Ulkoministeri Haavisto: EU:n laajentuminen on Suomen etu

Ulkoministeriö 9.7.2019 14.06
Uutinen

Työ maanosamme sydämessä olevan Länsi-Balkanin integroimiseksi Eurooppaan jatkuu, ja se sopii Suomelle.

Brexit-saagan kiemuroissa on hyvä muistaa, että Euroopan unioni myös laajenee. Monte­negron ja Serbian kanssa käydään jäsenyys­neuvotteluita. Pohjois-Makedonia, Albania sekä Bosnia ja Hertsegovina ovat jättäneet jäsenyys­hakemuksen. Kosovokin on EU-tiellä. Myös Turkki on edelleen hakijamaa, vaikka jäsenyys­neuvottelut eivät nyt etene.

Laajentuminen tapahtuu siis Länsi-Balkanin suuntaan. Euroopan unioni tarjosi Jugoslavian hajoamissotien jälkeen jokaiselle alueen maalle näkymän EU-jäsenyyteen. Linjaus on johdonmukainen: Länsi-Balkan ei ole EU:n naapurustoa vaan Euroopan sydämessä. EU:n tulee pitää sitoumuksestaan kiinni, sillä alue kiinnostaa myös Venäjää ja Kiinaa.

Länsi-Balkanin maat haluavat EU:n jäseniksi, ja monissa maissa jäsenyyspyrkimys yhdistää muuten jakautunutta poliittista kenttää. EU-jäsenyys ei kuitenkaan tule kuin manulle illallinen – ehdot ovat tiukat, ja niiden täyttämistä seurataan tarkasti.

Tie jäsenyyteen on pitkä, ja neuvottelut vievät vuosia. Jokaisen maan edistymistä seurataan erikseen. Laajentuminen tulee toteuttaa siten, että se vahvistaa koko unionia.

EU:hun liittyminen vaatii paljon työtä, mutta työ hyödyttää hakijamaiden kansalaisia jo ennen jäsenyyttä. Jäsenyysehtojen täyttäminen parantaa yhteiskuntia, olipa kyse ympäristölainsäädännön nostamisesta EU-standardien tasalle tai toimivan markkinatalouden luomisesta. Laajentumispolitiikka antaa EU:lle ainutlaatuisen vaikuttamisen välineen, ja laajentuminen vahvistaa EU:ta globaalina toimijana.

Hakijamaiden on jatkossa kiinnitettävä aiempaa enemmän huomiota oikeusvaltiokehitykseen. Jokaisella Länsi-Balkanin maalla on siinä paljon parannettavaa. Korruption ja järjestäytyneen rikollisuuden vastaisten toimien tehostaminen sekä ilmaisuvapauden parantaminen ovat listan kärjessä. Vastuu on ennen kaikkea hakijamaiden poliittisilla johtajilla. EU painottaa perustellusti oikeusvaltiosektorin uudistuksia jäsenyysehtojen täyttämisessä. Uskottavuuden vuoksi EU:n on pidettävä huolta oikeusvaltion tilasta myös unionin sisällä.

Länsi-Balkanilla riittää historiaa, ja siihen takerrutaan usein liikaa. Katse on käännettävä tulevaisuuteen. Tässä nuoret ovat avainasemassa. Kun matkustin viime kesänä Länsi-Balkanin maissa junalla, tapasin paljon sikäläisiä nuoria, joilla oli vahva eurooppalainen identiteetti ja halu olla mukana kehittämässä ­Euroopan unionia. Myös näiden nuorten tulevaisuuden vuoksi EU:n roolin Länsi-Balkanilla soisi vahvistuvan ja näkymän EU-jäsenyyteen säilyvän. Samalla on panostettava opiskelijavaihtoon ja kansalaisyhteiskuntien välisiin yhteyksiin.

Menneestä irtautumiseen kuuluu myös sovinnon tekeminen. Vaikka historian taakka painaa, vaikeatkin riidat voi ratkaista. Kreikan ja Pohjois-Makedonian saavuttama sopu maiden väliä hiertäneestä nimikiistasta on osoitus tästä. Seuraavaksi katseet kääntyvät Serbiaan ja Kosovoon, joiden tulee vihdoin normalisoida suhteensa.

Turkin jäsenyysneuvottelut ovat viime vuosina olleet syvissä vaikeuksissa. Maan oikeusvaltiokehitys ja EU:n lähentymiseen liittyvät ­uudistukset eivät ole edenneet. Joillain aloilla on otettu hyvinkin huolestuttavasti takapakkia. Turkin jäsenyysneuvotteluissa ei voida jatkossakaan edetä, ellei uudistuspolitiikassa näy uutta otetta.

Suomella on kokemusta EU:n ja Turkin välisten suhteiden kehittämisessä. EU:n tulee jatkaa dialogia ja yhteistyötä Turkin kanssa. Mukana keskustelussa on pidettävä myös vaikeat ja herkät aiheet. Turkin kanssa tehtävä maahanmuutto­yhteistyö on tärkeää, mutta EU ja Turkki tarvitsevat yhteistyössään myös uudenlaista ja laajempaa strategista otetta.

Ensi viikolla alkava Suomen EU-puheenjohtajakausi työllistää myös laajentumiseen liittyvissä asioissa. Montenegron ja Serbian jäsenyysneuvottelut jatkuvat. EU:n jäsenmaat päättävät, avataanko jäsenyysneuvottelut Pohjois-Makedonian ja Albanian kanssa. Suomi tukee näiden askeleiden ottamista.

Työ Länsi-Balkanin integroimiseksi Eurooppaan jatkuu, ja se sopii meille. Suomalaiset ovat olleet viime vuosikymmeninä aktiivisesti rauhan ja vakauden töissä Länsi-Balkanilla – rauhanvälittäjinä, rauhanturvaajina ja lukuisissa kansainvälisissä tehtävissä. Vakaa ja hyvinvoiva Länsi-Balkan on Suomen etu.

Artikkeli on alun perin julkaistu Helsingin Sanomien Vieraskynä-kirjoituksena