Puolustusministeriön budjettiehdotus noudattaa puolustusselontekoa

Puolustusselonteko antaa poliittiset suuntalinjat puolustuksen kehittämiselle. Puolustuskyvyn ylläpidossa ja kehittämisessä korostuvat toimintaympäristön muutokseen ja puolustuksen pitkän aikavälin haasteisiin vastaaminen. Keskeisimmät painopisteet ovat: 1) kaikkien puolustushaarojen välittömän valmiuden joukkojen sekä valmiusjoukkojen kehittäminen, 2) meri- ja ilmapuolustuksen suorituskykyjen korvaaminen (ns. strategiset suorituskykyhankkeet) sekä 3) uusien suorituskykyjen kehittäminen (erityisesti tiedustelu, kyberpuolustus sekä kaukovaikuttaminen).

Menojen yhteismäärä nousee hieman kuluvaan vuoteen verrattuna

Puolustusministeriön hallinnonalan talousarvioehdotus vuodelle 2018 on yhteensä 2 877 milj. euroa, joka on noin 48 milj. euroa (2 %) suurempi kuin vuoden 2017 talousarviossa. Ehdotus sisältää hallitusohjelmassa mainitun puolustuksen määrärahalisäyksen, joka nousee vuodelle 2017 myönnetystä 80 milj. eurosta 110 milj. euroon vuonna 2018. Turvallisuusympäristön muutoksen edellyttämään valmiuden parantamiseen on lisätty 50 milj. euroa ja sopimussotilaiden palkkaamiseen kaksi milj. euroa. Kaikille hallinnonaloille yhteiset toimintamenosäästöt ja kilpailukykysopimus vähentävät määrärahoja n. 16,3 milj. eurolla vuoteen 2017 verrattuna.
Materiaaliseen valmiuteen panostetaan

Sotilaallisen maanpuolustuksen määrärahoista (ilman arvonlisäveromenoja) on suunniteltu käytettävän noin 941 milj. euroa (39 %) materiaaliseen valmiuteen. Puolustusmateriaalihankintojen osuus on tästä 483 milj. euroa. Puolustusvoimien toimintamenomäärärahoista on suunniteltu käytettävän lisäksi materiaalin kunnossapitoon ja joukkojen varustamiseen noin 458 milj. euroa.

Puolustusministeriön pääluokan menojen osuus vuodelle 2018 ennustetusta bruttokansantuotteen määrästä on 1,26 % (v. 2017: 1,27 %).

Puolustusvoimille esitetään kahta uutta tilausvaltuutta

Puolustusmateriaalihankintoihin ehdotetaan, enimmäismäärältään 1,6 miljardin euron suuruista Puolustusvoimien materiaalin kehittäminen 2018 -tilausvaltuutta, jonka menot ajoittuvat vuosille 2018-2027. Merivoimien strateginen suorituskykyhanke Laivue 2020 sisältyy pääosin tähän tilausvaltuuteen. Muita suurimpia alkavia hankkeita ovat mm. Merivoimien Laivue 2000 MLU, Pintatorjuntaohjusjärjestelmä 2020, Maapuolustuksen infrastruktuuri, Sotilastiedustelun maalittamistuki ja Ilmavoimien tukikohtien varustaminen.

Puolustusvoimien toimintamenoihin ehdotetaan 166 milj. euron tilausvaltuutta vuosille 2018-2022, jolla tehdään Puolustusvoimien kehittämisohjelmiin sisältyviä hankintoja sekä hankitaan varaosia ja kunnossapitopalveluja.

Sotilaallisen kriisinhallinnan painopiste Libanonissa, Irakissa ja Afganistanissa

Sotilaallisen kriisinhallinnan kalusto- ja hallintomenoihin esitetään 57 milj.euroa, missä on lisäystä n. viisi milj. euroa vuoden 2017 varsinaiseen talousarvioon verrattuna. Lisäys aiheutuu pääosin Irakin koulutusoperaatiosta.

Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenot (53 milj. euroa) sisältyvät ulkoasiainministeriön pääluokkaan. Suomalaisten kriisinhallintajoukkojen suunniteltu yhteisvahvuus eri operaatioissa, pääosin Libanonissa, Irakissa ja Afganistanissa, tulee olemaan tämänhetkisen arvion mukaan noin 520 henkilötyövuotta.

Lisätietoja puolustusministeriössä antavat:

Kansliapäällikkö Jukka Juusti, puh. 160 88101

Talousjohtaja Kristiina Olsson, puh. 0295 140 220