Koronavirus: valtioneuvoston  tietoa ja neuvontaa koronaviruksesta sekä thl.fi

Suurlähettiläs Marja Lehto edistää YK:ssa ympäristönsuojelua aseellisissa konflikteissa

Ulkoministeriö 16.12.2019 11.13
Uutinen

Aseelliset konfliktit voivat aiheuttaa suurta tuhoa ympäristölle: Kuwaitissa sytytettiin öljylähteitä palamaan, Syyrian sodassa on tuhottu kemiallisia aineita käsitteleviä tehtaita ja Kolumbiassa suojeltuja metsiä. Ympäristön tuhoamista voidaan käyttää sodankäynnin menetelmänä, mutta aseellisten konfliktien välittömät ympäristövaikutukset ovat vain jäävuoren huippu.

Suurlähettiläs Marja Lehto.

Suurlähettiläs Marja Lehto ulkoministeriöstä nimitettiin Yhdistyneiden kansakuntien kansainvälisen toimikunnan (International Law Commission) erityisraportoijaksi vuonna 2017 ja hän on jatkanut neljä vuotta aikaisemmin alkanutta työtä ympäristönsuojelua aseellisissa konflikteissa koskevien periaatteiden määrittelemiseksi.

Toimikunta hyväksyi tänä vuonna 28 luonnosperiaatetta, joista keskusteltiin YK:n yleiskokouksessa 30.10.–5.11.

”Toimikunnan työn lähtökohtana on kattaa konfliktin koko elinkaari: ennen, aikana ja jälkeen. Tämä lähestymistapa konfliktien ympäristötuhoihin sai keskustelussa vahvaa kannatusta. Laaja näkökulma on mahdollistanut sen, että on voitu astua laatikon ulkopuolelle ja nostaa esille uusia konkreettisia kysymyksiä, joita olemassa oleva sääntely ei kata.  Samalla on ollut välttämätöntä ottaa huomioon kansainvälisen humanitaarisen oikeuden ohella ihmisoikeus- ja ympäristöoikeudellinen näkökulma”, kertoo Lehto.

”Myös tänä vuonna esitettyjä kahdeksaa uutta luonnosperiaatetta arvioitiin pääosin myönteisesti. Ne koskevat muun muassa valtion sisäisten ja valtioiden välistä luonnetta vailla olevien konfliktien tavallisimpia ympäristöongelmia ja vastuukysymyksiä.”

Kansainvälistä yhteistyötä tarvitaan

”Miehitystilanteita koskevia luonnosperiaatteita pidettiin yleisesti ottaen tarpeellisina. Miehitystilanteita koskevat oikeussäännöt ovat peräisin ajalta, jolloin ympäristökysymyksistä ei ollut kansainvälistä sääntelyä. Silti niiden voi tulkita asettavan miehittäjälle tiettyjä ympäristövelvoitteita”, kertoo Lehto.

Muutamat valtiot katsovat, että luonnosperiaatteissa tulisi mennä pidemmälle esim. ympäristötuhoja aiheuttaneiden valtioiden vastuun toteuttamisessa. Toimikunta on vahvistanut, että yleiset valtiovastuusäännöt koskevat myös aseellisia konflikteja ja ympäristötuhoja, ja että ympäristövahinko tulee korvata silloinkin, kun se ei aiheuta välitöntä vahinkoa ihmisille tai omaisuudelle.

Samalla otetaan huomioon, että vastuun toimeenpano voi olla käytännössä vaikeaa, minkä vuoksi luonnosperiaatteet käsittelevät myös kansainvälistä yhteistyötä: tiedonvaihtoa, ympäristöarvioita ja avustustoimia, joita voidaan tarvita ympäristön tilan parantamiseksi konfliktin jälkeen.  

Luonnonvaroilla on tiivis yhteys konflikteihin Mustina savuttavia öljypaloja hiekka-aavikolla. Palavia öljylähteitä Kuwaitissa. Kuva: Everett / Lehtikuva.

