Valtioneuvoston tiedonanto eduskunnalle rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanosta

Arvoisa puhemies,

Suomalainen hyvinvointi on suurien haasteiden edessä. Huono kansainvälisen talouden suhdannetilanne pitää talouskasvumme heikkona. Suurempana ongelmana voimme kuitenkin pitää teollisuutemme rakennemuutosta ja julkisen sektorin kestävyysvajetta.

Teollisuuden osuus Suomen taloudesta on pudonnut kolmanneksella vuodesta 2000. Kymmenessä vuodessa olemme menettäneet 100 000 teollista työpaikkaa. Uusia työpaikkoja on syntynyt erityisesti palvelusektorille, mutta ei kuitenkaan samassa tahdissa. Kehitykseen on ollut syynä kilpailukykymme heikkeneminen sekä suomalaisen teollisuuden ongelmat sopeutua globaalin talouden ja teknologian muutoksiin.

Pidemmällä aikavälillä meitä haastaa julkisen talouden kestävyysvaje. Toisin sanoen normaalinkaan talous- ja työllisyyskehityksen oloissa julkiset tulot eivät riitä rahoittamaan väestön ikääntymisen myötä kasvavia julkisia menoja. Valtiovarainministeriö arvioi, että hyvinvointiyhteiskunnan rahoituksessa on noin yhdeksän miljardin euron aukko.

Suomen julkisen talouden kestävyyden ongelmat ovat kasautuneet vuosien saatossa. Vuoteen 2008 saakka jatkunut suopea talouskehitys peitti alleen Suomen rakenteellisia heikkouksia. Vaikeimpia rakenteellisia päätöksiä esimerkiksi työurien pidentämisestä, kuntarakenteen eheyttämisestä tai sosiaali- ja terveyspalveluiden uudelleenjärjestämisestä ei hyvinä aikoina ole ollut aivan pakko tehdä.

Emme olisi tässä tilanteessa, mikäli tarvittavat päätökset olisi tehty ajallaan. Enää niitä ei voi jättää tekemättä. Vaikka ongelmat ovat suuria, ne ovat ratkaistavissa. Päätökset ovat omissa käsissämme.

Arvoisa puhemies,

Hallitus on kuluvan vaalikauden aikana tehnyt joukon päätöksiä, jotka vahvistavat julkisen talouden kestävyyttä. Valtiontaloutta on sopeutettu noin viidellä miljardilla eurolla. Talouden kasvupotentiaalia on vahvistettu keventämällä yhteisöveroa kuudella prosenttiyksiköllä sekä uudistamalla osinkoverotusta kasvuhakuisempaan suuntaan. Syksyllä 2011 sovittiin kattava ja talouden vakautta vahvistanut raamisopimus. Vuonna 2012 solmittu työurasopimus pidentää keskimääräisiä työuria arviolta 12 kuukaudella. Hallituksen kasvurahastot nousevat yhdessä eläkevarojen ja muun yksityisen pääoman kanssa miljardiluokkaan. Esimerkiksi nuorten yhteiskuntatakuu, tuntiperusteiset päivähoitomaksut sekä joustava hoitoraha pienten lasten vanhemmille lisäävät työvoiman tarjontaa.

Reilu viikko sitten hallitus teki päätöksiä kestävyysvajeen kattamiseksi. Hallitus vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä viiden kohdan ohjelmalla:

1. Kuntien rakenteellinen kahden miljardin euron alijäämä poistetaan.
2. Julkisten palveluiden tuottavuutta parannetaan puolella prosentilla vuodessa.
3. Keskimääräisiä työuria pidennetään kahdella vuodella.
4. Rakenteellista työttömyyttä alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä.
5. Suomen talouden kasvupotentiaalia vahvistetaan puolellatoista prosenttiyksiköllä.

VM arvioi, että jos näihin tavoitteisiin päästään, ohjelma riittää poistamaan julkisen talouden kestävyysvajeen. Kyse on siis päätösten tehokkaasta toimeenpanosta. Jos joku päätös osoittautuisi mahdottomaksi toteuttaa, hallitus on sitoutunut tekemään uusia päätöksiä.

Arvoisa puhemies,

1. Kuntien rakenteellinen kahden miljardin euron alijäämä poistetaan.

Kuntien rakenteellisen alijäämän poistaminen edellyttää kuntien tehtävien ja velvoitteiden vähentämistä. Hallitus on asettanut tavoitteekseen, että kuntien tehtäviä ja velvoitteita karsitaan siten, että julkinen talous vahvistuisi 1,3 miljardilla eurolla vuoden 2017 tasolla. Kuntien kustannuksia vähennetään mm. tiivistämällä toisen asteen koulutuksen järjestäjäverkkoa, väljentämällä kelpoisuusvaatimuksia, tiivistämällä terveydenhuollon päivystysverkkoa sekä tehostamalla joukkoliikennettä ja henkilökuljetuksia.

Kuntien rahoitustasapainon säilyttämiseksi käyttöön otetaan kuntien talousohjausjärjestelmä, joka on pitkäjänteisyytensä ja sitovuutensa osalta verrattavissa nykyiseen valtiontalouden kehysmenettelyyn. Uuden järjestelmän mukainen kuntatalousohjelma sovittaa yhteen kuntien tehtävät ja velvoitteet sekä niiden rahoituksen.

2. Julkisten palveluiden tuottavuutta parannetaan puolella prosentilla vuodessa.

Julkisten palveluiden tuottavuuden parantaminen nojaa kolmeen merkittävään uudistukseen.

Ensimmäinen on kuntarakenneuudistus, jonka tavoitteena ovat elinvoimaisemmat kunnat. Kuntauudistuksen ja liitosselvitysten myötä kuntalaiset saavat ajantasaista tietoa oman kunnan kyvystä turvata peruspalvelut ikärakenteen ja palvelutarpeiden muuttuessa. Liitosselvitys on käynnissä tai käynnistymässä 165 kunnassa. Selvityshaluja on noin 250 kunnalla, joista yli sadassa kunnassa on alueen kuntien kanssa yksimielisyys selvitysalueesta. Lisäksi hallitus laajentaa harkiten omaa toimivaltaansa kuntarakenteen vahvistamiseksi ja varautuu asettamaan erityiset kuntajakoselvittäjät suurimmille kaupunkiseuduille.

Toinen uudistus on sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus. Hallitus pyrkii uudistuksella purkamaan sosiaalipalveluiden, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon raja-aitoja, kokoamaan palvelut laajempien harteiden kannettavaksi sekä luomaan palveluille tehokkaan hallinnon.

Kolmanneksi hallitus käynnistää laajapohjaisen selvityksen sosiaali- ja terveydenhuollon monikanavaisen rahoituksen purkamisen vaihtoehdoista ja niiden vaikutuksista.

3. Keskimääräisiä työuria pidennetään kahdella vuodella.

Työuria pidennetään keskimäärin puolella vuodella alkupäästä ja työuran katkoksia vähentämällä sekä puolellatoista vuodella työuran loppupäästä.

Työuria pidennetään alkupäästä mm. muuttamalla opintotuen rakennetta, uudistamalla korkeakoulujen rahoituskannusteita, opiskelijavalintaa ja tavoitteellisia valmistumisaikoja koskevia säännöksiä, purkamalla hakijasumaa sekä pidentämällä oppivelvollisuutta. Työuran katkoksia vähennetään kotihoidon tuen rakennetta ja vuorotteluvapaan ehtoja muuttamalla.

Työmarkkinaosapuolet ovat työurasopimuksessa keväällä 2012 sitoutuneet neuvottelemaan ratkaisun työeläkeuudistukseksi, jolla eläkkeellesiirtymisiän odote nostetaan 62,4 vuoteen vuonna 2025. Järjestöt neuvottelevat ratkaisun eläkeuudistukseksi ylijohtaja Jukka Pekkarisen työryhmän kattavan selvityksen pohjalta ensi syksyyn mennessä. Uudistus, joka täyttäisi työmarkkinajärjestöjen sitoumuksen, pidentäisi työuria vähintään puolitoista vuotta ja pienentäisi kestävyysvajetta runsaalla yhdellä prosenttiyksiköllä.

4. Rakenteellista työttömyyttä alennetaan yhdellä prosenttiyksiköllä.

Rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi käytetään keppiä ja porkkanaa. Työttömyysturvan ja asumistuen suojaosuudet pyrkivät tekemään lyhytaikaisenkin työn tekemisestä nykyistä kannattavampaa. Myös koulutustoimia lisätään. Toisaalta työstä tai aktiivitoimista kieltäytymisestä seuraavia sanktioita sovelletaan nykyistä johdonmukaisemmin, työttömälle tarjotaan avoimia työpaikkoja kolmen kuukauden ammattisuoja-ajan jälkeen myös työttömän oman ammattialan ulkopuolelta ja työn vastaanottamisvelvoitetta laajennetaan. Työllistämissuunnitelmien toteutumista seurataan nykyistä tarkemmin. Pitkäkestoisen työttömyyden taittamiseksi rakennetaan kattava työvoimapalvelukeskusverkosto.

5. Suomen talouden kasvupotentiaalia vahvistetaan puolellatoista prosenttiyksiköllä.

Suomen talouden kasvupotentiaalin vahvistamisessa merkittävin yksittäinen ratkaisu on syksyllä solmittu maltillinen ja pitkäkestoinen työmarkkinaratkaisu, joka parantaa kilpailukykyämme suhteessa kilpailijamaihin. Lisäksi koko talouden uusiutumiskykyä ja tuotantopotentiaalin kasvua edistetään toimilla, joilla parannetaan markkinoiden toimivuutta sekä kevennetään yritysten ja investointien sääntelyä. Investointien lupamenettelyitä kevennetään, käyttöön otetaan kansallinen ICT-palveluväylä ja ministeriöt velvoitetaan panemaan toimeen terveen kilpailun ohjelma.

Arvoisa puhemies,

Ohjelman toimeenpanoa arvioi valtiovarainministeriön valtiosihteeri Hetemäen johtama virkamiestyöryhmä, joka raportoi säännöllisesti talouspoliittiselle ministerivaliokunnalle. Ohjelman toteutumista arvioidaan perusteellisesti maaliskuun kehysriihessä sekä elokuun budjettiriihessä. Jos valtiovarainministeriö arvioi, että joku ohjelman osa-alueista ei ole saavuttamassa sille asetettua kestävyysvajevaikutusta, niin silloin hallitus tekee uusia päätöksiä.

Yhdeksän miljardin euron kestävyysvajeen umpeen kurominen on valtava kansallinen hanke, johon tarvitaan mukaan hallituksen lisäksi koko eduskunta, työelämän osapuolet sekä kuntapäättäjät. Työtä tulee riittämään myös tuleville vaalikausille.

Hallitus on ohjelmassaan asettanut uskottavan uran kestävyysvajeen kattamiseen. Tällä uralla pysyminen edellyttää ohjelman määrätietoista ja tehokasta toimeenpanoa sekä tarpeen mukaan ohjelman täydentämistä. Tähän on koko hallitus sitoutunut.