Ulkoministeriön 2018 tilinpäätös kirjaa 27 väärinkäyttöepäilyä

Ulkoministeriö 7.3.2019 11.22
Uutinen

Vuonna 2018 ulkoministeriön tietoon tuli 27 kehitysyhteistyöhön liittyvää väärinkäyttöä tai väärinkäyttöepäilyä. Takaisinperintäpäätöksiä tehtiin vuoden aikana vajaan 30 000 euron edestä.

Vuosina 2015-2018 ulkoministeriö sai kehitysyhteistyöhön liittyviä väärinkäyttöepäilyjä 16-28 kappaletta vuodessa. Vuotuiset epäilyjen määrät ja rahasummat, joita ne koskevat, vaihtelevat suuresti.

Vuonna 2018 ilmoitusten määrä oli edellisvuosien tasolla: ministeriön tietoon väärinkäyttöepäilyjä tuli yhteensä 27. Epäilyt liittyvät ulkoministeriön hallinnoimaan kahdenväliseen kehitysyhteistyöhön, kansalaisjärjestöyhteistyöhön sekä alueellista ja humanitaarista apua yhdistävään ohjelmaan. Tiedot ovat mukana ulkoministeriön vuoden 2018 tilinpäätöksessä.

Tapauksista suurimmat koskivat Sambiaa ja Kirgisiaa. Sambiassa epäilyt kohdistuvat Suomen tukemaan sosiaaliturvaohjelmaan: ohjelman kautta jaettavista avustuksista kaikki eivät ole menneet kotitalouksille asti. Tapaus on rikostutkinnassa.

Kirgisian kohdalla maan oikeusapujärjestelmän kehittämiseen tarkoitettu tuki päätyi kansainvälisen verkkorikollisuuden kautta väärään osoitteeseen. Keskusrikospoliisi tutkii ja selvittää asiaa. Huijatuista 400 000 eurosta 40 000 euroa on saatu takaisin ja osa on jäädytettynä kansainvälisillä pankkitileillä.

 

Tarvittaessa takaisinperintään

Kaikilla kehitysyhteistyötä tekevillä on velvollisuus ilmoittaa havaitsemistaan väärinkäytöksistä. Lisäksi epäilynsä voi ilmoittaa kuka tahansa painamalla niin sanottua väärinkäyttönappia.

Vuosina 2015-2018 ulkoministeriö sai yhteensä 92 ilmoitusta väärinkäyttöepäilystä. Ilmoitus voi osoittautua nopeasti aiheettomaksi tai aloittaa pitkän selvitysten ketjun. Jos epäily koskee talousasioita, päätöksentekoon voi liittyä esimerkiksi ylimääräinen tilintarkastus.

Siinä tapauksessa, että varat todetaan väärinkäytetyiksi, ministeriön kuuluu periä ne takaisin. Vuosina 2015-2018 noin neljännes tehdyistä ilmoituksista johti takaisinperintään. Päätökset ovat pienimmillään olleet noin 30 000 euroa ja suurimmillaan yli miljoona euroa vuodessa.

Vuonna 2018 takaisinperintäpäätöksiä tehtiin 27 455 euron edestä. Selvityksen alla tai takaisinperinnässä on myös aikaisempia tapauksia. Niistä suurimpiin kuuluu Mosambikin metsäohjelma, johon liittyneitä ongelmia alettiin selvittää jo vuonna 2012. Kesällä 2018 Mosambikin hallitus maksoi perittävistä noin 424 000 eurosta takaisin ensimmäisen erän, noin 227 000 tuhatta.

Jatkossa ministeriön kaikki takaisinperintäpäätökset perustuvat valtion talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen laskutukseen. Avustuksen saaja on vastuussa koko kehitysyhteistyöhankkeen toimeenpanosta ja myös mahdollisista kansainvälisten kumppanien varainkäyttöön liittyvistä puutteista.

Aiheesta myös

Kehitysyhteistyön seuranta ja valvonta