohjelmaa tarvittaessa. Työn takarajaksi on asetettu marraskuun loppu.

On totta, että tehtävien ja velvoitteiden karsiminen ei tule olemaan helppoa. Mutta yhtä totta on myös se, että kunnat eivät selviä nykyisen tehtäväkuorman ja tiukan sääntelyn kanssa. Mitä tiukemmin palveluiden järjestämistä ohjataan sitovin normein, sitä vähäisempiä ovat kuntavaikuttajien mahdollisuudet kehittää uutta ja hillitä menojen kasvua. Tämän vuoksi hallitus haluaa antaa normeja purkamalla paikallisille päättäjille lisää vapautta ja vastuuta ideoida, uudistaa ja kokeilla. Tätä kautta saamme koko kuntakentän kehittämään uusia parempia toimintatapoja ja saamme parhaat keinot leviämään.

Edellä mainitut toimet ovat tärkeitä, jotta tuottavuus voisi kestävällä tavalla parantua kuntapalveluissa. Julkisen palvelutuotannon tuottavuuden ja vaikuttavuuden kohentaminen on välttämätön osatekijä julkisen talouden kestävyysongelman ratkaisemisessa. Jos julkisen palvelutuotannon tuottavuuden kasvu nopeutuisi esimerkiksi 0,5 prosenttiyksiköllä, koko julkisen talouden kestävyysvaje pienenisi 1,4 prosenttiyksikköä.

Kuntauudistuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistuksen loppuunsaattamisella on keskeinen rooli kuntasektorin tuottavuuden parantamisessa. Uudistusten avulla tulee varmistaa, että kuntien keskinäinen sekä valtion ja kuntien välinen vastuunjako sekä taloudelliset kannusteet toiminnan tehostamiseksi kunnissa ovat selkeät, julkisten palvelujen tuotantoketjut ovat eheitä eikä epäterveellistä osaoptimointia esiinny.

Valtioneuvoston toimivaltaa lisäämällä varmistetaan keskeisten kaupunkiseutujen yhdyskuntarakenteiden eheys, alueiden elinvoimaisuuden kehittäminen ja palvelujen tehokas järjestäminen.

Palvelutuotannon tuottavuuden lisäämiseksi hallitus käynnistää nyt syksyllä laajapohjaisen valmistelun nykyisen sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoitusjärjestelmän uusimiseksi. Selvityksen tavoitteena on rahoituksen selkiyttäminen ja sen ongelmien poistaminen sekä osaoptimoinnin mahdollisuuksien vähentäminen. Tällä pyritään parantamaan koko järjestelmän tuottavuutta ja turvaamaan palvelujen rahoituksen riittävyys.

Palvelutuotannon tuottavuuden lisäämiseen pyritään myös edesauttamalla tehokkaampaa työnjakoa palveluiden tuotannossa väljentämällä työntekijöiden kelpoisuusvaatimuksia, työn laadusta tinkimättä.

Rakenteellisten uudistusten valmistelu

Arvoisa puhemies,

Hallituksen rakennepoliittisen ohjelman jatkovalmistelu tehdään sektoriministeriöiden asiantuntijoista koostuvissa osa-aluekohtaisissa ryhmissä VM:n koordinoimana syksyn 2013 aikana. Hallitus seuraa valmistelutyön etenemistä talouspoliittisessa ministerivaliokunnassa syksyn aikana.

Hallitus valmistautuu päättämään konkreettisesta ohjelmasta osa-aluekohtaisine toimineen ja niiden aikatauluineen marraskuun loppuun mennessä. Samalla hallitus arvioi, ovatko esitetyt toimet yhdessä riittäviä kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi. 

Hallitus arvioi VM:n laskelmien pohjalta, että riittävätkö tehdyt päätökset kestävyysvajeen kattamiseen. Jos lisää päätöksiä tarvitaan, niin sitten hallitus niitä tekee.

3) Työllisyyttä ja kasvua vahvistava suhdannepolitiikka, jolle rakenteelliset uudistukset luovat tilaa.

Arvoisa puhemies,

Kolmas osa hallituksen talouspoliittista kokonaisuutta on suhdannetilanteeseen vastaava finanssipolitiikka. Talouden rakenteiden uudistaminen vahvistaa Suomen talouden kestävyyttä keskipitkällä aikavälillä, joka luo liikkumatilaa suhdannetilanteeseen vastaavalle, elvyttävälle suhdannepolitiikalle lyhyellä aikajänteellä.

