Hyppää sisältöön
Media
Valtioneuvosto etusivu

Suomi tekee mittavat ilmastosijoitukset Senegaliin ja Nepaliin

ulkoministeriö
Julkaisuajankohta 8.4.2019 14.42
Uutinen

Suomi sijoittaa yhteensä yli 20 miljoonaa dollaria aurinko- ja vesivoimaan maailman köyhimmissä maissa. Senegaliin ja Nepaliin rakennettavat voimalaitokset avaavat tietä kaupallisesti kannattavaan ja päästöttömään energiatuotantoon sekä energiaköyhyyden poistamiseen.

Uudet investoinnit vesivoimaan Nepalissa ja aurinkoenergiaan Senegalissa tehdään Suomi–IFC-ilmastorahastosta. Rahaston sijoituksista päättää Suomen asettamien ehtojen pohjalta Maailmanpankki-ryhmän yritysrahoittaja International Finance Corporation IFC.

”Hankkeet toimivat ladun avaajina kohti vähäpäästöisempää tulevaisuutta – ja niiden toteutuminen mahdollistettiin Suomen rahoituksella. Pidemmällä aikavälillä tällaisia hankkeita voidaan toteuttaa täysin yksityisellä pääomalla”, sanoo kehityspolitiikan neuvonantaja Nina Kataja ulkoministeriöstä.

Nepaliin tehtävä 13,1 miljoonan dollarin pääomasisijoitus kohdistuu Trishuli-jokeen rakennettavaan 218 megawatin vesivoimalaan. Voimala on selvästi suurempi kuin Suomen suurin vesivoimala, Imatrankosken voimalaitos (192 MW). Se on yksi Nepalin historian suurimpia ulkomaisia investointeja. Voimalaitos nostaa valmistuessaan energiapulasta kärsivän Nepalin jakeluverkkoon kytkettyä sähköntuotantoa kolmanneksella nykytasosta.

”Nepalissa dieselgeneraattorien säksätys on ’viikon luontoääni’ ympäri vuoden. Pääkaupunki Katmandu on usein ilmastonmuutosta voimakkaasti kiihdyttävään nokisen savusumun peitossa. Nokea syntyy esimerkiksi ruuanlaittamisesta avotulella sähköjen puuttuessa. Vesivoimalaitos voi tuoda ison muutoksen, kunhan myös sähkön jakelu saadaan toimivaksi”, arvioi Nepalissa aiemmin asunut vesialan neuvonantaja Antti Rautavaara ulkoministeriöstä.

Vesivoimala on niin sanottu jokivoimalaitos eikä sen rakentaminen edellytä patoa. Hankeen ympäristö- ja yhteiskunnallisia vaikutuksia on selvitetty laajasti. Tarkoitusta varten on esimerkiksi toteutettu Nepalin ensimmäinen alkuperäiskansojen tietoinen suostumusprosessi (Free, Prior and Informed Consent) jokisuiston alueella.

Senegalin halvinta sähköä

Senegalissa 7,4 miljoonan dollarin sijoitukset ovat luonteeltaan lainoja. Ne kohdistuvat kahteen aurinkoenergiapuistoon, joiden teho on yhteensä 79 megawattia. Nepalin tavoin Senegal lukeutuu maailman vähiten kehittyneisiin eli LDC-maihin. Maan bruttokansantulo asukasta kohden on yksi kolmaskymmenesosa Suomen tasosta, mutta sähkö on silti Senegalissa kalliimpaa kuin Suomessa.

Suomalainen maksaa verojen ja paljon parjattujen kohonneiden siirtomaksujen jälkeenkin sähköstään 12-18 eurosenttiä kilowattitunnilta. Keskimääräinen senegalilainen köyhtyy yhdestä kilowattitunnista 17 senttiä.

Senegalissa sähkön tuottaminen on todellisuudessa vielä kuluttajien maksamaa hintaakin kalliimpaa ja maan sähköyhtiö tekee tappiota jokaisesta tuottamastaan kilowattitunnista. Suolaista hintaa selittää se, että sähkö valmistetaan valtaosin raskaasta polttoöljystä ja dieselistä.  Aurinkovoimaloiden tuottaman energian Senegalin sähköyhtiö pääsee ostamaan ennätysalhaisella hinnalla, joka on vain viidesosa siitä, mitä yhtiölle itselleen maksaa tehdä sähköt öljypohjaisia raaka-aineista.

