FI SV EN

Hallitus hyväksyi tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta koskevan periaatepäätöksen

Valtioneuvoston viestintäosasto 5.9.2013 11.21
Tiedote 362/2013

Korjattu tiedote 5.9.2013 klo 15:53 (korjaus lihavoitu)

Valtioneuvosto hyväksyi tänään 5. syyskuuta yleisistunnossaan tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen kokonaisuudistusta koskevan periaatepäätöksen. Valtioneuvoston periaatepäätös pohjautuu hallituksen 10. lokakuuta 2012 iltakoulussaan tekemiin linjauksiin. Hallitusohjelman mukaisesti valtion sektoritutkimuslaitokset kootaan suuremmiksi kokonaisuuksiksi.

- Elämme tietoyhteiskunnassa vasta, kun tietoa ja tutkittua tietoa käytetään systemaattisesti päätöksenteon tukena. Nyt tehty päätös vie Suomea merkittävästi kohti todellista tietoyhteiskuntaa. Sektoritutkimusjärjestelmän tulee ennakoida yhteiskunnan muuttuvia tietotarpeita. Sen on kyettävä joustavasti muuttamaan tutkimuksen painopisteitä ja tuottamaan tarvittavaa tietoa päättäjille sekä julkisella että yksityisellä sektorilla. Tavoitteena on, että tutkimus toimii yhteiskunnan kehittämisen ja päätöksenteon strategisena resurssina, toteaa pääministeri Jyrki Katainen.

Nyt hyväksytyssä periaatepäätöksessä on määritelty kolme tutkimuslaitosten ja tutkimusrahoituksen uudistuksen toimenpidekokonaisuutta ja täsmennetty kunkin vastuuministeriöt. Uudistuksen toimenpidekokonaisuuksia ovat rakenteelliset uudistukset, tutkimusrahoitusta koskevat uudistukset sekä uudistuksen toimeenpano ja seuranta. Uudistus toteutetaan 2014–2017.

Rakenteelliset uudistukset

Kokonaisuudistuksen tavoitteena on vahvistaa monitieteistä, korkeatasoista ja yhteiskunnan kannalta merkityksellistä tutkimusta, vapauttaa resursseja tutkimuksen tukipalveluista ja kiinteistä rakenteista tutkimustoimintaan sekä muodostaa tutkimuslaitoksista aihepiireittäin nykyistä suurempia ja vahvempia kokonaisuuksia. Uudistuksen tavoitteena on synnyttää vahvempia monitieteisiä tutkimusorganisaatioita, jotka pystyvät kilpailemaan rahoituksesta muiden eurooppalaisten tutkimuslaitosten välillä sekä lisätä yhteistyötä tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen välillä.

Uudistuksen myötä Maa- ja elintarviketalouden tutkimuskeskus, Metsäntutkimuslaitos sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos yhdistetään Luonnonvarakeskukseksi. Geodeettinen laitos, Maanmittauslaitoksen Inspire-asiat ja paikkatietojen yhteiskäytön edistämiseen ja kehittämiseen liittyvä toiminta, maa- ja metsätalousministeriön tietopalvelukeskuksen toimialariippuvat tietojärjestelmät ja niiden kehittäminen yhdistetään Paikkatiedon tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi. Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Mittatekniikan keskus yhdistetään Moniteknologiseksi tutkimus- ja kehittämiskeskukseksi, jonka muuttamiseksi valtion kokonaan omistamaksi voittoa tavoittelemattomaksi erityistehtäväyhtiöksi käynnistetään valmistelu. Vuonna 2015 Kuluttajatutkimuskeskus ja Oikeuspoliittinen tutkimuslaitos yhdistetään Helsingin yliopistoon valtakunnalliseen erityistehtävään perustuvina instituutteina tai yksikköinä.

