Pääministerin ilmoitus eduskunnalle Ukrainan tilanteesta

Valtioneuvoston viestintäosasto 2.9.2014 11.15
Pääministerin ilmoitus -

Pääministeri Alexander Stubb

 

Arvoisa puhemies,

Eurooppa ympärillämme näyttää tänään hyvin erilaiselta kuin puoli vuotta sitten. Ukrainan kriisi on kärjistynyt tavalla, jota kukaan meistä ei olisi osannut ennakoida. Venäjä on rikkonut kansainvälisen oikeuden periaatteita ja loukannut Ukrainan alueellista koskemattomuutta liittämällä itseensä Krimin niemimaan sekä horjuttamalla Itä-Ukrainan vakautta.

Suomi on tuominnut Venäjän toimet niin kansallisesti kuin Euroopan unioninkin kautta. Olemme tehneet sen arvojemme ja turvallisuutemme takia. Tunnemme maanosamme historian – vahvemman oikeutta on Euroopassa nähty tarpeeksi.

Olemme alusta saakka pitäneet neuvottelutietä ainoana mahdollisuutena tapana ratkaista Ukrainan kriisi. Olemme kuitenkin joutuneet käyttämään ratkaisuun painostamiseksi myös taloudellisia keinoja, jotka eivät ole meille helppoja. Ne ovat silti olleet välttämättömiä – perimmäiset arvomme eivät ole kaupan. 

Arvoisa puhemies,

Ukrainan kriisi kärjistyi helmi-maaliskuun vaihteessa, kun Venäjä liitti itseensä Ukrainalle kuuluvan Krimin niemimaan. Euroopan unioni reagoi tapahtuneeseen nopeasti; Eurooppa-neuvosto päätti ensimmäisistä Venäjään kohdistetuista toimista jo 6. maaliskuuta. Tuolloin päätettiin muun muassa EU:n ja Venäjän viisumikysymyksiä koskevien keskusteluiden sekä uutta perussopimusta koskevien neuvotteluiden keskeyttämisestä. Ensimmäisistä varsinaisista pakotetoimista – henkilöihin kohdistetuista varojen jäädytyksistä ja matkustusrajoituksista – päätettiin Eurooppa-neuvoston kokouksessa 20. maaliskuuta. Tuolloin päätettiin myös, että EU-maat pidättäytyvät kahdenvälisten huippukokouksien järjestämisestä Venäjän kanssa. Jo tuossa kokouksessaan Eurooppa-neuvosto myös pyysi komissiota ja jäsenvaltioita aloittamaan mahdollisten taloudellisten pakotetoimien valmistelut. 

Krimin liittämisen jälkeen Venäjä on horjuttanut Itä-Ukrainan vakautta muun muassa tukemalla alueen separatisteja. Se on edesauttanut sekä puolustusmateriaalin että henkilöiden liikkumista rajan yli Venäjältä Ukrainaan.

Euroopan unionin ulkoasiainneuvosto päätti 12. toukokuuta järjestetyssä kokouksessaan laajentaa pakotteiden kriteeristöä siten, että listoille voitiin lisätä luonnollisten henkilöiden lisäksi myös oikeushenkilöitä. Sekä luonnollisia että oikeushenkilöitä on lisätty pakotelistoille useaan otteeseen niin, että EU:n varojenjäädytysten ja matkustusrajoitusten piirissä on tällä hetkellä kaikkiaan 95 venäläistä ja ukrainalaista luonnollista henkilöä sekä 23 venäläistä ja ukrainalaista yhteisöä. EU on julkaissut listausten yhteydessä selkeät, konkreettiset ja yksilöidyt perusteet kunkin henkilön tai yrityksen listaamiselle.

Euroopan unioni on asettanut rajoittavia toimia myös Venäjän liittämien Krimin ja Sevastopolin alueiden tuotteille ja investoinneille. Lisäksi EU päätti 16. heinäkuuta rajoituksista EU:n Venäjä-rahoitukseen; Euroopan investointipankki EIB:n uudet Venäjää koskevat rahoituspäätökset jäädytettiin, ja Euroopan jälleenrakennus- ja kehityspankki EBRD:n uusien Venäjä-rahoitusoperaatioiden keskeyttämisestä sovittiin.