Hallitus on budjettiriihessään sopinut lähes 400 miljoonan euron lisätalousarvioesityksestä, jolla laitetaan toimeen nopeasti vaikuttavia, joka tapauksessa toteutettavia julkisia investointeja. Hallituksen lisätalousarvion toimien työllisyysvaikutukset ovat VM:n arvion mukaan yli 16 000 henkilötyövuotta, kun huomioidaan lisätalousarviolla käynnistyvät Finavian karkeasti 900 miljoonan euron investoinnit.

Myös vuonna 2014 voimaan astuvilla 100 miljoonan euron asuntorakentamisen korjausavustuksilla, 870 miljoonan euron yhteisöveron kevennyksellä, pienituloisten palkkaverotuksen keventymisellä sekä kotitalousvähennyksen korotuksella on nopea vaikutus Suomen talouden tilanteeseen.

4) Hallituksen tuki kilpailukykyä palauttavalle, työpaikkoja lisäävälle palkkaratkaisulle.

Neljäs osa hallituksen talouspoliittista kokonaisuutta on työpaikkoja lisäävän, kokoavan työmarkkinaratkaisun tukeminen. Työmarkkinajärjestöt pääsivät perjantaina monivuotiseen sopimukseen, joka vahvistaisi Suomen kilpailukykyä, lisäisi kaikkien palkansaajien ostovoimaa ja toisi Suomeen ennustettavuutta.

Valtiovarainministeriö arvioi alustavasti, että palkkaratkaisu vahvistaisi toteutuessaan Suomen työllisyyttä lähes 20 000 hengellä kahdessa vuodessa. Työllisyyden vahvistumisen seurauksena kaikkien palkansaajien yhteenlaskettu ostovoima kääntyisi nousuun vuonna 2015. Toisaalta VM:n arvion mukaan palkkaratkaisu vahvistaisi valtion rahoitusasemaa.

Hallitus on kuluvan kevään aikana pyrkinyt pohjustamaan ja osaltaan luomaan edellytyksiä kokoavan työmarkkinaratkaisun syntymiselle. Hallitus on ilmaissut, että jos perjantaina saavutettu sopimus saavuttaa riittävän kattavuuden, hallitus vahvistaa palkansaajien ostovoimaa estämällä palkkaverotuksen kiristymisen. Hallitus on vastaavasti sitoutunut myös vahvistamaan vientiteollisuuden toimintaedellytyksiä puolittamalla väylämaksut ja poistamalla rataveron määräaikaisesti.

Lopuksi

Arvoisa puhemies,

Hallitus on tehnyt joukon kipeitäkin päätöksiä, joilla on yksi tavoite yli muiden: suomalaisen hyvinvointiyhteiskunnan turvaaminen.

Rakenteellisten uudistusten tekeminen ei ole itsetarkoitus, vaan niillä pyritään vahvistamaan talouden kantokykyä ja tehostamaan julkisia palveluita siten, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoitus saatetaan kestävälle pohjalle.

Hallituksen rakenteellisten uudistusten punainen lanka on työ. Hallitus haluaa porkkanoiden - ja myös kepin - avulla kannustaa työikäisiä ja -kykyisiä suomalaisia tekemään nykyistä enemmän tuottavaa työtä. Vaihtoehto tälle työlinjalle on verotuksen voimakas kiristyminen, palveluiden ja tulonsiirtojen leikkaaminen sekä julkisen sektorin velkaantuminen.

Hallitus tekee kaikkensa talouden kestävyyden vahvistamiseksi. Suomen uudistaminen ei ole kuitenkaan yksin hallituksen käsissä. Tarvitsemme tähän työhön mm. kuntapäättäjät, suomalaisen elinkeinoelämän, työntekijät ja luonnollisesti koko eduskunnan tuen. Odotan mielenkiinnolla sitä, mistä kaikesta olemme yhtä mieltä ja myös sitä, minkälaisia lisäesityksiä oppositiopuolueet esittävät yhteisen haasteen ratkaisemiseksi. Suomi kaipaa nyt rehellistä keskustelua, koska Suomea kohtaavat haasteet eivät tällä vaalikaudella ratkea. Kestävyysvajeen kattaminen edellyttää rakentavaa vuoropuhelua.

Jyrki Katainen
 
Sivun alkuun