Sääolot kurittavat ruuantuotantoa – Suomi vastaa ilmastorahoituksella

Ulkoministeriö 14.3.2019 13.49
Uutinen

Suomen myöntämällä pitkäaikaisella lainalla elvytetään ilmastonmuutoksesta kärsivää kehitysmaiden maataloutta ja maaseudun muita elinkeinoja. Samalla kohenee ruokaturva ja nuoret saavat töitä. Suomen Kansainväliselle maatalouden kehittämisrahastolle IFADille myöntämä 50 miljoonan euron laina on osa kehitysyhteistyön finanssisijoituksia. Ensimmäisen kerran finanssisijoituksesta hyötyvät nyt yritysten sijasta köyhimmät pienviljelijät. He tuottavat yli 80 prosenttia kehitysmaiden ruuasta ja valtaosa heistä on naisia. Ilmaston muuttuessa kehitysmaiden viljelijät ovat jäämässä pienenevien satojen ja syvenevän köyhyyden loukkuun. Muuttuvasta ilmastosta kärsivät eniten maat, joissa ruokaturva on jo nyt heikko. Yli 800 miljoonalla ihmisellä on liian vähän ruokaa, ruokaturva horjuu ja aliravittujen ihmisten määrä kasvaa. Ruuantuottajia koettelevat konfliktit ja äärimmäiset sääolot – ennakoimattomat kuivuuskaudet ja tulvat. Ilmastonmuutos köyhdyttää maaperää ja lisää tuhohyönteisiä ja kasvitauteja, jotka uhkaavat tärkeimpien ravintokasvien satoja. ”Pienviljelijät tuottavat puolet maailman ruuasta, vaikka heiltä puuttuvat rahoitus, kastelu, siemenet ja pääsy markkinoille. IFAD tarjoaa viljelijöille pääsyn näihin ja auttaa heitä sopeuttamaan tuotantoaan kestävästi muuttuvan ilmaston vaatimuksiin. Suomi on meille tärkeä kumppani sekä rahoituksessa että ohjelmatyössä ja jaamme samat tavoitteet, sanoo IFADin pääjohtaja Gilbert Houngbo. Suomi tukee naisia ja nuoria Suomi on tukenut pitkään pienviljelijöiden kestävää maataloustuotantoa. Viljelijöitä kannustetaan tekemään yhteistyötä, löytämään markkinoita, liittymään arvoketjuihin ja lisäämään näin tulojaan. Uusia työpaikkoja syntyy myös maatilojen ulkopuolelle pienlainojen turvin. Suomelta tukea saavat erityisesti naiset ja nuoret. Parantaakseen maatalouden tuottavuutta ja ruuan laatua viljelijät tarvitsevat tietoa, taitoa ja tuotantovälineitä sekä oikeuden käyttää maata. Afrikassa valtaosan ruuasta tuottavat pienviljelijänaiset, jotka omistavat vain murto-osan maasta. Jos maan omistusoikeus on epäselvä, on vaikea tehdä investointeja maatalouden parantamiseen. Etiopiassa Suomen tukema Reila-hanke on rekisteröinyt viljelijöiden käyttöön 440 000 maapalstaa, joilla asuu noin puoli miljoonaa ihmistä. Rekisteröityä maata vastaan voi myös saada lainan maanviljelyn kehittämiseen tai pienyrityksen perustamiseen. Suomen tukemasta AgroBig -hankkeesta on hyötynyt 300 000 maanviljelijää ja heidän perheenjäsentään Etiopiassa. Sipulin, perunan, maissin ja riisin hehtaarisadot ovat kasvaneet jopa 60 prosenttia. Isommat sadot ja parempilaatuiset tuotteet moninkertaistivat viljelijäperheiden tulot. Miten viljellään ilmastoälykkäästi? Ilmaston muuttuessa viljelijöiden on löydettävä tapoja sopeutua sääoloihin ja tuottaa ruokaa kestävästi. Ilmastoälykkäällä viljelyllä voidaan lisätä maatalouden tuottavuutta, auttaa sitä sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Ruuantuotantoa voidaan sopeuttaa sään muutoksiin esimerkiksi valitsemalla kuivuutta sietäviä kasvilajeja ja –lajikkeita. Tuotteiden kylvö- ja korjuuaikoja voidaan säädellä ja maaperän viljavuutta parantaa. Ilmasto-oloihin voidaan sopeuttaa myös veden käytöllä, pelto-metsäviljelyllä ja eri kasvien vuoroviljelyllä. Outi Einola-Head Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön viestintäosastolla Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto IFAD Toimii kehityspankin tavoin ja myöntää kehitysmaille lahjamuotoista rahoitusta sekä pitkäaikaisia luottoja. Suomi osallistuu IFADin lisärahoitukseen kumppanuuslainalla ja 10,6 miljoonan euron perinteisellä lahjarahoituksella. Vahva toimija tasa-arvo- ja ilmastokysymyksissä. Rahoitettujen hankkeiden hyödynsaajista puolet on naisia. Nuoret ja nuorisotyöllisyys ovat työssä tärkeitä. Raportoi vuosittain työnsä tuloksellisuudesta ja kehitysvaikutuksista. Järjestö on edelläkävijä köyhyyden vähentämisen mittaamisessa. Suomi on IFADin johtokunnan jäsen vuosina 2018-2020 ja omaa hyvät mahdollisuudet vaikuttaa järjestön toimintaan. ​​​​​​​ Suomen myöntämällä pitkäaikaisella lainalla elvytetään ilmastonmuutoksesta kärsivää kehitysmaiden maataloutta ja maaseudun muita elinkeinoja. Samalla kohenee ruokaturva ja nuoret saavat töitä. Suomen Kansainväliselle maatalouden kehittämisrahastolle IFADille myöntämä 50 miljoonan euron laina on osa kehitysyhteistyön finanssisijoituksia. Ensimmäisen kerran finanssisijoituksesta hyötyvät nyt yritysten sijasta köyhimmät pienviljelijät. He tuottavat yli 80 prosenttia kehitysmaiden ruuasta ja valtaosa heistä on naisia. Ilmaston muuttuessa kehitysmaiden viljelijät ovat jäämässä pienenevien satojen ja syvenevän köyhyyden loukkuun. Muuttuvasta ilmastosta kärsivät eniten maat, joissa ruokaturva on jo nyt heikko. Yli 800 miljoonalla ihmisellä on liian vähän ruokaa, ruokaturva horjuu ja aliravittujen ihmisten määrä kasvaa. Ruuantuottajia koettelevat konfliktit ja äärimmäiset sääolot – ennakoimattomat kuivuuskaudet ja tulvat. Ilmastonmuutos köyhdyttää maaperää ja lisää tuhohyönteisiä ja kasvitauteja, jotka uhkaavat tärkeimpien ravintokasvien satoja. ”Pienviljelijät tuottavat puolet maailman ruuasta, vaikka heiltä puuttuvat rahoitus, kastelu, siemenet ja pääsy markkinoille. IFAD tarjoaa viljelijöille pääsyn näihin ja auttaa heitä sopeuttamaan tuotantoaan kestävästi muuttuvan ilmaston vaatimuksiin. Suomi on meille tärkeä kumppani sekä rahoituksessa että ohjelmatyössä ja jaamme samat tavoitteet, sanoo IFADin pääjohtaja Gilbert Houngbo. Suomi tukee naisia ja nuoria Suomi on tukenut pitkään pienviljelijöiden kestävää maataloustuotantoa. Viljelijöitä kannustetaan tekemään yhteistyötä, löytämään markkinoita, liittymään arvoketjuihin ja lisäämään näin tulojaan. Uusia työpaikkoja syntyy myös maatilojen ulkopuolelle pienlainojen turvin. Suomelta tukea saavat erityisesti naiset ja nuoret. Parantaakseen maatalouden tuottavuutta ja ruuan laatua viljelijät tarvitsevat tietoa, taitoa ja tuotantovälineitä sekä oikeuden käyttää maata. Afrikassa valtaosan ruuasta tuottavat pienviljelijänaiset, jotka omistavat vain murto-osan maasta. Jos maan omistusoikeus on epäselvä, on vaikea tehdä investointeja maatalouden parantamiseen. Etiopiassa Suomen tukema Reila-hanke on rekisteröinyt viljelijöiden käyttöön 440 000 maapalstaa, joilla asuu noin puoli miljoonaa ihmistä. Rekisteröityä maata vastaan voi myös saada lainan maanviljelyn kehittämiseen tai pienyrityksen perustamiseen. Suomen tukemasta AgroBig -hankkeesta on hyötynyt 300 000 maanviljelijää ja heidän perheenjäsentään Etiopiassa. Sipulin, perunan, maissin ja riisin hehtaarisadot ovat kasvaneet jopa 60 prosenttia. Isommat sadot ja parempilaatuiset tuotteet moninkertaistivat viljelijäperheiden tulot. Miten viljellään ilmastoälykkäästi? Ilmaston muuttuessa viljelijöiden on löydettävä tapoja sopeutua sääoloihin ja tuottaa ruokaa kestävästi. Ilmastoälykkäällä viljelyllä voidaan lisätä maatalouden tuottavuutta, auttaa sitä sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Ruuantuotantoa voidaan sopeuttaa sään muutoksiin esimerkiksi valitsemalla kuivuutta sietäviä kasvilajeja ja –lajikkeita. Tuotteiden kylvö- ja korjuuaikoja voidaan säädellä ja maaperän viljavuutta parantaa. Ilmasto-oloihin voidaan sopeuttaa myös veden käytöllä, pelto-metsäviljelyllä ja eri kasvien vuoroviljelyllä. Outi Einola-Head Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön viestintäosastolla Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto IFAD Toimii kehityspankin tavoin ja myöntää kehitysmaille lahjamuotoista rahoitusta sekä pitkäaikaisia luottoja. Suomi osallistuu IFADin lisärahoitukseen kumppanuuslainalla ja 10,6 miljoonan euron perinteisellä lahjarahoituksella. Vahva toimija tasa-arvo- ja ilmastokysymyksissä. Rahoitettujen hankkeiden hyödynsaajista puolet on naisia. Nuoret ja nuorisotyöllisyys ovat työssä tärkeitä. Raportoi vuosittain työnsä tuloksellisuudesta ja kehitysvaikutuksista. Järjestö on edelläkävijä köyhyyden vähentämisen mittaamisessa. Suomi on IFADin johtokunnan jäsen vuosina 2018-2020 ja omaa hyvät mahdollisuudet vaikuttaa järjestön toimintaan. Suomen myöntämällä pitkäaikaisella lainalla elvytetään ilmastonmuutoksesta kärsivää kehitysmaiden