Varsinaisten taloudellisten pakotetoimien valmistelu aloitettiin siis jo maaliskuussa, mutta niiden käyttöönoton kynnys haluttiin tietoisesti pitää korkeana. Meille oli selvää, että Euroopan unionin ja Venäjän taloudellinen keskinäisriippuvuus tulisi tekemään pakotepäätöksistä vaikeita.

Heinäkuun 17. päivänä Itä-Ukrainassa ammuttiin alas Amsterdamista Kuala Lumpuriin matkalla ollut malesialainen matkustajakone. Onnettomuudessa kuoli 298 ihmistä. Heistä 193 oli hollantilaisia. Ukrainan kriisistä tuli viimeistään tämän tragedian myötä eurooppalainen.

On ilmeistä, että koneen tuhonnut ohjus ammuttiin Itä-Ukrainan separatistialueelta. On vahvoja todisteita siitä, että Venäjä on tukenut Itä-Ukrainan separatisteja. Oli selvää, että Euroopan unionin tuli reagoida voimakkaasti tapahtuneeseen.

Euroopan unionin ulkoasiainneuvosto määritteli 22. heinäkuuta talouden sektorit, joille EU tuli kohdistamaan Venäjän-vastaisia uusia rajoitustoimia. Päätökset toimista tehtiin pysyvien edustajien komiteassa 29. heinäkuuta päämiesten valtuutuksella. Toimet kohdistettiin pääomamarkkinoihin, puolustustarvikkeiden tuontiin ja vientiin, sotilaalliseen loppukäyttöön menevien kaksikäyttötuotteiden vientiin sekä Venäjän öljyteollisuuden käyttöön menevään laitevientiin. Toimet astuivat voimaan 1. elokuuta.

Venäjä ilmoitti omista, tiettyjen maataloustuotteiden ja elintarvikkeiden tuontiin kohdistetuista vastatoimistaan 7. elokuuta. Oli odotettavissa, että Venäjä reagoisi vastatoimin EU:n asettamiin pakotteisiin. Oli myös odotettavissa, että Venäjän reaktio kohdistuisi toisin kuin EU:n toimet. Siinä, missä EU:n pakotteet on kohdistettu Venäjän talouden strategisesti tärkeisiin sektoreihin, osuvat Venäjän pakotteet kuluttajatuotteisiin – ja venäläisiin kuluttajiin.

Taistelijoiden ja aseiden virrat Venäjän alueelta Itä-Ukrainaan ovat yhä kasvaneet. Venäjä on ulottanut sotilaallisia toimiaan myös Ukrainan puolelle. Eurooppa-neuvosto tuomitsi viime lauantaina, 30. elokuuta järjestetyssä kokouksessaan nämä tapahtumat ja antoi komissiolle sekä ulkosuhdehallinnolle toimeksiannon valmistella uusia Venäjään kohdistuvia pakotetoimia. Ehdotukset uusiksi toimiksi tullaan esittämään todennäköisesti kuluvalla viikolla.

Arvoisa puhemies,

Euroopan unioni ei käy Venäjän kanssa kauppasotaa. EU on asettanut Venäjän-vastaisia pakotteita ulko- ja turvallisuuspoliittisista syistä. Myös mahdollisten tulevien pakotepäätösten – kiristävien tai keventävien – tulee perustua vain siihen, toimiiko Venäjä Ukrainan kriisin lieventämiseksi. Venäjän on lopetettava Itä-Ukrainan vakauden horjuttaminen ja alueen separatistien tukeminen.

Euroopan unionin voima perustuu kauppaan ja talouteen. On siksi luonnollista, että unioni käyttää taloudellisia instrumentteja painostaakseen Venäjää ratkaisuun Ukrainan kriisissä. Talouspakotteet eivät ole kenenkään – yhdenkään jäsenmaan tai koko unionin – kannalta helppoja, mutta EU on silti pystynyt tilanteessa yhtenäiseen päätöksentekoon ja toimintaan.

