Ulkoministeriön vuoden 2017 talousarvioesitys
Talousarvioesityksessä korostetaan laajan ja toimivan edustustoverkon välttämättömyyttä

Ulkoministeriön hallinnonalalle esitetään vuoden 2017 talousarvioesitykseen yhteensä 1 067 miljoonaa euroa.

Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan tavoitteena on vahvistaa maamme kansainvälistä asemaa, turvata Suomen itsenäisyys ja alueellinen koskemattomuus sekä parantaa suomalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Suomi edistää kansainvälistä vakautta, rauhaa, demokratiaa, ihmisoikeuksia, oikeusvaltioperiaatetta ja tasa-arvoa. Ulkoministeriön toiminnalliset painopisteet ovat Itämeren alueen vakauden lisääminen, ulkopoliittisen yhteistyön syventäminen Ruotsin kanssa, arktisen politiikan kehittäminen, transatlanttisen yhteistyön vahvistaminen sekä rauhanvälitys.

Turvallisuuspoliittinen tilanne Euroopassa on jännittynyt, minkä lisäksi vaikeat konfliktit, laajamittainen pakolaisuus, lisääntynyt terrorismi sekä kansainvälisen talouden merkittävät haasteet edellyttävät hyvin harkittuja ulkopolitiikan toimia. Ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on varauduttava myös tuleviin, Suomesta riippumattomiin muutoksiin. Suomi pyrkii vahvistamaan turvallisuuttaan yhtä lailla lähialueilla, Euroopassa ja laajemmassa kansainvälisessä yhteistyössä. Turvallisuuden ja hyvinvoinnin lisäämiseen tarvitaan myös Suomen taloudellisten etujen edistämistä. Tämä edellyttää aktiivista kauppapolitiikkaa ja Team Finland -yhteistyötä, kestävää kehitystä ja ratkaisuja globaalihaasteisiin. Tehokas ulkopolitiikka edellyttää ulkoasiainhallintoa, jolla on kyky vaikuttaa ja jonka asiantuntemukseen koko valtionhallinto voi nojata.

Toimintamenot

Ulkoasiainhallinnon toimintamenoihin esitetään 220 miljoonaa euroa.

Laaja ja toimiva edustustoverkko on Suomelle välttämätön. Voimavaroja painotetaan maihin, joiden poliittinen ja taloudellinen merkitys Suomen kannalta kasvaa. Vuonna 2017 Suomen toimipisteet Bogotassa Kolumbiassa ja Yangonissa Myanmarissa korotetaan suurlähetystöiksi. Suomen ulkoisen edustautumisen kehittämisessä otetaan huomioon yhteistyömahdollisuudet Pohjoismaiden, Baltian maiden ja EU:n ulkosuhdehallinnon kanssa sekä Team Finland -toimintamalli.

Ulkoasiainhallinnon tarjoamia kansalaispalveluita kehitetään uudistetun konsulipalvelulain mukaisesti ja ottamalla huomioon hallituksen turvapaikkapoliittinen toimenpideohjelma sekä digitalisaatio. Kriisiviestintää kehitetään antamaan entistä realistisempi kuva ulkoasiainhallinnon palveluista ja vastuista erilaisissa kriisitilanteissa. Vuoden 2017 aikana pilotoidaan perheenyhdistämishakemusten vastaanoton ulkoistamista Suomen Ankaran suurlähetystössä Turkissa. Tavoitteena on asiakaspalvelun joustavoittaminen ja tehostaminen sekä resurssien tehokas käyttö mahdollisesti edelleen kasvavassa kysyntäpaineessa. Pilotin jälkeen arvioidaan missä muodossa ja laajuudessa uusi toimintamalli voidaan mahdollisesti ottaa laajempaan käyttöön.

Suomi toimii vuosina 2017 - 2019 puheenjohtajana Arktisessa neuvostossa.

Kriisinhallinta

Suomen kansainväliset kriisinhallintatehtävät painottuvat Libanoniin, Irakiin, Afganistaniin, Kosovoon, Georgiaan ja Ukrainaan. Sotilaallisiin ja siviilikriisinhallintatehtäviin palkattua henkilöstöä arvioidaan vuonna 2017 olevan noin 510 henkilöä.