maataloutta ja maaseudun muita elinkeinoja. Samalla kohenee ruokaturva ja nuoret saavat töitä. Suomen Kansainväliselle maatalouden kehittämisrahastolle IFADille myöntämä 50 miljoonan euron laina on osa kehitysyhteistyön finanssisijoituksia. Ensimmäisen kerran finanssisijoituksesta hyötyvät nyt yritysten sijasta köyhimmät pienviljelijät. He tuottavat yli 80 prosenttia kehitysmaiden ruuasta ja valtaosa heistä on naisia. Ilmaston muuttuessa kehitysmaiden viljelijät ovat jäämässä pienenevien satojen ja syvenevän köyhyyden loukkuun. Muuttuvasta ilmastosta kärsivät eniten maat, joissa ruokaturva on jo nyt heikko. Yli 800 miljoonalla ihmisellä on liian vähän ruokaa, ruokaturva horjuu ja aliravittujen ihmisten määrä kasvaa. Ruuantuottajia koettelevat konfliktit ja äärimmäiset sääolot – ennakoimattomat kuivuuskaudet ja tulvat. Ilmastonmuutos köyhdyttää maaperää ja lisää tuhohyönteisiä ja kasvitauteja, jotka uhkaavat tärkeimpien ravintokasvien satoja. ”Pienviljelijät tuottavat puolet maailman ruuasta, vaikka heiltä puuttuvat rahoitus, kastelu, siemenet ja pääsy markkinoille. IFAD tarjoaa viljelijöille pääsyn näihin ja auttaa heitä sopeuttamaan tuotantoaan kestävästi muuttuvan ilmaston vaatimuksiin. Suomi on meille tärkeä kumppani sekä rahoituksessa että ohjelmatyössä ja jaamme samat tavoitteet, sanoo IFADin pääjohtaja Gilbert Houngbo. Suomi tukee naisia ja nuoria Suomi on tukenut pitkään pienviljelijöiden kestävää maataloustuotantoa. Viljelijöitä kannustetaan tekemään yhteistyötä, löytämään markkinoita, liittymään arvoketjuihin ja lisäämään näin tulojaan. Uusia työpaikkoja syntyy myös maatilojen ulkopuolelle pienlainojen turvin. Suomelta tukea saavat erityisesti naiset ja nuoret. Parantaakseen maatalouden tuottavuutta ja ruuan laatua viljelijät tarvitsevat tietoa, taitoa ja tuotantovälineitä sekä oikeuden käyttää maata. Afrikassa valtaosan ruuasta tuottavat pienviljelijänaiset, jotka omistavat vain murto-osan maasta. Jos maan omistusoikeus on epäselvä, on vaikea tehdä investointeja maatalouden parantamiseen. Etiopiassa Suomen tukema Reila-hanke on rekisteröinyt viljelijöiden käyttöön 440 000 maapalstaa, joilla asuu noin puoli miljoonaa ihmistä. Rekisteröityä maata vastaan voi myös saada lainan maanviljelyn kehittämiseen tai pienyrityksen perustamiseen. Suomen tukemasta AgroBig -hankkeesta on hyötynyt 300 000 maanviljelijää ja heidän perheenjäsentään Etiopiassa. Sipulin, perunan, maissin ja riisin hehtaarisadot ovat kasvaneet jopa 60 prosenttia. Isommat sadot ja parempilaatuiset tuotteet moninkertaistivat viljelijäperheiden tulot. Miten viljellään ilmastoälykkäästi? Ilmaston muuttuessa viljelijöiden on löydettävä tapoja sopeutua sääoloihin ja tuottaa ruokaa kestävästi. Ilmastoälykkäällä viljelyllä voidaan lisätä maatalouden tuottavuutta, auttaa sitä sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä. Ruuantuotantoa voidaan sopeuttaa sään muutoksiin esimerkiksi valitsemalla kuivuutta sietäviä kasvilajeja ja –lajikkeita. Tuotteiden kylvö- ja korjuuaikoja voidaan säädellä ja maaperän viljavuutta parantaa. Ilmasto-oloihin voidaan sopeuttaa myös veden käytöllä, pelto-metsäviljelyllä ja eri kasvien vuoroviljelyllä. Outi Einola-Head Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön viestintäosastolla Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto IFAD Toimii kehityspankin tavoin ja myöntää kehitysmaille lahjamuotoista rahoitusta sekä pitkäaikaisia luottoja. Suomi osallistuu IFADin lisärahoitukseen kumppanuuslainalla ja 10,6 miljoonan euron perinteisellä lahjarahoituksella. Vahva toimija tasa-arvo- ja ilmastokysymyksissä. Rahoitettujen hankkeiden hyödynsaajista puolet on naisia. Nuoret ja nuorisotyöllisyys ovat työssä tärkeitä. Raportoi vuosittain työnsä tuloksellisuudesta ja kehitysvaikutuksista. Järjestö on edelläkävijä köyhyyden vähentämisen mittaamisessa. Suomi on IFADin johtokunnan jäsen vuosina 2018-2020 ja omaa hyvät mahdollisuudet vaikuttaa järjestön toimintaan. ​​​​​​​Suomen myöntämällä pitkäaikaisella lainalla elvytetään ilmastonmuutoksesta kärsivää kehitysmaiden maataloutta ja maaseudun muita elinkeinoja. Samalla kohenee ruokaturva ja nuoret saavat töitä. ​​​​​​​

