Suomesta halutaan johtava älykkään liikenteen ekosysteemi

Teknologinen kehitys ja digitalisaatio ovat merkittävimmät liikenteen ja viestinnän toimintaympäristöä mullistavat tekijät. Tiedosta on kehittymässä kriittinen tuotannontekijä ja se hallitsee tulevaisuuden liikenne- ja viestintäarkkitehtuuria. Suomella on mahdollisuus nousta edelläkävijäksi uusien, globaalisti syntyvien teknologisten ratkaisujen nopeassa käyttöönotossa ja soveltamisessa. Tässä onnistuminen edellyttää liikenteen ja viestinnän yhtenäisen ekosysteemin tehokasta hyödyntämistä, todetaan selvitysryhmän Liikenne- ja viestintäarkkitehtuuri 2030 ja 2050 -raportissa.

Selvitysryhmän puheenjohtajana toimi entinen pääministeri Esko Aho ja muut jäsenet olivat SAK:n entinen puheenjohtaja Lauri Lyly sekä startup-sijoittaja, Pivot5 Oy:n perustaja ja hallituksen puheenjohtaja Inka Mero. Selvityshenkilöiden raportti luovutettiin 26.4. liikenne ja viestintäministeri Anne Bernerille.

- Nykyistä järjestelmää ei ole tarpeen muuttaa siksi, että se toimisi huonosti, vaan siksi, että nykyinen malli ei pysty vastaamaan liikenteen ja viestinnän aloilla edessä oleviin haasteisiin. Esittämämme visio antaa eväitä ajankohtaisten uudistusten ohella siihen miten ja mihin suuntaan liikenteen ja viestinnän toimintaympäristöä tulisi Suomessa kehittää. Tässä telealalta saatu kokemus mobiiliteknologian vallankumouksesta on hyvä esimerkki, Aho toteaa.

- Visiotyössä on nostettu esille tiedon kasvava merkitys tulevaisuuden kilpailuvalttina. Toivonkin, että suomalaiset yritykset tarttuvat tähän mahdollisuuteen uusien palveluiden ja liiketoimintamahdollisuuksien kehittämisessä. Visiotyö antaa myös eväitä liikenneverkon rahoitusta pohtivalle parlamentaariselle työryhmälle, kiittää ministeri Berner.

Selvitystyöryhmän tuottamassa visiossa perinteinen liikenne ja digitaaliset ratkaisut sulautuvat osaksi laajempaa ekosysteemiä. Automaatio ja asiakkaan mukaan räätälöidyt sähköiset palvelut lisääntyvät ja monipuolistuvat, ja perinteiset turvallisuusriskit pienenevät. Muutoksessa siirrytään standardoidusta ja jäykästä järjestelmästä yksilöllisempiin ja joustaviin ratkaisuihin. Samalla selvityksessä todetaan, että tietosuojaan ja digitaalisten järjestelmien luotettavuuteen kohdistuu uusia haasteita, jotka on ratkaistava tulevassa valmistelussa.

Raportissa kuvataan liikenteen ja viestinnän toimialaan vaikuttavia muutosvoimia, sekä toimivan liikenne- ja viestintäarkkitehtuurin osatekijöitä. Tiedon lisäksi keskeisinä nähdään muun muassa saavutettavuus, avoimet rajapinnat, hinnoittelu ja verotus sekä sääntely. Suomen vahvuuksia, joiden avulla esitetty visio on saavutettavissa, ovat korkea koulutustaso ja etenkin kriittinen ICT-osaaminen sekä muun muassa toimiva yhteistyö yksityisen ja julkisen sektorin välillä.

Raportissa todetaan että vision mukaisen yhtenäisen liikenne- ja viestintäinfrastruktuurin kehittäminen edellyttää riittävän rahoituksen varmistamista. Infrastruktuurin nähdään kehittyvän ensisijaisesti kysyntäohjautuvasti, jolloin yhteiskunnan tehtäväksi jää varmistaa sen ulkopuolelle jäävien osien, kuten harvaan asuttujen alueiden tarpeisiin vastaaminen. Tulevaisuuden infrastruktuurin rahoitusjärjestelmä tulisi koostumaan yhä etenevässä määrin sekä julkisesta että yksityisestä rahoituksesta.

Selvityshenkilöt esittelevät myös tulevaisuudenkuvia vuosille 2030 ja 2050, joissa Suomi on onnistunut vision mukaisesti hyödyntämään teknologisia ratkaisuja. Vuonna 2030 Koillisväylän tietoliikennekaapeli on tehnyt Suomesta Euroopan ja Aasian välisen tietoliikenteen solmukohdan. Helsingin metropolista on tullut samaa työssäkäyntialuetta Pietarin, Tallinnan ja Tukholman kanssa huippunopeiden liikenneyhteyksien avulla. Nopeiden tietoliikenneyhteyksien avulla palvelujen hyödyntäminen, työnteko ja asuminen on mahdollista myös asutuskeskittymien ulkopuolella.

Selvitystyöryhmä on halunnut nostaa tiedon lisäksi esille keskeisiä tekijöitä, joihin on kiinnitettävä huomiota kun vision tavoitteluun tähtäävää strategiaa ryhdytään muotoilemaan. Liikenne- ja viestintäverkkoja on kehitettävä yhdessä, synkronoidusti. Lisäksi liikenteen ja viestinnän palvelut on tuotettava markkinaehtoisesti ja tietoa sekä avoimia rajapintoja hyödyntäen.

Liikenne- ja viestintäministeriö asetti syyskuussa 2016 selvityshenkilöt tuottamaan vision siitä, miten liikenne- ja viestintäjärjestelmän rohkealla kehittämisellä luodaan Suomen hyvinvoinnille, kilpailukyvylle ja kansantaloudelle suotuisa ympäristö vuosille 2030 ja 2050. Selvitystyöryhmän loppuraportti Liikenne- ja viestintäarkkitehtuuri 2030 ja 2050 - Selvityshenkilöiden loppuraportti (Raportit ja selvitykset 7/2017) on luettavissa ministeriön verkkopalvelussa osoitteessa www.lvm.fi.

Lisätietoja

Selvityshenkilöt:

Esko Aho, haastattelupyynnöt Päivi Yli-Kyyny p. 050 352 1481

Lauri Lyly, p. 050 68293

Inka Mero p.045 121 4394

ylijohtaja Mikael Nyberg, liikenne- ja viestintäministeriö, p. 040 837 8794