Vastaus välikysymykseen Euroalueen talouskriisiä koskevista ratkaisuista

Valtioneuvoston viestintäosasto 13.12.2011 10.15
Välikysymysvastaus -

Pääministeri Jyrki Katainen

 

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Euroopan unioni on ainutlaatuisella tavalla tuonut maanosaamme ennennäkemättömästi rauhaa, hyvinvointia ja vapautta. Suomen paikka on Euroopan unionin kehityksen kärjessä – rakentajana ja vaikuttajana.

Moni euroalueen maa on syvissä vaikeuksissa. Sitä kautta myös koko euroalue on vaikeuksissa. Eikä vaikutuksien suhteen euroalueen – tai edes EU:n – rajoilla ole merkitystä. Ruotsi juuri leikkasi ensi vuoden kasvuennustettaan rajusti. Yhdysvallatkin kertovat, että heidän taloutensa kehitys riippuu Euroopan talouden kehittymisestä. Sama tilanne on Venäjällä ja Kiinassakin.

Siksi sama pätee myös Suomeen. Vientivetoisena taloutena olemme täysin riippuvaisia Euroopan ja maailman taloudesta. Suomalainen hyvinvointi on syntynyt siitä, että suomalaisen työn tuloksille on riittänyt maksukykyisiä ostajia Euroopassa – ja ympäri maailman.

Siksi Suomen talouden yllä olevien mustien pilvien kannalta ei ole merkitystä sillä, olemmeko euroalueen tai EU:n jäseniä. Mutta sillä on merkitystä sen kannalta, olemmeko suomalaiseen työhön ja hyvinvointiin liittyvissä ratkaisuissa voimattomia sivustaseuraajia vai vahvoja vaikuttajia.

Euroalueen jäsenyys on ollut Suomen etu. Siksi Suomen on ponnisteltava sen tulevaisuuden turvaamiseksi. Suomen etu on jatkossakin olla vahvan euroalueen jäsen. Mutta euroalueen talouskurin on parannuttava. Ja on oltava työkalut puuttua mahdollisiin tuleviin ongelmiin paljon nyt nähtyä aikaisemmin.

Arvoisa puhemies,

Näitä päätöksiä, jotka mahdollistavat tuleviin ongelmiin puuttumisen, tehtiin viime viikon lopulla Eurooppa-neuvoston ja euromaiden päämiesten kokouksissa. Näihin päätöksiin saatiin myös vahva suomalainen kädenjälki mukaan. Kokouksessa päätettiin muodostaa hallitustenvälisellä sopimuksella talousunioni, jonka sisällä sääntöjä tiukennetaan. Näin saadaan selkeästi enemmän ryhtiä taloudenpitoon. Kriisimekanismeja euroalueen kriisin ratkaisemiksi ja tulevien kriisien estämiseksi vahvistettiin. Lisäksi tehtiin merkittävä uusi päänavaus akuutin kriisin ratkaisemiseksi.

Suomen linja koko kriisin ajan on ollut Kansainvälisen valuuttarahaston IMF:n roolin vahvistaminen kriisin ratkaisemiseksi. Suomi on ajanut tätä linjaa heti ensimmäisestä Kreikan paketista lähtien sekä tehnyt lukuisia esityksiä IMF:n roolin lisäämiseksi. Huippukokouksessa päätettiinkin Suomen esittämästä mallista.

Mallissa IMF:n lainanantokykyä vahvistetaan kahdenvälisillä lainoilla. Euromaat lupautuivat lainaamaan 150 miljardia. Lisäksi muut EU-maat antavat IMF:lle kahdenvälisiä lainoja. Yhteensä EU:n tavoitteena on 200 miljardia euroa. Suomen osuus tästä on noin 3,8 miljardia euroa. Lainan IMF:lle myöntäisi Suomen Pankki, jolle valtio antaa takauksen. Esimerkiksi euron ja EU:nkin ulkopuolella olevat pohjoismaiset kumppanimme Norja, Ruotsi ja Tanska ovat jo ilmoittaneet, että ne lähtevät mukaan rahoittamaan tätä operaatiota.