Tutkimusorganisaatioiden rakenteellisen uudistamisen lisäksi tarvitaan virasto- ja laitosrajat ylittävän verkostomaisen yhteistyön syventämistä. Luonnonvara- ja ympäristötutkimuksen yhteenliittymän (LYNET) ja Sosiaali- ja terveysalan asiantuntijalaitosten yhteenliittymän (SOTERKO) puitteissa aloitettua toimintaa kehitetään sekä laajennetaan tutkimuksen ja asiantuntijatyön laadun, tuottavuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja Työterveyslaitoksen toiminta arvioidaan 30.6.2014 mennessä. Arvioinnissa selvitetään laitosten strategisten tutkimusalueiden ja keskeisten kehittämis- ja viranomaistehtävien tarkoituksenmukaisuus ja yhteensopivuus ottaen huomioon ohjauksen ja päätöksenteon tarpeet valtioneuvoston piirissä. Arvioinnissa selvitetään myös mahdollisten päällekkäisten toimintojen karsiminen sekä tarkoituksenmukainen työnjako ja tutkimustehtävien jakautuminen tutkimuslaitosten ja yliopistojen kesken. Arvioinnissa tehdään kehittämisehdotukset laitosten strategisesta ohjauksesta ja niissä hoidettavista tutkimus-, kehittämis- ja viranomaistehtävistä sekä yliopistoihin siirrettävästä tutkimustoiminnasta.

Tutkimusrahoitusta koskevat uudistukset

Uudistuksen myötä valtioneuvoston ja sen ministeriöiden päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa vahvistetaan kokoamalla tutkimusrahoitusta käytettäväksi valtioneuvoston tekemien linjausten mukaisesti. Tätä tarkoitusta varten perustetaan muun muassa strategisen tutkimuksen rahoitusväline, johon kootaan yhteiskuntapolitiikkaa ja yhteiskunnan toimintoja ja palveluja tukeva kilpailtu tutkimusrahoitus siten, että strategiseen tutkimusrahoitukseen on vuonna 2017 käytettävissä 70 miljoonaa euroa. Rahoitus kootaan asteittain vuosina 2015–2017 valtion tutkimuslaitosten tutkimusmäärärahoista, Suomen Akatemian ohjelmaperusteista tutkimusrahoituksesta ja Tekesin innovaatio- ja tutkimusrahoituksesta.

Rahoitusta kohdennetaan tutkimukseen, jonka tarkoituksena on etsiä ratkaisuja merkittäviin yhteiskunnan haasteisiin ja joka palvelee esimerkiksi elinkeinoelämän uudistamista ja kilpailukykyä, työelämän kehittämistä ja julkisen sektorin kehittämistä. Tämä mahdollistaa tutkimuksen suuntaamisen tutkimuksen katvealueille ja niille tutkimuksen osa-alueille, joilla ei ole tutkimuslaitostoimintaa.

Uudistuksella myös vahvistetaan valtioneuvoston yhteiskunnallista päätöksentekoa tukevaa tutkimus- ja selvitystoimintaa kokoamalla valtioneuvoston ja sen ministeriöiden käytettäväksi rahoitusta valtion tutkimuslaitosten budjettirahoitteisista tutkimusmäärärahoista asteittain vuosina 2014–2016 siten, että valtioneuvoston ja sen ministeriöiden välittömien tietotarpeiden tutkimus-, arviointi- ja selvitystoimintaan on vuonna 2014 käytössä 5 M€, 2015 7,5 M€ ja 2016 12,5 M€ sitomattomia tutkimusvaroja.

Määrärahat ovat valtioneuvoston yhteisessä käytössä ja niitä osoitetaan yhteisiin ja horisontaalisiin hankkeisiin sekä ministeriöiden hallinnonalakohtaisiin päätöksentekoa tukeviin tutkimus- ja selvityshankkeisiin. Hankkeita suunnitellaan ja koordinoidaan valtioneuvoston päätöksentekoa tukevan tutkimuksen suunnitelmassa, jonka valmistelusta vastaa valtioneuvoston kanslian johdolla valtioneuvoston yhteinen tutkimuksen tilaajaryhmä, johon kuuluu asiantuntijoita kaikilta hallinnonaloilta. Suunnitelman vahvistaa valtioneuvoston yleisistunto.

Uudistusten henkilöstövaikutukset

Uudistuksilla on henkilöstövaikutuksia, jotka ovat riippuvaisia kunkin tutkimuslaitoksen kulu- ja henkilöstörakenteesta, tutkimustehtävien ja muiden viranomaistehtävien suhteellisesta osuudesta sekä tutkimuslaitoksen toiminnan strategisesta suuntaamisesta.

Periaatepäätöksen toteuttaminen

Periaatepäätös on valmisteltu valtioneuvoston kansliassa ja valmistelua on ohjannut ministerityöryhmä. Valtioneuvoston kanslia asettaa ministerityöryhmän seuraamaan periaatepäätöksen toteuttamista.

Lisätietoja: valtiosihteeri Olli-Pekka Heinonen, p. 0295 160 280, valtioneuvoston kanslia

Jyrki Katainen hallitus