​​​​​​​​​​​​​​​​​​​​Suomen Kansainväliselle maatalouden kehittämisrahastolle IFADille myöntämä 50 miljoonan euron laina on osa kehitysyhteistyön finanssisijoituksia. Ensimmäisen kerran finanssisijoituksesta hyötyvät nyt yritysten sijasta köyhimmät pienviljelijät. He tuottavat yli 80 prosenttia kehitysmaiden ruuasta ja valtaosa heistä on naisia.

Ilmaston muuttuessa kehitysmaiden viljelijät ovat jäämässä pienenevien satojen ja syvenevän köyhyyden loukkuun. Muuttuvasta ilmastosta kärsivät eniten maat, joissa ruokaturva on jo nyt heikko. Yli 800 miljoonalla ihmisellä on liian vähän ruokaa, ruokaturva horjuu ja aliravittujen ihmisten määrä kasvaa.

Ruuantuottajia koettelevat konfliktit ja äärimmäiset sääolot – ennakoimattomat kuivuuskaudet ja tulvat. Ilmastonmuutos köyhdyttää maaperää ja lisää tuhohyönteisiä ja kasvitauteja, jotka uhkaavat tärkeimpien ravintokasvien satoja.

IFADin pääjohtaja Gilbert Houngbo allekirjoitti 50 miljoonan euron lainasopimuksen Suomen vierailullaan 14. maaliskuuta.
Hän myös keskusteli ulkomaankauppa- ja kehitysministeri Anne-Mari Virolaisen kanssa siitä, miten suomalaista osaamista ja
​​​​​​​tietotaitoa voisi hyödyntää paremmin IFADin työssä. Kuva: Milma Kettunen.