IMF:n vahvempi rooli on avainasemassa, koska markkinatoimijoilla on siihen vahva luottamus. IMF:n roolin vahvistaminen mahdollistaa myös Euroopan ulkopuolisten ylijäämämaiden osallistumisen kriisin ratkaisemiseen. Kuten sanottua, tämän kriisin jatkuminen vaikuttaa lähes kaikkiin maailmassa. Olen luottavainen, että moni Euroopan ulkopuolinen maa osallistuu yhteisiin talkoisiin kriisin taltuttamiseksi.

Arvoisa puhemies,

Huippukokouksessa päätettiin Suomenkin esityksen mukaisesti aikaistaa Euroopan vakausmekanismin käyttöönottoa. Tavoitteena on, että mekanismi astuisi voimaan jo heinäkuussa 2012. Pysyvä mekanismi on tehokkaampi ja selkeämpi kuin väliaikainen rahoitusvakausväline ERVV, joka perustuu takauksiin.

Välikysymyksessä kysytään, hyväksyykö hallitus, että vakuusrahastojen riskiä kasvatetaan moninkertaiseksi muuttamalla rahastot vipurahastoiksi. ERVV:n vivuttamisesta päätettiin jo lokakuussa, joten hallitus on sen hyväksynyt jo yli kuukausi ennen tämän välikysymyksen jättämistä. Tämä päätös ei vaikuta Suomen laskennallisiin kokonaisvastuisiin. Riskit kasvavat tietenkin rahastoa käytettäessä. Suomessa rahaston käytöstä päättää eduskunta valtioneuvoston tiedonannon pohjalta.

Pysyvän vakausmekanismin EVM:n aikaistaminen on positiivinen asia ja tuo varmuutta kriisin ratkaisemiseen. On syntynyt keskustelua siitä, mitä EVM:n sijoittajavastuusta päätettiin huippukokouksesta. Tässä väittelyssä menee nyt kaksi eri asiaa sekaisin: Tulevan mekanismin tuomat säännöt ja niiden luoma uhka lainanantajalle menettää pääomaansa velkajärjestelytilanteessa - sekä akuutin kriisin hoitaminen

EVM:n sijoittajavastuun osalta päätelmiin lisättiin Suomen ajamat yhteistoimintalausekkeet, jotka mahdollistavat leikkauksen velkojien saatavista määräenemmistöpäätöksellä. Sopimuksen johdannossa lisäksi kerrotaan, että avunsaajamaiden suhteen noudatetaan IMF:n luomia menettelytapoja. IMF on vakiintunut toimija valtioiden velkajärjestelyjen takana, joissa sijoittajien velkapääomia on leikattu.

Tärkeintä on tuoda tulevaisuudessa rahojen menettämisen riski mukaan euroalueen valtionlainamarkkinoille. Riski hinnoitellaan korkoihin ja huonosti talouttaan hoitavat eivät pääse velkaantumaan aiemmin nähdyllä tavalla. Näin suurin syy nykyiseen kriisiin pystytään estämään tulevaisuudessa.

Kreikassa ”yksityisen sektorin osallistuminen” tarkoitti yksityisen sektorin lainojen vapaaehtoista leikkaamista. Koska leikkaus on toteutettu vapaaehtoisuuteen perustuen, luottovakuutukset eivät välttämättä tuo turvaa Kreikkaa lainoittaneille sijoittajille. Joidenkin arvioiden mukaan tämä on pahentanut kriisiä, koska osa sijoittajista on alkanut pelkäämään vastaavaa järjestelyä esimerkiksi Italian ja Espanjan kohdalla. Tämä epävarmuus on osaltaan nostanut näiden maiden korot kestämättömälle tasolle.

Eurooppa-neuvosto totesi, että Kreikalle haettu ratkaisu on ainutlaatuinen ja poikkeuksellinen. Tähän ovat viitanneet ne, jotka puhuvat ”yksityisen sektorin osallistumisen” poistumisesta pysyvästä vakausmekanismista. Tämä on eri asia, kuin Suomen alusta alkaen kannattama ja välttämättömänä pitämä malli sijoittajavastuusta. Yhteistoimintalausekkeet ja IMF:n käytännöt ovat lainamarkkinoilla kaikille tuttuja asioita. Ne eivät aiheuta tarpeetonta epävarmuutta ja kriisin pahenemista.

