Työryhmä: Jätteiden lajittelua ja erilliskeräystä lisättävä merkittävästi

Ympäristöministeriö 16.9.2019 13.11
Tiedote

Jätelain uudistusta pohtinut työryhmä ehdottaa biojätteen ja pakkausjätteiden (muovi-, kartonki-, metalli- ja lasipakkaukset) erilliskeräyksen laajentamista kaikissa taajamissa viiden huoneiston ja sitä suurempiin kiinteistöihin. Yli 10 000 asukkaan taajamissa biojätteen erilliskeräys halutaan laajentaa kaikkiin kiinteistöihin. Erilliskeräys tulisi järjestää vastaavasti myös liike- ja yrityskiinteistöissä.

Asumisessa ja palveluissa syntyvän jätteen (yhdyskuntajätteen) kierrätystavoitteet nousevat tulevina vuosina merkittävästi. Vuonna 2025 yhdyskuntajätteen kierrätysasteen tulee olla 55 prosenttia eli 14 prosenttiyksikköä suurempi kuin vuonna 2017. Tämän jälkeen tavoitteet nousevat viiden vuoden välein, ja vuonna 2035 kierrätysasteen tulee olla 65 %. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää merkittäviä muutoksia jätehuollon nykykäytäntöihin: on lisättävä lajitteluaktiivisuutta, laajennettava erilliskeräystä ja investoitava kierrätyslaitoksiin.

Selkeä kuljetusjärjestelmä tarpeen erilliskeräysvaatimusten tiukentuessa

Euroopan komissio on suositellut* Suomelle nykyisten jätehuollon järjestämisvastuiden selkeyttämistä yhdyskuntajätteiden kierrätystavoitteiden saavuttamiseksi. Työryhmä ehdottaakin kunnan vastuulle kuuluvan jätteenkuljetuksen selkeyttämistä siten, että kunta järjestäisi kiinteän jätteen** kuljetuksen keskitetysti. Nykyinen jätekuljetuksen kaksoisjärjestelmä on antanut kunnalle mahdollisuuden tietyin edellytyksin päättää, että jokainen kiinteistön haltija tilaa itse jätteen kuljetuksen.

Kuljetusten kaksoisjärjestelmästä luovuttaisiin myös saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetuksissa. Kiinteistön haltija järjestäisi saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetuksen, ja kunta huolehtisi jätteen vastaanotosta ja käsittelystä sekä toiminnan seurannasta ja valvonnasta. Poikkeustapauksissa ympäristö- ja terveyssyistä kunnan tulisi kuitenkin järjestää saostus- ja umpisäiliölietteiden kuljetus.

Kuljetusjärjestelmän selkeyttäminen antaisi kunnille selvästi paremmat mahdollisuudet järjestää laajentuva erilliskeräys kustannustehokkaasti ja vähentää kuljetusten ympäristöhaittoja. Kunnalla olisi mahdollisuus ottaa kattavasti käyttöön lajitteluun kannustavia jätemaksuja ja hyödyntää ympäristöä säästäviä jätteenkeräyskeinoja, kuten monilokero-, yhteis- tai korttelikeräyksiä. Kuljetusjärjestelmää koskevassa ehdotuksessaan työryhmä ei ollut yksimielinen.

Työryhmän mietinnössä on ehdotukset myös muiksi keskeisiksi jätelainsäädännön muutoksiksi. Työryhmässä käsiteltiin muun muassa jätteeksi luokittelun päättymiseen, tuottajavastuuseen, jätteen synnyn ehkäisyyn, uudelleenkäyttöön sekä jätehuollon seurantaan ja raportointiin liittyviä lainsäädäntömuutoksia.

Uudistuksen taustalla on EU:n jätedirektiivin, pakkausjätedirektiivin, kaatopaikkadirektiivin, romuajoneuvo-, paristo- sekä sähkö- ja elektroniikkalaiteromudirektiivien muutokset. Ympäristöministeriö valmistelee työryhmän ehdotuksen pohjalta luonnoksen hallituksen esitykseksi tarvittavista lakimuutoksista sekä ehdotukset asetustason muutoksista. EU:n jätesäädöspaketin edellyttämät lainsäädäntömuutokset on annettava 5.7.2020 mennessä.

Työryhmän ehdotukseen on jätetty kuusi eriävää mielipidettä ja kuusi täydentävää lausumaa. Keskeisimmät erimielisyyden aiheet liittyivät kuljetusjärjestelmän muutokseen sekä pakkausjätteen erilliskeräysvastuisiin.

Lisätietoja:

Ympäristöneuvos Riitta Levinen, p. 0295 250 162, [email protected]

Erityisasiantuntija Jussi Kauppila, p. 0295 250 085, [email protected]

Työryhmän puheenjohtaja, ympäristöneuvos Anna-Maija Pajukallio, p. 0295 250 218, [email protected]

 

* Euroopan komission varhaisvaroitusraportin suositukset SWD(2018)417 ja Suomen ympäristölainsäädännön arviointi SWD(2019)136). Tiedote 26.9.2018: Komissio antoi Suomelle suosituksia jätteenkierrätyksen lisäämisestä

** Esimerkiksi biojäte, muovi-, kartonki-, metalli- ja lasijäte sekä sekalainen yhdyskuntajäte