Suomen haastava puheenjohtajuus Euroopan neuvostossa huipentui onnistuneeseen Helsingin ulkoministerikokoukseen

Ulkoministeriö 21.5.2019 11.42
Uutinen

Suomen puolivuotinen puheenjohtajakausi Euroopan neuvostossa huipentui 16.-17. toukokuuta järjestettyyn ulkoministerikokoukseen Helsingissä. Kyseessä oli vuoden suurin Suomessa järjestetty ministerikokous, sillä Finlandia-talolle kokoontuivat kaikki Euroopan neuvoston 47 jäsenmaata, joista yli 30 saapui ulkoministeritasolla. Jäsenmaiden lisäksi kokoukseen oli kutsuttu neuvoston kuusi tarkkailijamaata sekä kansainvälisiä organisaatioita.

Helsingin ulkoministerikokouksen mahdollistajat: Suomen Euroopan neuvosto -tiimi. Kuva: Riikka Taivassalo.

Ulkoministerikokouksen yhteydessä juhlistettiin myös järjestön 70-vuotista taivalta lähes tuhannen kutsuvieraan voimin. Juhlavieraiden osalta painotettiin koululaisia, nuoria sekä kansalaisyhteiskuntaa, joita oli kutsuttu paikalle sankoin joukoin. Samalla saatiin välitettyä tietoutta Euroopan neuvoston tärkeydestä yhteiskunnassamme.

Euroopan neuvoston 70-vuotisjuhlien avauspuheen piti tasavallan presidentti Sauli Niinistö. Kuva: Kimmo Räisänen.

Juhlatilaisuudessa puhuivat muun muassa tasavallan presidentti Sauli Niinistö, Euroopan neuvoston pääsihteeri Thorbjørn Jagland, parlamentaarisen yleiskokouksen puheenjohtaja Liliane Maury Pasquier sekä ulkoministeri Timo Soini. Juhlapuheiden lisäksi juhlan aikana saatiin nauttia mahtavista musiikkiesityksistä sekä ajatuksia herättävästä nuorisopaneelista. Rohkeat panelistit Kaarina Huovinen, Santeri Räisänen ja Vivian Isberg pohtivat muun muassa sitä, minkälaisia ihmisoikeuksiin liittyviä haasteita vammaiset nuoret kohtaavat, kuinka tekoäly vaikuttaa ihmisten jokapäiväiseen elämään ja oikeuksiin, sekä kuinka romanien oikeudet täyttyvät nykypäivän Euroopassa.

Takana haastava mutta palkitseva puheenjohtajakausi

Suomen puheenjohtajuus Euroopan neuvostossa ajoittui haastavaan tilanteeseen: kun puheenjohtajuus siirtyi Kroatialta Suomelle viime vuoden marraskuussa, järjestö oli historiansa pahimmassa poliittisessa, taloudellisessa ja institutionaalisessa kriisissä. Haasteista huolimatta Suomi otti puheenjohtajuuden vastaan nöyrin ja avoimin mielin.

Puheenjohtajakautta varjostivat muun muassa kysymykset Venäjän osallistumisoikeudesta ja jäsenmaksujen maksamattomuudesta. Krimin laittoman liittämisen seurauksena Venäjältä evättiin äänioikeus Euroopan neuvoston parlamentaarisessa yleiskokouksessa, johon vastalauseena Venäjä puolestaan lopetti jäsenmaksujensa maksamisen. Vuonna 2014 alkanut kriisi on hiljalleen vienyt järjestön kahta elintä, jäsenmaiden ulkoministereistä koostuvaa ministerikomiteaa sekä jäsenmaiden parlamenttien nimeämistä parlamentaarikoista koostuvaa parlamentaarista yleiskokousta kauemmaksi toisistaan. Kriisin ratkaisemiseksi Suomi halusi puheenjohtajamaana kuunnella kaikkia osapuolia, fasilitoida keskustelua sekä lisätä osapuolten välistä luottamusta, jotta Euroopan neuvoston eri elimet voisivat löytää yhteisen ja rakentavan ratkaisun järjestön kohtaamiin haasteisiin. Suomi onnistui tehtävässään hyvin, ja Finlandia-talolta kantautui viime perjantaina hyviä uutisia: ministerikokouksessa hyväksyttiin päätös koskien kaikkien jäsenmaiden oikeuksia ja velvollisuuksia.

