FI SV

Vastaus välikysymykseen eriarvoistumisesta ja pienituloisten toimeentulosta

Valtioneuvoston viestintäosasto 23.9.2014 11.10
Välikysymysvastaus -

Pääministeri Alexander Stubb

 

Arvoisa puhemies,

tämä välikysymys käsittelee erittäin tärkeää asiaa: eriarvoisuutta sekä pienituloisten toimeentuloa ja sitä kautta koko suomalaisen yhteiskunnan eheyttä.

Välikysymyksessä luetellaan paljon lukuja. Tärkeämpää on kuitenkin muistaa, että kaikkien lukujen takana on yhtä monta ainutlaatuista elämäntilannetta.

Kaikkien pitää tilanteesta riippumatta voida kokea, että tässä maassa on mahdollisuus yrittää, oikeus epäonnistua ja turvallista elää.

Siihen tarvitaan:

- yksityisen sektorin menestystä, jotta työpaikkoja riittää ja sitä kautta myös resursseja yhteisen hyvän rakentamiseen

- julkista sektoria rakentamaan turvaverkkoja erilaisiin elämäntilanteisiin

- ns. kolmannen sektorin, eli järjestöjen ja yhteisöjen työtä sekä meidän kaikkien välittämistä toisista ihmisistä.

Mahdollisuuksien luominen tarvitsee tuekseen tasapainoisen talouden. Vuonna 2009 Suomen BKT rojahti. Emme ole toipuneet pudotuksesta vieläkään. Hallitus on joutunut tekemään kipeitä päätöksiä velkaantumisen taittamiseksi. Näin tehdään, jotta emme eläisi tulevien sukupolvien piikkiin.

Teemme näin myös siksi, että velkaantumisen taittaminen on edellytys kestävälle hyvinvoinnille. Ellei talouden perusta pidä, hyvinvoinnin turvaverkot eivät auta. Hallitus on tehnyt sopeutustoimia noin 6,5 miljardilla eurolla vuoden 2018 tasolla. Nämä toimet tuntuvat kaikkien suomalaisten kukkarossa: sähkölaskussa, palkkakuitissa, bensapumpulla, kuntien palveluissa.

On vain yksi Suomen kansa, joka maksaa verot ja nauttii tulonsiirroista ja palveluista. Kaikki suomalaiset joutuvat osallistumaan talouden tasapainottamiseen tavalla tai toisella. On kuitenkin myös niin, että jos emme tekisi näitä kipeitä päätöksiä, velkataakan maksajiksi joutuisivat huomisen suomalaiset - omat lapsemme ja lastenlapsemme.

Arvoisa puhemies,

vaikka talous haastaa, emme ole lannistumassa. Hallituksen tavoitteena on avoin, oikeudenmukainen ja rohkea Suomi.

Avoin Suomi tarkoittaa mm. sitä, että luomme positiivista tulevaisuuden näkymää kaikille lapsille ja nuorille perheen asuinpaikkaan, tulotasoon tai muihin taustatekijöihin katsomatta.

Tässä on erityisen tärkeää panostaa koulutukselliseen tasa-arvoon ja reiluihin oppimisen mahdollisuuksiin. Suomalainen koulutus on syystä maailmanmaineessa juuri tasa-arvoisuutensa vuoksi. Sivistyksellä on arvo sinänsä ja korkeatasoisen osaamisen avulla me suomalaiset menestymme maailmalla. 

Koulutus- ja osaamistason nosto onkin oleellista paitsi kansallisen kilpailukyvyn, myös eriarvoistumisen torjumisen näkökulmasta. Jokaisella on oltava mahdollisuus osallistua opintoihin kykyjensä ja motivaationsa perusteella taustoistaan riippumatta. Siten saavutetaan parhaita tuloksia sekä yksilön että yhteiskunnan näkökulmasta.

