Valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen selonteko julkaistu

Ulkoasiainministeriö 17.6.2016 12.00
Tiedote

Tiedote 122/2016
17.6.2016

"Suomen on ulko- ja turvallisuuspolitiikassaan varauduttava nopeisiin ja arvaamattomiinkin muutoksiin toimintaympäristössään, josta emme halua emmekä voi eristäytyä", totesi ulkoministeri Timo Soini esitellessään hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon 17. kesäkuuta. Valtioneuvosto hyväksyi aiemmin samana päivänä selonteon annettavaksi eduskunnalle.

Selonteossa hallitus arvioi Suomen toimintaympäristön kehityksen vaikutuksia ja esittää Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet tuleville vuosille.

Euroopan turvallisuusjärjestelmä on haastettu ja jännite Itämeren alueella on kasvanut. Turvallisuutta heikentävät myös terrorismin uhka, radikalisaation lisääntyminen ja hallitsematon muuttoliike.

Keskeinen muutos Euroopan turvallisuudelle on Venäjän toiminta, Krimin laiton valtaus ja toimet Itä-Ukrainassa. Lähialueemme turvallisuuspoliittisen tilanteen valossa sotilaallisen voiman käyttöä Suomea vastaan tai sillä uhkaamista ei voida sulkea pois.

Selonteossa määritetään Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan painopisteet. Suomi haluaa vaikuttaa aktiivisesti turvallisuuden ja vakauden vahvistamiseen, mutta varautuu myös uhkiin.

"Syvennämme yhteistyötä ja tarvitsemme aktiivista ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa", ulkoministeri Soini painotti esitellessään selonteon painopisteet.

Suomi tukee EU:n lujittamista jäsenvaltioiden yhteistyölle rakentuvana turvallisuusyhteisönä. Siihen kuuluu niin sisäisestä kuin ulkoisesta turvallisuudesta huolehtiminen mm. hybridivaikuttamisen tunnistamiseksi ja torjumiseksi.

Suomen kahdenvälisessä yhteistyössä Ruotsilla on erityisasema. Suomen ulko- ja turvallisuuspoliittinen sekä puolustusyhteistyö Ruotsin kanssa on laaja-alaista ja sitä edistetään yhteisten etujen pohjalta, ilman rajoitteita. Suomi ja Yhdysvallat syventävät yhteistyötään monissa kansainvälisissä kysymyksissä. Yhdysvaltain sitoutuminen Natoon ja sotilaallinen panostus Eurooppaan on jatkossakin olennaista Suomen turvallisuuden ja Euroopan vakauden kannalta.

Kahdenvälinen ja monenkeskinen puolustusyhteistyö on tärkeä osa Suomen puolustuskyvyn ylläpitoa, kehittämistä sekä kriisien ennaltaehkäisyä.

Venäjä-suhteissaan Suomi rakentaa yhteistyötä ja pitää yllä vuoropuhelua kansainvälisestä tilanteesta, Itämeren alueen kysymyksistä ja kahdenvälisistä asioista. EU:n yhteiset Venäjä-linjaukset ovat Suomen toiminnan perusta. Minskin sopimuksen toimeenpano on välttämätöntä EU-Venäjä –suhteiden paranemiselle.

Suomi toteuttaa laajaa kumppanuutta Naton kanssa. Suomelle on tärkeää kehittää säännöllistä poliittista vuoropuhelua ja käytännön yhteistyötä Naton kanssa. Suomi osallistuu jatkossakin Naton harjoituksiin ja koulutustoimintaan omista lähtökohdistaan. Suomi pitää yllä mahdollisuutta hakea jäsenyyttä Natossa seuraten tarkasti turvallisuusympäristönsä muutosta.

Suomi vahvistaa toimintaansa kansallisten dialogien ja rauhanvälityksen edistämiseksi. Suomi jatkaa aktiivista osallistumista kansainväliseen kriisinhallintaan. Hallitus arvioi osallistumisen vaikuttavuutta operaatiokohtaisesti.

Selonteossa korostetaan ulkoisen ja sisäisen turvallisuuden yhteyttä. Suomi varautuu hybridivaikuttamisen erilaisiin muotoihin ja vahvistaa siinä vaadittavia suorituskykyjä.

Suomi edistää yhteisiin normeihin perustuvaa arktisen toimintaympäristön vakauttamista ja turvallisuutta. Alueen taloudellista potentiaalia hyödynnetään kestävällä pohjalla ja alkuperäiskansojen oikeudet huomioiden.

Suomi edistää YK:n ja muiden kansainvälisten järjestöjen asemaa ja tukee monenkeskisen kauppajärjestelmän vahvistamista. Suomi sitoutuu YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelman toimeenpanoon.

Suomi edistää naisten ja tyttöjen oikeuksien toteutumista ja naisten tasavertaista osallistumista politiikkaan ja talouselämään. Suomi on vahvemmin mukana ponnisteluissa naisiin kohdistuvan väkivallan estämiseksi.

Hallitsemattoman muuttoliikkeen torjumiseksi puututaan ilmiön perussyihin mm. edistämällä talouskasvua ja vahvistamalla konfliktien ennaltaehkäisyä.

Suomi kehittää kansallista kriisinkestokykyään kokonaisturvallisuuden periaatteen mukaisesti.

Lisätietoja: ulkoministerin kabinettipäällikkö Raili Lahnalampi, puh. 050 550 7546 ja suurlähettiläs Hannu Kyröläinen, puh. 0295 351 027.

Ulkoministeriön sähköpostiosoitteet ovat muotoa [email protected]