Arvoisa puhemies,

Keskustelua käytiin myös EVM:n äänestyssäännöistä. Kaikki muut jäsenvaltiot olivat valmiit hyväksymään niin kutsutun hätätilamenettelyyn 85 prosentin määräenemmistöpäätökset. Suomi on kannattanut aiemmin sovittua yksimielistä päätöksentekoa. Siinä keskustelussa jäimme yksin. Koska muut halusivat tahtotilansa kirjattavaksi, kirjautin Eurooppa-neuvoston päätelmiin, että määräenemmistöpäätöksiin siirtyminen edellyttää Suomen eduskunnan hyväksyntää.

Suomen esittämien näkemysten mukaisesti moni asia EVM:n suhteen muuttui jo kokouksessa. Se ei saanut oikeutta hankkia rahoitusta EKP:lta, eikä oikeutta rahoittaa suoraan eurooppalaisia pankkeja. Päätelmiin kirjattiin, että määräenemmistöpäätöksiin oikeuttava hätätilamenettely tulisi kyseeseen ainoastaan jos koko euroalueen kestävyys on uhan alla. Tämän arvion suorittaisivat komissio ja EKP. Aiemmassa luonnoksessa hätätilamenettelyssä viitattiin euroalueen vakauteen, joka olisi ollut huomattavasti laajempi tulkinta.

Mitä tulee kysymykseen siitä, voisiko EVM:n kapasiteettia ja sitä kautta Suomellekin suoraan lankeavia kokonaisvastuita kasvattaa määräenemmistöpäätöksillä, on Suomen kanta myös selvä: sellaista emme voi hyväksyä.

Siitä, että Suomi haluaa olla täysivaltainen euromaa ja kantaa myös siihen kuuluvat vastuut vakauden luomisesta jäsenvaltioiden tasavertaisuutta kunnioittavalla tavalla ei ole epäselvyyttä.

Olemme olleet rakentamassa pysyvää vakausmekanismia ja esittämässä jopa ensimmäisenä sen saattamista voimaan aiemmin päätettyä nopeammin. Pysyvän vakausmekanismin ansiosta euroalueen velkakirjamarkkinoilla on jatkossa riski menettää rahansa. Se estää liian lainaamisen – ja ylivelkaantumisen. Ja se on huolellisesti suunniteltu vastaamaan mahdollisiin tuleviin ongelmiin euroalueella.

Vakaa ja vahva euroalue on kaikkien etu. Ja sellaisessa eurossa mukana oleminen on Suomen etu.

Arvoisa puhemies,

Vakaa ja vahva euroalue vaatii paitsi akuutin kriisin ratkaisemista ja välineitä tulevien kriisien ehkäisyyn, myös keinoja varmistaa, että kaikki sitoutuvat noudattamaan yhteisiä taloussääntöjä.

Sääntöjä päätettiin tiukentaa uudella hallitustenvälisellä sopimuksella. Suomi olisi toivonut, että kaikki olisivat voineet olla mukana. Iso-Britannian vastustuksen vuoksi perussopimusmuutoksiin ei voitu mennä. Euromaiden lisäksi useat muut EU-maat ovat tulossa mukaan hallitustenväliseen sopimukseen. Suomen tavoitteena on kuitenkin instituutioiden sitominen osaksi sopimusta sekä sopimuksen sulauttaminen osaksi EU:n varsinaista sopimusjärjestelmää pidemmällä tähtäimellä.

Rahaliiton oheen tehtävä uusi vahva taloussopimus perustuu tehokkaampaan ohjausjärjestelmään, jolla lisätään julkisen talouden kurinalaisuutta. Samalla vahvistetaan kasvua, kilpailukykyä sekä sanktioita niille, jotka huonolla taloudenpidollaan vaarantavat kumppanimaidenkin hyvinvoinnin.

Taloussääntöjen joukkoon lisätään julkisen talouden pidemmän ajan kestävyyden turvaaminen. Julkisen talouden rakenteellinen alijäämä rajoitetaan enintään 0,5 prosenttiin bruttokansantuotteesta.