Hallitus on painottanut koulutuspolitiikassaan työtä eriarvoistumista vastaan. Hallituksen tavoitetta on toteutettu mm. luomalla aivan uudenlainen avustusmuoto koulujen välisten erojen kaventamiseen. On haluttu tukea nimenomaan niiden koulujen toimintaedellytyksiä, joiden sijaintialueilla koulutuksellinen huono-osaisuus on yleisintä.

Koulupudokkuuden vähentäminen on hyvin tärkeää koulutus-, työllisyys- ja eriarvoisuuden estämisen politiikkaa. Tätä hallituksessa on pohdittu paljon ja ensi vuoden budjettiin on tulossa useita toimia syrjäytymisvaarassa olevien nuorten tukemiseen.

Syrjäytymisen ehkäisy on malliesimerkki siitä, että lukujen pöytään lyöminen ei paljon auta, tuen räätälöinti jokaiselle sopivaksi sen sijaan auttaa. Tähän voidaan tarvita esimerkiksi koulutusta, nuorisotyötä, työllisyystoimia tai sosiaali- ja terveysalan osaamista. Sitä, että viime kädessä aina löytyy se, joka tukee eteenpäin vaikeassa tilanteessa. Se, joka välittää.

On tärkeää keskittyä pulmien ennaltaehkäisyyn, korjaavat toimet tulevat aina kalliimmiksi sekä inhimillisesti että talouden näkökulmasta.

Arvoisa puhemies,

oikeudenmukainen Suomi tarkoittaa muun muassa sitä, että vaikeissa, mutta välttämättömissä talouden sopeutuspäätöksissä kiinnitetään erityistä huomiota heihin, jotka tarvitsevat eniten tukea.

Kyse ei ole pelkästään etuuksiin käytetystä euromäärästä, vaan myös esimerkiksi siitä, että palvelut toimivat ja ovat avoimia kaikille.

Esimerkiksi paljon keskustellun sote-uudistuksen tavoitteet ovat niin tärkeät, ettei periksi kannata antaa, vaikkei työ aina helppoa ole ollutkaan. Uudistuksella tavoitellaan

- väestön terveyttä, hyvinvointia ja sosiaalista turvallisuutta

- yhdenvertaisia sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja koko maassa

- peruspalvelujen vahvistamista

- kustannustehokasta ja vaikuttavaa palvelurakennetta

Yhdenvertaisten peruspalveluiden vahvistaminen koko maassa auttaa erityisesti kaikkein vaikeimmissa elämäntilanteissa olevia. Siksi näitä vaikeita uudistuksia tehdään. Ei hallinnon vuoksi, ei politikoinnin takia, vaan siksi, että halutaan turvata jokaisen oikeus hyviin palveluihin.

Välikysymyksessä nostetaan esiin lapsilisiin kohdistuva säästö ja eläkeläisten asema.

Lapsilisäsäästö pyritään toteuttamaan niin, että sillä olisi mahdollisimman vähän vaikutusta lapsiköyhyyden kasvuun ja sitä kautta lasten elämään ja asemaan yhteiskunnassa.

Lapsilisään tehtävä säästö ei vaikuta lainkaan kaikkein pienituloisimpien perheiden taloustilanteeseen. Lapsilisän pieneneminen lisää vastaavasti perheen toimeentulotuen määrää. Tämä on hallituksen selkeä arvovalinta: kaikkein pienituloisimpia suojattiin tässä ratkaisussa.

Lisäksi lapsiperheiden verotusta päätettiin keventää uudella verovähennyksellä, joka kohdentuu pieni- ja keskituloisille. 

Vaikeasta taloustilanteesta huolimatta myös eläkeläisille kohdennettiin tukea, vaikka välikysymys antaa muuta ymmärtää. Hallitus toteuttaa eläketulovähennyksen, joka kohdistuu useammalle eläkeläiselle kuin esillä ollut takuueläkkeen korotus olisi kohdentunut. Muistutan myös, että jo vuoden 2012 alussa tehtiin perusturvan ja viimesijaisen toimeentulon turvan korotukset (työttömyysturvaan, työmarkkinatukeen, toimeentulotukeen ja asumistukeen). Lisäksi työttömyysetuuksiin on tehty lukuisia parannuksia, kuten 300 euron suojaosa, jonka voi ansaita ilman, että se vaikuttaa työttömyysetuuden määrään sekä luopuminen puolison tulojen huomioon ottamisesta työmarkkinatuen tarveharkinnassa.