”Suomen puheenjohtajakausi oli erittäin onnistunut. Sen lisäksi, että edistimme painopisteitämme ja järjestimme onnistuneen ministerikokouksen, saimme rakennettua luottamusta Euroopan neuvoston eri instituutioiden välille. Tästä on seuraavan puheenjohtajamaan Ranskan hyvä jatkaa.” ulkoministeri Timo Soini kertaa.

Tuleva puheenjohtajamaa Ranska, pääsihteeri Jagland ja ulkoministeri Soini tuulettavat onnistuneelle ulkoministerikokoukselle. Kuva: Kimmo Räisänen. Asialistalla järjestön tulevaisuus

Edellä mainitun poliittisen päätöksen lisäksi Euroopan neuvoston ministerikomitea hyväksyi Helsingissä myös muita merkittäviä päätöksiä, jotka koskivat muun muassa kansalaisyhteiskunnan suojelua sekä pääsihteerin raportin osoittamia uusia haasteita, kuten tekoälyä ja ihmisoikeuksia. Lisäksi ministerikomitea hyväksyi poliittisen julistuksen, jossa kaikki 47 jäsenmaata sitoutuivat uudestaan järjestön perustyöhön eli ihmisoikeuksien, demokratian ja oikeusvaltion vahvistamiseen 70 vuotta sen perustamisen jälkeen.

Suomi puheenjohtajana heikoimmassa asemassa olevien puolella

Poliittisista haasteista huolimatta Suomi nosti puheenjohtajakaudellaan aktiivisesti esiin myös useita temaattisia painopisteitä, jotka valittiin yhdessä muiden ministeriöiden ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Painopisteitä oli kolme: eurooppalaisen ihmisoikeus- ja oikeusvaltiojärjestelmän vahvistaminen, tasa-arvo ja naisten oikeudet sekä avoimuus, osallisuus, nuoret ja radikalisoitumisen ehkäisy. Kaikki kolme painopistettä edustavat teemoja, joita Suomi on korostanut aktiivisesti ja johdonmukaisesti kaikessa työssään Euroopan neuvostossa. Kolmen toisiaan tukevan prioriteetin ympärille järjestettiin lukuisia temaattisia tapahtumia niin Suomessa kuin Strasbourgissakin. Suomen puheenjohtajuuden päätapahtuma järjestettiin helmikuussa, kun lähes 400 osallistujaa kokoontui Finlandia-talolle keskustelemaan tekoälystä ja ihmisoikeuksista. Tekoälyn lisäksi puheenjohtajakaudella nostettiin esiin myös romaninaisten oikeuksiin ja viittomakielen asemaan liittyviä teemoja, jotka kaikki olivat vahvasti näkyvissä myös järjestön 70-vuotisjuhlissa.

Euroopan neuvosto on vuonna 1949 perustettu Euroopan vanhin ja laajin poliittinen yhteistyö- ja ihmisoikeusjärjestö. Suomi on toiminut avainasemassa monissa Euroopan neuvostossa esiin nousseissa ajankohtaisissa kysymyksissä, ja esimerkiksi Euroopan neuvoston ihmisoikeusvaltuutettu on perustettu Suomen aloitteesta.

Euroopan neuvoston ministerikomitean puheenjohtajuus on kiertävä, ja kukin jäsenmaa toimii vuorollaan sen puheenjohtajana. Puheenjohtajuus siirtyi Suomelta Ranskalle 17. toukokuuta. Edellisen kerran Suomi toimi Euroopan neuvoston korkeimman päättävän elimen eli ministerikomitean puheenjohtajana 1997-1998.

Ulkoministeriön Euroopan neuvosto -tiimi kiittää lämpimästi kaikkia ministerikokouksen ja 70-vuotisjuhlien järjestelyihin ja toteutukseen osallistuneita!