Yksin pakotepäätökset eivät tietenkään ratkaise Ukrainan kriisiä. Ne kuitenkin nostavat hintaa, jota Venäjä joutuu Ukrainan epävakauttamisesta maksamaan.

Euroopan unioni ei ole toimissaan yksin. Venäjän-vastaisia pakotteita ovat asettaneet myös muut Pohjoismaat eli Norja ja Islanti sekä Yhdysvallat, Kanada, Australia, Uusi-Seelanti, Japani, Sveitsi ja Albania.

Suomi on EU:n jäsenenä aktiivisesti vaikuttanut unionin pakotevalmisteluun ja -päätöksiin. Olemme tehneet hartiavoimin töitä sen eteen, että pakotteiden vaikutus Suomeen olisi rajallinen ja verrannollinen muiden EU-maiden kokemiin haittoihin. Tehtävä on ollut haastava, sillä Suomen ja Venäjän taloudet ovat kytköksissä toisiinsa erittäin monin tavoin.

Olen tyytyväinen siihen, miten vaikuttamistyömme EU:n sisällä on onnistunut. Maakunnillemme tärkeät raja-alueyhteistyöohjelmat jatkuvat. Euroopan unionin 1. elokuuta käyttöönottamat Venäjään kohdistetut toimet koskevat suoraan vain hyvin pientä osaa Suomen ja Venäjän välisestä kaupasta, vaikka yksittäisiin yrityksiin ne voivat toki vaikuttaa merkittävästikin. Myös Venäjän EU:hun kohdistamien elintarvikesektorin tuontikieltojen vaikutus Suomessa on eräiden yritysten kohdalla merkittävä.

Arvoisa puhemies,

Venäjän asettamien tuontikieltojen vaikutuksesta Suomen Venäjälle suuntautuneen elintarvikeviennin arvioidaan putoavan alle neljännekseen normaalista. Välitön vaikutus on suurin maitotuotteille, joiden osuus Venäjälle suuntautuvasta elintarvikeviennistämme oli vuonna 2013 yli 80 prosenttia. Muita Venäjän vastapakotteista kärsiviä sektoreita ovat muun muassa liha- ja kala-alat.

Maa- ja metsätalousministeriö ryhtyi toimenpiteisiin heti tiedon tuontikielloista saatuaan niistä aiheutuvien vahinkojen minimoimiseksi ja korvaamiseksi. Olemme olleet tiiviisti yhteydessä Euroopan komissioon EU-tason toimenpiteiden kiirehtimiseksi. Komissio on jo ilmoittanut maataloustuotteiden hintatasoa vakauttavien toimenpiteiden käyttöönotosta hedelmä-, vihannes- ja maitotuotealoilla. Jatkotoimenpiteistä keskustellaan tällä viikolla. Olemme varautuneet elintarvikesektorille ja maataloudelle tuontikiellosta aiheutuvien tappioiden korvaamiseen myös valtion lisätalousarviossa. Päätimme budjettiriihessä kohdistaa maataloudelle tätä varten kertaluonteisen 20 miljoonan euron tuen.

27. elokuuta julkaistun arviomme mukaan EU:n Venäjän-vastaisten pakotteiden ja Venäjän vastapakotteiden suorat vaikutukset Venäjän ja sen kauppakumppaneiden – siis myös Suomen – kokonaistaloudelliseen aktiviteettiin ovat vähäisiä. Valtiovarainministeriön arvion mukaan Venäjän tuontikieltojen kumulatiivinen suora vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen on tänä vuonna noin 0,1 prosenttia ja työttömyyteen hyvin marginaalinen.

Venäjän osalta Suomen talouskehitykseen vaikuttaa ennen kaikkea Venäjän jo muutenkin hidastunut talouskasvu. Se alentaa Suomen kokonaistuotantoa vuosina 2014–2015 yhteensä noin puoli prosenttia ja nostaa työttömyysastetta vuoden 2015 loppuun mennessä noin 0,2 prosenttiyksiköllä suhteessa joulukuun 2013 ennusteeseen. Vaikutukset ovat mukana hallituksen talousarvioesityksen pohjaksi laaditussa ennusteessa.