Valtavat epäsuorat kehitysvaikutukset

Kahden Senegaliin rakennettavan aurinkovoimalan arvioidaan vähentävän hiilidioksidipäästöjä 89 000 tonnia vuosittain aina vuoteen 2044 asti. Määrä vastaa 8 640 keskivertosuomalaisen vuotuisia päästöjä eli laskennallisesti esimerkiksi kaikkien sodankyläläisten päästöjä tai melkein kaikkien Karkkilan kaupungin asukkaiden.  

”Sijoitus avaa tien Senegalin energiamarkkinoiden markkinaehtoiselle mullistukselle pois fossiilisista, koska aurinkosähkön hinta asettuu vain murto-osaan fossiilisten hinnasta. Ja sitä kautta päästövähenemät alkavat vastata paljon sodankyläisiä suurempia ihmisjoukkoja”, ulkoministeriön energianeuvonantaja Henri Horn toteaa.

Välittömiä vaikutuksia suurempia niin Senegalin kuin Nepalin hankkeiden kohdalla ovat voimalaitosten epäsuorat ja myöhemmin syntyvät positiiviset vaikutukset. Molemmilla mailla on periaatteessa erinomaiset edellytykset lisätä päästötöntä energiatuotantoa.

Maailman korkeimpien vuorien ansiosta Nepaliin voisi Maailmapankin arvion mukaan rakentaa taloudellisesti kannattavasti vesivoiman tuotantokapasiteettia teoriassa jopa 43 gigawattia. Tämä tarkoittaisi 196 yhtä suurta voimalaitosta kuin nyt Thrishuli-jokeen rakennettava on. Vastaavasti Kravun kääntöpiirin ja päiväntasaajan välissä sijaitsevassa Senegalissa aurinko paistaa 2000–3000 tuntia vuodessa.

Molemmat hankkeet ovat lajissaan ensimmäisiä – Nepalin hanke on kokoluokassaan ensimmäinen kansainvälisellä rahoituksella toteutettava vesivoimalaitos maassa ja Senegalin aurinkovoimalat ensimmäisiä kansainvälisen tarjouskilpailun pohjalta rakennettavia. Tämä tekee hankkeista tavanomaista kalliimpia ja riskialttiimpia. Nepalissa esimerkiksi joudutaan ensimmäistä kertaa ratkomaan sitä, miten rakennetaan suuri mutta maanjäristyksen kestävä vesivoimalaitos. 

”Vaikka Suomen sijoitukset eivät kata kuin osan hankkeiden vaatimista pääomista, voi hyvällä omatunnolla sanoa, että niillä on paljon kokoaan suurempi merkitys”, Nina Kataja sanoo.  

Suomen rahoitus on pehmeäehtoista: esimerkiksi Senegalin hankkeisiin ilmastorahastosta myönnetyn lainan korko on matalampi ja laina-aika pidempi kuin hankkeen muiden lainojen. Rahoituksen edullisuus helpottaa korkeampaa ja nopeampaa tuottoa hakevien pääomien löytymistä tällaisiin pioneerihankkeisiin, ja näin julkisia ja yksityisiä pääomia saadaan kohdistumaan ilmastomuutosta hillitseviin sijoituskohteisiin.

Suomen ilmastorahastoa hallinoiva IFC sijoittaa Nepalin ja Senegalin hankkeisiin myös omia ja muita hallinnoimiaan varoja. Yhtiö kokoaa myös hankkeiden ulkopuolisen rahoituksen.

 

Ilmastorahastossa vielä vajaa sata miljoonaa
  • Suomi kanavoi kaikkiaan 114 miljoonaa euroa vuonna 2017 perustettuun Suomi–IFC-ilmastorahastoon. Kyseessä on Suomen merkittävin kansainväliseen ilmastotyöhön kohdennettu rahoitus.
  • Ennen Nepalin ja Senegalin hankkeita rahastosta on sijoitettu 3 miljoonaa euroa suuren tuulivoimahankekokonaisuuteen, joka sijoittuu yhdeksän afrikkalaisen valtion alueelle. Loput noin 93 miljoonaa euroa IFC sijoittaa vuoden 2022 loppuun mennessä.
  • Rahaston toiminta-aika on 25 vuotta. Sen kuluttua IFC maksaa sijoitetut varat Suomelle takaisin korkojen kera. Korot syntyvät sijoitusten tuotoista.  

 

Pasi Nokelainen

Kirjoittaja työskentelee ulkoministeriön viestintäosastolla. 

Aiheesta lisää

Suomi-IFC -ilmastorahasto

Suomi sijoittaa Afrikan tuulisähkön tuntuvaan lisäämiseen

Tiedot Nepalin vesivoimahankkeesta IFC:n sivuilla (englanniksi)

Tiedot Senegalin aurinkoenergiahankkeesta IFC:n sivuilla (englanniksi)

 
Sivun alkuun