Aseellisilla konflikteilla on välittömän tuhon lisäksi myös pitkäaikaisia haitallisia vaikutuksia maaperään, pohjaveteen, ekosysteemeihin ja luonnon monimuotoisuuteen.  Konfliktit jättävät jälkeensä räjähtämättömiä ammuksia, ympäristömyrkkyjä, hylättyjä ja tuhoutuneita koneita ja laitteita sekä muita jätteitä. Näitä kysymyksiä käsitellään asevoimien läsnäoloa toisessa maassa, rauhanoperaatioita sekä myrkyllisiä ja vaarallisia jätteitä koskevissa luonnosperiaatteissa.

Luonnonvarojen yhteys konflikteihin tunnustettiin laajasti, varsinkin konfliktien alkusyynä ja pitkittäjänä: hyökkääjän tavoitteena ei välttämättä ole alueen hallinta, vaan sen luonnonvarojen ryöstäminen.

”Samalla kyse on usein kannattavasta liiketoiminnasta, jolla voi olla yhteyksiä niin monikansallisin yrityksiin kuin järjestäytyneeseen rikollisuuteenkin. Laittomalla kaivostoiminnalla ja hakkuilla on vakavia vaikutuksia ympäristön kannalta”, sanoo Lehto.

Sota-alueilla tai konfliktin jälkeisissä tilanteissa toimivien yritysten toimintaa koskevilla luonnosperiaatteilla pyritään ehkäisemään ympäristö- ja terveyshaittojen aiheuttamista ja saattamaan yritykset oikeudelliseen vastuuseen aiheuttamastaan vahingosta.

Pakolaisuudella merkittävä vaikutus myös ympäristöön

Varsinkin valtionsisäiset ja valtioiden välistä luonnetta vailla olevat konfliktit aiheuttavat säännönmukaisesti hallitsemattomia väestöliikkeitä. Massiivinen pakolaisuus aiheuttaa paitsi suurta inhimillistä kärsimystä, myös merkittäviä haitallisia ympäristövaikutuksia, joita voidaan ehkäistä avustustoiminnan hyvällä suunnittelulla. Muun muassa YK:n pakolaisjärjestö UNHCR ja YK:n ympäristöyleiskokous ovat kiinnittäneet asiaan huomiota. Yksi luonnosperiaatteista koskee tätä asiaa.

Henna Kosonen, ulkoasiainsihteeri

Miten toimikunnan työ ympäristön suojelemiseksi aseellisissa konflikteissa etenee YK:ssa?

Kokoussalissa eri maiden edustajia pyöreän pöydän äärellä. Marja Lehto toinen vasemmalta.

  • Toimikunnan tämän vuoden istunnossa suoritettiin ns. ensimmäisen lukeminen.
  • Ensimmäinen lukeminen tarkoittaa sitä, että toimikunta on alustavasti hyväksynyt valmiin kokonaisuuden. Tämä on aiheesta riippumatta tärkeä merkkipaalu, ja on tälläkin kertaa herättänyt paljon kiinnostusta.
  • Ensimmäinen lukeminen avaa konsultaatiojakson, jonka aikana valtiot, kansainväliset järjestöt ja muut asiaa tuntevat tahot (mm. kansalaisjärjestöt) voivat esittää kirjallisia kommentteja. Eritysraportoija tekee tältä pohjalta lopulliset ehdotuksensa toimikunnan käsiteltäviksi.
  • Valtiot, kansainväliset järjestöt ja muut asiaa tuntevat tahot voivat lähettää kirjallisia kommentteja ensi vuoden joulukuuhun saakka.
  • Luonnosperiaatteet on tarkoitus hyväksyä toisessa lukemisessa vuonna 2021. Sen jälkeen ne luovutetaan YK:n yleiskokoukselle, joka päättää jatkosta. Yleiskokous voi esim. liittää periaatteet päätöslauselmaansa ja kehottaa valtioita ja kansainvälisiä järjestöjä ottamaan ne huomioon toiminnassaan.