Vaikka talouspakotteet valmisteltaisiin kuinka taitavasti, ne eivät koskaan ole taloudelle hyväksi – kenenkään taloudelle. Arviointia on tehtävä analyyttisesti. Kriisiaikana pää on pidettävä kylmänä. Diplomatia ja pakotteet eivät ole toisiaan poissulkevia, toistensa vaihtoehtoja. Kriisien ratkaisuun tarvitaan joskus erilaisia, toisiaan täydentäviä keinoja. Niin on ollut myös tässä tapauksessa.

Arvoisa puhemies,

Kaikkien toimiemme tavoite on Ukrainan kriisin ratkaisu. Ukrainan kriisi voi ratketa vain neuvottelupöydässä. Tätä myös Suomi on vahvasti korostanut pitkin matkaa. Olemme pitäneet yhteyttä eurooppalaisiin kollegoihimme sekä Venäjän ja Ukrainan johtoon tasavallan presidentin, pääministerin ja ulkoministerin voimin.

Neuvotteluja Ukrainan kriisin ratkaisemiseksi on käyty useita kansainvälisiä kanavia pitkin. Jo huhtikuussa saavutettiin niin sanottu Geneven yhteisymmärrys Ukrainan, Venäjän, Yhdysvaltain ja Euroopan unionin välillä. Se auttoi ennen kaikkea vahvistamaan Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestö Etyjin roolia kriisin hoidossa. Etyjin rooli kaikki osapuolet yhteen tuovana toimijana on ollut tärkeä. Sen ympärille on koottu myös niin sanottu kontaktiryhmä, jonka puitteissa Ukraina ja Venäjä ovat voineet käydä keskusteluja. Viikko sitten Minskissä käydyt keskustelut toivat yhteen Ukrainan ja Venäjän lisäksi myös Euraasian talousliiton muut jäsenmaat Valko-Venäjän ja Kazakstanin sekä Euroopan unionin. Ukrainan, Venäjän, Saksan ja Ranskan edustajat ovat tavanneet niin sanotussa Normandia-kokoonpanossa. Tämän lisäksi useat Euroopan unionin jäsenmaat ovat pitäneet auki kahdenvälistä keskusteluyhteyttä sekä Ukrainaan että Venäjään. Tasavallan presidentin matka Sotšiin ja Kiovaan myötävaikutti osaltaan neuvotteluyhteyksien avautumiseen.

Kaikki neuvottelupyrkimykset ovat tärkeitä – osapuolten on keskusteltava ja kuunneltava toisiaan. Yhtä tärkeää on kuitenkin myös se, että sanoista päästään tekoihin. Neuvottelukosketukset eivät toistaiseksi ole luoneet pysyvää mekanismia, joka toimisi yhtenäisenä kehikkona jatkokeskusteluille. 

Tärkeintä tässä vaiheessa on saada aikaan tulitauko ja tehokas rajavalvonta Ukrainan ja Venäjän väliselle rajalle. Itä-Ukrainan humanitaarista hätää on pystyttävä lievittämään.

Arvoisa puhemies,

Itä-Ukrainan tilanne jatkuu hyvin vaikeana. Taistelut Donetskin ja Luhanskin alueilla ovat kiihtyneet, ja taisteluiden alue on nyt myös laajentunut. Venäjän sotilaallinen läsnäolo Ukrainan rajan välittömässä läheisyydessä jatkuu vahvana, ja venäläisten sotilaiden toimimisesta myös Ukrainan alueella on todisteita. Puolustusmateriaalin toimitukset Venäjältä Ukrainaan jatkuvat. Itä-Ukrainan sotilaallisen konfliktin neuvotteluratkaisuun on vielä matkaa.