Kriisinhallintajoukkojen ylläpitomenoihin esitetään 38 miljoonaa euroa. Suurimmat operaatiot ovat UNIFIL-operaatio Libanonissa, koulutusoperaatio Irakissa ja Resolute Support -operaatio Afganistanissa.

Siviilihenkilöstön osallistumiseen kriisinhallintaan esitetään 15 miljoonaa euroa, josta 450 000 euroa kohdistetaan rauhanvälitykseen. Suurin osa Suomen siviilikriisinhallintaosallistumisesta suuntautuu EU:n operaatioihin.

Kehitysyhteistyö

Valtion kehitysyhteistyömenojen arvioidaan vuonna 2017 olevan yhteensä 881 miljoonaa euroa, joka vastaa tämänhetkisten ennusteiden mukaan noin 0,40 prosenttia bruttokansantulosta. Varsinaiseen kehitysyhteistyöhön esitetään yhteensä 535 miljoonaa euroa, minkä lisäksi kehitysyhteistyölainoihin esitetään 100 miljoonaa euroa ja kehitysyhteistyön finanssisijoituksiin 30 miljoonaa euroa. Teollisen yhteistyön rahaston Finnfundin pääoman korottamiseen esitetään 10 miljoonaa euroa. Hallitus pitää pitkän aikavälin tavoitteena kehitysrahoituksen nostamista YK:n tavoitteen mukaiseen 0,7 prosenttiin bruttokansantulosta.

Suomen kehityspolitiikka ja -yhteistyö perustuvat kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030 toimeenpanoon Suomen ulkopuolella. Kehitysyhteistyössä Suomi panostaa neljään painopistealueeseen: 1) naisten ja tyttöjen oikeuksien ja aseman vahvistamiseen; 2) kehitysmaiden talouksien kehittymiseen työpaikkojen, elinkeinojen ja hyvinvoinnin lisäämiseksi; 3) yhteiskuntien demokraattisuuden ja toimintakyvyn vahvistumiseen; 4) ruokaturvaan, veden ja energian saatavuuden parantumiseen sekä luonnonvarojen kestävään käyttöön. Kehitysyhteistyön tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta, tietoon pohjautuvaa päätöksentekoa sekä riskien hallintaa, tulosten ja vaikutusten mittaamista, raportointia ja arviointia vahvistetaan.

Suomi panostaa vahvasti kestävän kehityksen mukaisiin kehitysmaainvestointeihin, jotta kehitysmaiden omat taloudet pystyvät tuottamaan lisää työpaikkoja, elinkeinoja ja hyvinvointia. Investointeja käytetään myös ilmastotoimien rahoitukseen YK:n ilmastosopimuksen mukaisesti.

Muut määrärahat

Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyöhön esitetään 1,8 miljoonaa euroa. Toiminnassa painotetaan Suomen Arktisen neuvoston puheenjohtajuutta 2017 - 2019 tukevia hankkeita.

Jäsenmaksuihin ja rahoitusosuuksiin esitetään 87 miljoonaa euroa. Suurin osa määrärahasta kohdistuu Suomen maksuosuuksiin YK:lle.

Ulkoministeriön toimialaan liittyvien järjestöjen valtionavustuksiin esitetään 1,3 miljoonaa euroa, josta 370 000 euroa on varattu kansalaisjärjestöjen Eurooppa-tiedotukselle. Valtionavustuksista järjestetään erilliset hakukierrokset.

Ulkoministeriön hallinnonalalle arvioidaan kertyvän 30 miljoonaa euroa sellaisia tuloja, jotka eivät sisälly ministeriön toimintamenoihin. Tulot kertyvät mm. viisumien käsittelymaksuista, kiinteistöjen myyntituloista ja kansainvälisten järjestöjen jäsenmaksujen ja maksuosuuksien sekä kehitysavun palautuksista.

Lisätietoja: talousjohtaja Risto Hakoila, puh. 0295 351 287 ja taloussuunnittelupäällikkö Katja Bordi, puh. 0295 351 284, kehitysyhteistyön osalta osastopäällikkö Satu Santala, puh. 0295 351 019, ja Itämeren, Barentsin ja arktisen alueen yhteistyön osalta yksikön päällikkö Jaakko Lehtovirta, puh. 0295 351 784.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected].