Raportti: Venäjä-pakotteiden ja -vastapakotteiden taloudellisten vaikutusten arvioidaan jäävän vähäisiksi

Vaikka EU:n ja joidenkin muiden maiden rajoittavilla toimenpiteillä ja Venäjän tuontikiellolla on merkittäviä vaikutuksia eräiden yritysten ja sektoreiden näkymiin, niiden suorat vaikutukset Venäjän ja sen kauppakumppaneiden kokonaistaloudelliseen aktiviteettiin ovat kuitenkin vähäisiä, arvioidaan tänään hallitukselle luovutetussa raportissa.

Ministeriöiden kansliapäällikkökokous asetti 18.8.2014 työryhmän arvioimaan EU:n Venäjä-pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden taloudellisia vaikutuksia budjettiriiheen mennessä.

Arviointiryhmän tänään julkistamassa raportissa todetaan, että Venäjän talouskasvu on hidastunut pakotteista riippumattomista syistä jo vuodesta 2013 alkaen, mikä on heijastunut Suomen talouskehitykseen.

Venäjä asetti elokuun alussa elintarvikkeiden tuontikiellon. Sen seurauksena Suomen elintarvikevienti Venäjälle putoaa alle neljännekseen normaalitilanteesta. Suurin välitön vaikutus on maitosektorille, raportissa sanotaan.

Venäjän talousennuste heikko

Valtiovarainministeriön ja Suomen Pankin arviot Venäjän talouskehityksestä ovat samansuuntaisia.

Valtiovarainministeriön kansantalousosasto (KO) ennustaa Venäjän bruttokansantuotteelle -1 prosentin ja tuonnille -9 prosentin kasvua tänä vuonna. Ensi vuonna kasvun arvioidaan jäävän nollaan. Suomen Pankin myöhemmin julkaistava Venäjä-ennuste tulee näillä näkymin olemaan hieman valoisampi.

Kansantalousosaston analyysin mukaan Venäjän tuontikiellon kumulatiivinen suora vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen on noin 0,1 prosenttia ja työttömyyteen hyvin marginaalinen. Venäjän kasvun heikkeneminen alentaa Suomen kokonaistuotantoa vuosina 2014–2015 yhteensä noin puoli prosenttia ja nostaa työttömyysastetta vuoden 2015 loppuun mennessä noin 0,2 prosenttiyksiköllä suhteessa joulukuun 2013 ennusteeseen. Vaikutukset ovat mukana talousarvioesityksen pohjaksi laaditussa ennusteessa (julkaistaan 15.9.2014).

Suomen Pankin analyysien mukaan Venäjän tuontikielto alentaa Suomen tämän vuoden kokonaistuotantoa suoraan noin 0,1 prosenttia ja VATTin mukaan 0,01 prosenttia. Kun otetaan huomion Venäjän talouskehityksen yleinen heikentyminen, Suomen Pankki arvioi negatiivisen kasvuvaikutuksen olevan noin 0,2 prosenttia kuluvana vuonna.

Ei ratkaisevaa vaikutusta Suomen talouteen

Työryhmä julkisti myös riskiskenaarion, jossa Venäjän talous taantuu jyrkästi vuoden 2014 jälkimmäiseltä puoliskolta vuoteen 2016 saakka ja tuonti vähenee vuoden 2013 tasoon nähden noin kolmanneksella. Kansantalousosaston laatiman riskiskenaarionkaan mukaan Venäjän talouden hidastuminen ei vaikuttaisi ratkaisevasti Suomen talouden kokonaiskuvaan. Skenaariossa Suomen kokonaistuotanto supistuisi vuoteen 2016 mennessä kumulatiivisesti noin yhden prosentin suhteessa perusuraan.

- Korostan, että kyseessä on todellakin oletuksiltaan hyvin pitkälle menevä riskisanalyysi, työryhmän puheenjohtajana toiminut ylijohtaja Markus Sovala toteaa. Todennäköinen Venäjän kehitys on huomioitu kansantalousosaston syyskuussa julkistettavassa ennusteessa.

Raportin laatimiseen ovat osallistuneet valtiovarainministeriö, Suomen Pankki, työ- ja elinkeinoministeriö, maa- ja metsätalousministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, ulkoministeriö, valtioneuvoston kanslia ja Valtion taloudellinen tutkimuslaitos.

Lisätietoja:

Ylijohtaja Markus Sovala (VM/KO, puheenjohtaja), p. 040 761 2723
Finanssineuvos Markku Stenborg (VM/KO, sihteeri), p. 0295 530 124
Kansliapäällikkö Erkki Virtanen (TEM), p. 0295 063 502
Yksikönpäällikkö Mika Kuismanen (VM/KO), p. 0295 530 021
Tutkimuspäällikkö Iikka Korhonen (Suomen Pankki), p. 050 387 5763
Ennustepäällikkö Juha Kilponen (Suomen Pankki), p. 050 387 5756
Ylijohtaja Veli-Pekka Talvela (MMM/RO), p. 0295 162 150
Yksikönjohtaja Juha Honkatukia (VATT), p. 0295 519 413