Itä-Ukrainan tilanne on aiheuttanut suurta vahinkoa myös siviiliväestölle. Itä-Ukrainan humanitaarinen tilanne on eri osapuolten toimien johdosta hyvin vaikea. Alueelle toimitettavalla humanitaarisella avulla tulee olla Ukrainan hallituksen ja Kansainvälisen Punaisen Ristin hyväksyntä. Venäjän yksipuoliset toimet humanitaariseksi kutsuttujen toimitusten perille saattamisessa ovat tuomittavia.

Venäjällä on tärkeä rooli Ukrainan kriisin ratkaisussa, mutta myös Ukrainan on tehtävä osansa. Sen tehtävät eivät myöskään pääty itse sotilaalliseen kriisin ratkaisuun, vaan sillä on edessään mittavat poliittiset ja taloudelliset haasteet. Yksi tärkeimmistä on lokakuun lopulle ilmoitettujen parlamenttivaalien turvallinen ja tasapuolinen läpivieminen.

EU:n ja Ukrainan välisen suhteen keskeinen konkreettinen kysymys on assosiaatio- ja vapaakauppasopimuksen toimeenpano. Odotamme Ukrainan ratifioivan sopimuksen syyskuun loppuun mennessä. Ukrainan on kuitenkin tehtävä omat ratkaisunsa itse. EU-suhteiden lähentäminen ei poissulje sen kauppa-, talous- ja naapurisuhteiden ylläpitoa ja kehittämistä myös Venäjän kanssa. EU:n tulee olla itäisen kumppanuuden politiikassaan johdonmukainen. Itäisen kumppanuuden tavoitteena on edistää Euroopan vakautta, vaurautta ja demokratiaa. Meille kyse ei ole etupiireistä tai nollasummapelistä, ja toivoisin myös Venäjän lähestyvän asiaa näin. 

Ukrainan kriisi on vaikuttanut syvästi EU:n ja Venäjän välisiin suhteisiin, jotka ovat nyt todellisella koetuksella. Venäjä on siirtynyt yhä etäämmäs EU:n periaatteista. EU:n on reagoitava tähän yhtäältä vahvalla yhtenäisellä toiminnalla, mutta toisaalta myös valmiudella vuoropuheluun.

Tämäkin kriisi päättyy vielä joskus, vaikkei välttämättä kovin pian. Sen jälkeenkin Venäjä on Suomen naapurimaa. Siksi meidän on pidettävä keskusteluyhteydet auki Venäjään myös nyt, kun ajat ovat vaikeat. Meidän on myös muistettava, että suurin osa arjen yhteyksissämme – matkailussa, kaupankäynnissä, maakuntatason kontakteissa, virkamiesyhteyksissä – toimii tälläkin hetkellä varsin normaalisti. Ylätason politiikka ei ole Venäjä-suhteidemme koko kuva. Ei ole kenenkään etu, jos Venäjä eristää itsensä yhteistyöstä Euroopan kanssa.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittinen valiokunta ja tasavallan presidentti ovat yhteiskokouksissaan keskustelleet Ukrainan tilanteesta pitkin kevättä ja kesää. Hallitus on toiminut eduskunnan kanssa yhteistyössä ja informoinut sitä perustuslain mukaisesti, vastuuvaliokuntien – suuri valiokunta ja ulkoasiainvaliokunta – kautta. Useat ministerit ovat käyneet eri valiokuntien kuultavina.

Suomen linja Ukrainan kriisissä on ollut selkeä alusta saakka. Olemme olleet vankkumattomasti mukana EU:n päätöksissä. Tällaisissa asioissa ei ole harmaita vyöhykkeitä. Meidän on puolustettava linjaamme. On selvää, ettei Suomi voi jälkikäteen etsiä erivapauksia yhteisesti tehdyistä päätöksistä – emme voi olla aamulla yhteisten päätösten takana ja illalla poistumassa niistä.

Ukrainan tilanne ei aiheuta Suomelle suoraa turvallisuusuhkaa. Sen taloudelliset kerrannaisvaikutukset sen sijaan heijastuvat meille saakka. On meidän intresseissämme edistää Ukrainan kriisin nopeaa ratkaisua neuvotteluteitse niin kahdenvälisesti kuin Euroopan unioninkin kautta.

Alexander Stubb
EU