Suomi sai naiset investoimaan Etiopiassa

Ulkoministeriö 26.2.2019 14.05
Uutinen

Suomen tukemat hankkeet innostivat naiset investoimaan pienyrityksiin Etiopian maaseudulla.

​​​​​​​Kun maapalstaa vastaan voi lainata rahaa, elämään aukeaa aivan uusia mahdollisuuksia. Eimebet Tayachew sai lainan käyttämällä vakuutena äitinsä nimiin rekisteröityä maata ja perusti ravintolan.

”Tämä oli ainoa mahdollisuuteni saada lainaa”, 22-vuotias Tayachew vakuuttaa. Ilman lainaa naimisin meno olisi ollut ainoa vaihtoehtoni, ja silloin olisin saanut unohtaa palkkatyön ja omat tulot.”

Eimebet Tayachewin ravintola menestyy niin hyvin, että hän suunnittelee jo laajentavansa sitä. Kuva: Joona Pettersson.

Ravintola on auki joka päivä aamusta iltaan ja menestyy hyvin. Tayachew suunnittelee jo laajentavansa ravintolaansa ja perustavansa sen yhteyteen korukaupan. Tulevaisuuden haaveammattina on korujen suunnittelu ja valmistus. Myös uusien työntekijöiden palkkaaminen on suunnitelmissa. Uutta lainaa hän aikoo hakea heti, kun vanha on maksettu pois.

Maaoikeus avasi lainahanat

Suomen tukema maanhallintahanke (REILA) on siivittänyt pienyritysten ja elinkeinojen aloittamista Amharan alueella.

Etiopiassa valtio omistaa kaiken maan, mutta maan rekisteröity hallintaoikeus on varsin laaja. Oikeuden voi periä tai lahjoittaa ja maata saa vuokrata. Lisäksi Amharan osavaltion lainsäädäntö on viime kesäkuusta lähtien mahdollistanut rekisteröidyn maan käyttämisen lainan vakuutena.

Aviopari Adamu Tilaneh ja Haimanot Abe esittelevät maan rekisteröinnistä saamaansa todistusta. He hankkivat lainarahalla vuohia. Kuva: Outi Einola-Head.

Maan rekisteröinti on jo muuttanut monen etiopialaisen viljelijän elämän. Turvallisuuden tunteen lisäksi todistus maan rekisteröinnistä toimii vakuutena lainaan, jonka on puolen vuoden aikana ottanut yli 600 perhettä. Rahat on käytetty pienyritysten käynnistämiseen ja maatalouden kehittämiseen.

Hanke on kehittänyt maanrekisteröintiin järjestelmällisen menetelmän, joka on hyväksytty viralliseksi koko Etiopiassa ja jota muutkin avunantajat nyt käyttävät.

Maapalstat kuvataan lentokoneesta, ja maaoikeuden todistavat ilmakuvat skannataan, digitalisoidaan ja asetetaan julkisesti nähtäville. Naapureiden on tarkistettava maapalstojensa rajat.

Kun kaikki viljelijät ovat mukana prosessissa alusta lähtien, valituksia tulee hyvin vähän. Nyt kun maata vastaan voi saada lainan, myös kiinnostus maan rekisteröintiin on kasvanut selvästi.

Maapalstojen rajat käydään tarkasti läpi ilmakuvista. Kuva: Outi Einola-Head Ei voittoa ilman investointeja

Naiset saavat lainaa myös maaseutua kehittävältä AgroBig-hankkeelta. Sen lainarahastosta myönnetään luottoja maaseudun naisille ja nuorille yritystoiminnan käynnistämiseksi. Vuonna 2018 lainaa sai 484 ihmistä, joista miltei 80 prosenttia oli naisia.

Lainaa on otettu kotieläinten ja vihannesten tuotannon rahoittamiseen sekä maataloustuotteiden vähittäiskauppaan. Naiset ovat aloittaneet lainalla keinokastelua ja vihannesviljelyä.

”Ilman investointeja ei voi saada voittoakaan. Laina on tuonut uusia mahdollisuuksia ja parantanut elämäämme selvästi”, kertoo 35-vuotias Emanesh Mergiwu.

Hän kasvattaa kanoja ja vihanneksia keinokastelun avulla sekä valmistaa paikallista olutta myyntiin.

Emanesh Mergiwu (oik.) perusti saamallaan lainalla kanatarhan. Kuva: Outi Einola-Head

​​​​​​​Mergiwun kasvattamat kanat ovat terveempiä ja tuottoisampia kuin perinteiset etiopialaiset kanarodut; ne kasvavat nopeammin ja munivat enemmän.

Finnfundin rahoittama EthioChicken –yritys kasvattaa untuvikkoja, joiden munien ja lihan avulla maaseudun asukkaat voivat monipuolistaa ruokavaliotaan ja hankkia toimeentuloa.

”Kun mieheni kuoli, oli löydettävä uusi elinkeino. Aiemmin maatalouden kehittämiseen ei saanut mistään rahoitusta eikä kenelläkään ollut halua investoida siihen. Ilman lainaa en olisi millään päässyt nykyiseen elintasooni. En voisi laittaa kaikkia lapsiani kouluun, sillä koulupuvut, kirjat ja yläkoulussa myös majoitus maksavat.”

Outi Einola-Head

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön viestintäosastolla

 

Maanhallintahanke REILA:

Keskittyy uusin järjestelmien kehittämiseen.

Hankkeen vuosina 2011-2013 kehittämän rekisteröintijärjestelmän avulla on rekisteröity 440 000 palstaa, joilla asuu noin puoli miljoonaa ihmistä.

Rekisteröidyistä palstoista 19 prosenttia on vain naisten nimissä, 12 prosenttia miesten ja 64 prosenttia yhteisesti molempien nimissä.

Suomen tuki: 7,35 miljoonaa euroa vuosina 2017-2021.

​​​​​

AgroBIG-hanke:

Vahvistaa yrittäjyyttä ja monipuolistaa maaseudun elinkeinoja.

Parantaa tuottajien, jatkojalostajien ja kaupan kilpailukykyä kehittämällä maatalouden arvoketjuja ja tarjoamalla pienlainoja erityisesti naisille ja nuorille yrittäjille.

Hankkeen 300 000 hyödynsaajista lähes puolet on naisia tai tyttöjä.

Suomen tuki: 9,4 miljoonaa euroa vuosina 2017-2021