​​​​​​​”Vaikka pienviljelijät tuottavat puolet maailman ruuasta, heiltä puuttuvat rahoitus, kastelu, siemenet ja pääsy markkinoille. IFAD tarjoaa viljelijöille pääsyn näihin ja auttaa heitä sopeuttamaan tuotantoaan kestävästi muuttuvan ilmaston vaatimuksiin. Suomi on meille tärkeä kumppani sekä rahoituksessa että ohjelmatyössä ja jaamme samat tavoitteet",  IFADin pääjohtaja Gilbert Houngbo sanoo.

Suomi tukee naisia ja nuoria

Suomi on tukenut pitkään pienviljelijöiden kestävää maataloustuotantoa. Viljelijöitä kannustetaan tekemään yhteistyötä, löytämään markkinoita, liittymään arvoketjuihin ja lisäämään näin tulojaan. Uusia työpaikkoja syntyy myös maatilojen ulkopuolelle pienlainojen turvin. Suomelta tukea saavat erityisesti naiset ja nuoret.

Parantaakseen maatalouden tuottavuutta ja ruuan laatua viljelijät tarvitsevat tietoa, taitoa ja tuotantovälineitä sekä oikeuden käyttää maata.

Etiopialainen Yekite Antenegh sai Reila-hankkeen avulla todistuksen siitä, että hänen viljelmänsä maa on rekisteröity hänen
​​​​​​​käyttöönsä. Hän voi nyt ottaa lainan ja investoida viljelyn parantamiseen. Kuva: Joona Pettersson.


Afrikassa valtaosan ruuasta tuottavat pienviljelijänaiset, jotka omistavat vain murto-osan maasta. Jos maan omistusoikeus on epäselvä, on vaikea tehdä investointeja maatalouden parantamiseen.
Etiopiassa Suomen tukema Reila-hanke on rekisteröinyt viljelijöiden käyttöön 440 000 maapalstaa, joilla asuu noin puoli miljoonaa ihmistä. Rekisteröityä maata vastaan voi myös saada lainan maanviljelyn kehittämiseen tai pienyrityksen perustamiseen.

Suomen tukemasta AgroBig -hankkeesta on hyötynyt 300 000 maanviljelijää ja heidän perheenjäsentään Etiopiassa. Sipulin, perunan, maissin ja riisin hehtaarisadot ovat kasvaneet jopa 60 prosenttia. Isommat sadot ja parempilaatuiset tuotteet moninkertaistivat viljelijäperheiden tulot.

AgroBig-hanke on kasvattanut sipulin hehtaarisatoja moninkertaisiksi Etiopiassa. Kuva: Outi-Einola-Head.​​​​​​​

 

Ilmaston muuttuessa viljelijöiden on löydettävä tapoja sopeutua sääoloihin ja tuottaa ruokaa kestävästi. Ilmastoälykkäällä viljelyllä voidaan lisätä maatalouden tuottavuutta, auttaa sitä sopeutumaan muuttuvaan ilmastoon sekä vähentää kasvihuonekaasupäästöjä.

Ruuantuotantoa voidaan sopeuttaa sään muutoksiin esimerkiksi valitsemalla kuivuutta sietäviä kasvilajeja ja –lajikkeita. Tuotteiden kylvö- ja korjuuaikoja voidaan säädellä ja maaperän viljavuutta parantaa. Ilmasto-oloihin voidaan sopeuttaa myös veden käytöllä, pelto-metsäviljelyllä ja eri kasvien vuoroviljelyllä.

Outi Einola-Head

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön viestintäosastolla

 

Kansainvälinen maatalouden kehittämisrahasto IFAD

  • Toimii kehityspankin tavoin ja myöntää kehitysmaille lahjamuotoista rahoitusta sekä pitkäaikaisia luottoja. Suomi osallistuu IFADin lisärahoitukseen kumppanuuslainalla ja 10,6 miljoonan euron perinteisellä lahjarahoituksella.
  • Vahva toimija tasa-arvo- ja ilmastokysymyksissä. Rahoitettujen hankkeiden hyödynsaajista puolet on naisia. Nuoret ja nuorisotyöllisyys ovat työssä tärkeitä.
  • Raportoi vuosittain työnsä tuloksellisuudesta ja kehitysvaikutuksista. Järjestö on edelläkävijä köyhyyden vähentämisen mittaamisessa.
  • Suomi on IFADin johtokunnan jäsen vuosina 2018-2020 ja omaa hyvät mahdollisuudet vaikuttaa järjestön toimintaan.

 

 

Suomelta 50 miljoonan euron laina kehitysmaiden maatalouden kehittämiseen ja ilmastonmuutokseen sopeutumiseen​​​​​​​