Kuten totesin, joka ainoa suomalainen joutuu osallistumaan talouden tasapainottamiseen. Mutta on oikeudenmukaista, että vaikeissa ratkaisuissa suojataan eniten heitä, jotka pystyvät vähiten vaikuttamaan omaan elämäänsä.

Arvoisa puhemies,

rohkea Suomi uskaltaa tehdä valintoja, joilla tulevaisuuden näkymiä muutetaan paremmiksi. Meillä ei Suomena ole syytä synkistellä ja vajota epätoivoon. Ei ole syytä panna luukkuja kiinni ja luovuttaa. Päinvastoin. Tartutaan haasteisiin ja ratkotaan ne.

Meillä on paljon vahvuuksia, kuten:

- vahvaa osaamista ja korkea koulutustaso

- hyvä infrastruktuuri

- vakaa toimintaympäristö

- erinomainen kilpailukyky monella mittarilla

Vahvistetaan sitä, missä olemme jo vahvoja ja parannetaan juoksua siellä, missä emme ole.

Välikysymyksessä todetaan aivan oikein, että työllistäminen on tehokkainta köyhyyden torjuntaa. Työ on myös parasta sosiaaliturvaa ja syrjäytymisen ehkäisyä.

Olemme hallituksessa halunneet työllistää ja luoda työllistämisen mahdollisuuksia asunto- ja infraratkaisuilla koko Suomessa. Näistä esimerkiksi Länsimetron jatkon ja Pisara-radan rakentamisen kytkeminen asuntorakentamisen lisäämiseen tarkoittaa miljardiluokan uusia investointeja.

Valtion omaisuuden myynnistä saatavalla 1,9 miljardilla eurolla kevennetään lainataakkaa ja panostetaan kasvuun, kuten koulutukseen ja yritysten tutkimus- ja kehitystoimintaan. Kun autamme yrityksiä luomaan kasvua, saamme työpaikkoja.

Rakennepoliittisessa ohjelmassa on lisäksi päätetty monista työmarkkinoiden toimivuutta lisäävistä ja rakenteellista työttömyyttä alentavista toimenpiteistä. Osa toimista on tehoaan jo osoittanut, osa on tulossa eduskuntaan tänä syksynä. Ja työ jatkuu.

Hallitus on myös vahvasti tarttunut kysymykseen: mitä voimme työ- ja elinkeinohallinnon toimin ihan konkreettisesti ja yritystasolla asti tehdä, että tuemme työllistämisen ja työllistymisen mahdollisuuksia.

Meiltä on löydyttävä rohkeutta tehdä ratkaisuja koko maan hyvinvoinnin puolesta. Se edellyttää päätöksiä, jotka tukevat kasvua, työllisyyttä ja vakaata taloudenpitoa. Hyvät ehdotukset eivät katso hallituksen ja opposition välistä rintamalinjaa. Käydään tänään keskustelu, jossa etsitään yhdessä rohkeasti ja eteenpäin katsoen ratkaisuja koko Suomen parhaaksi.

Arvoisa puhemies,

paljon tehdään, mutta paljon on tehtävääkin. Suomen uuteen nousuun saaminen edellyttää lisää työtä, lisää tekoja ja lisää yhteen hiileen puhaltamista. Olemme selviytyneet monista tilanteista ennenkin ja niin selviämme myös nyt. Tilanne ei ole helppo, mutta meillä riittää tahtoa ja kykyä viedä Suomea yhtenäisenä ja ehyenä eteenpäin. Me teemme sen yhdessä.

Alexander Stubb