Suomi lähtee siitä, ettei tämä sääntö ei saa estää suhdannepolitiikkaa, elvytystä tai työttömyysmenojen automaattista kasvua taantumassa. Rakenteellinen alijäämä on aina suhdannetilanteesta putsattu. Hallitus pitää tärkeänä, että esitys tulee jatkokäsittelyssä huolellisesti arvioiduksi niin talous- ja hyvinvointipolitiikan kuin perustuslailliseltakin kannalta.

On syytä muistaa, että Suomessa hyvinvointipalveluiden turvaaminen edellyttäisi tuntuvaa julkisen talouden rakenteellista ylijäämää. Valtiovarainministeriö on arvioinut, että hyvinvointipalveluiden turvaaminen edellyttäisi neljän prosentin julkisen talouden rakenteellista ylijäämää suhteessa kokonaistuotantoon. Suomi olisi siis sopimuksen alijäämärajan puitteissa, vaikka Suomen kestävän hyvinvoinnin kannalta olisimme kahdeksan miljardia euroa pakkasella.

Julkisen talouden alijäämää koskevia sääntöjä rikkovaa jäsenmaata kohtaan voidaan jatkossa helpommin ryhtyä toimenpiteisiin. Tämä on Suomen pitkään ajama tavoite. Myös sanktioiden määrääminen käänteisellä määräenemmistöpäätöksellä tulee olemaan entistä automaattisempaa Suomen haluamalla tavalla. On myös hyvä, että jäsenvaltioiden velvollisuus huolehtia kestävästä taloudenpidosta vahvistetaan EU-tasolla. Jatkossa jäsenmaat myös antavat ennakkoon vuotuisen selvityksen valtion velanottosuunnitelmista. Sääntöjä rikkovien budjetit joutuvat komission ennakkotarkastukseen.

Välikysymyksessä kysytään hyväksyykö hallitus sen, että eduskunnan budjettivalta siirretään Euroopan komissiolle. Yksiselitteinen vastaus tähän on: ei. Olemme toki sopineet jo toissa vuosikymmenellä vakaus- ja kasvusopimuksesta. Eli olemme luvanneet euroalueen kumppaneillemme, että emme vastuuttomalla budjettipolitiikalla ja velkaantumisellamme vaaranna muidenkin taloutta. Tuosta sitoumuksesta aiomme jatkossakin pitää kiinni.

Valitettavasti kaikki eivät ole näin tehneet. Ja tätä muut ovat Suomen vastustuksesta huolimatta katsoneet läpi sormiensa. Nyt tehtävät sitoumukset eivät tarkoita, että Suomen tarvitsisi muuttaa toimintaansa. Se tarkoittaa, että muidenkin on ryhdyttävä toimimaan kuten Suomi.

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksessä kysytään myös hyväksyykö hallitus komission ehdottamat eurobondit. Emme hyväksy. Edes keskusteleminen eurobondeista on turhaa ennen kuin kaikki euromaat täyttävät vakaus- ja kasvusopimuksen velkaantumiskriteerit. Nyt näitä jäsenmaita on kolme: Suomi, Viro ja Luxemburg. Lisäksi tarvitaan näyttöjä siitä, että uusi säännöstö varmistaa tämän asiantilan myös tulevaisuudessa.

Välikysymyksessä kysytään myös hyväksyykö hallitus kriisimaiden velkojen hoitamisen EKP:n setelirahoituksella. Noudatamme tässäkin asiassa perussopimuksia ja annamme EKP:n tehdä päätöksensä itsenäisesti.

Arvoisa puhemies,

Aloitin puheeni toteamalla, että Euroopan unioni on ainutlaatuisella tavalla tuonut maanosaamme ennennäkemättömästi rauhaa, hyvinvointia ja vapautta.

On Suomen selkeä etu olla Euroopan unionin yhteistyön kärjessä kehittämässä ja osallistumassa siihen – sekä olla muokkaamassa Euroopasta mahdollisimman hyvää meille suomalaisille.

En voi tarpeeksi korostaa, miten paljon kaltaisemme avoimen talouden vientimaan hyvinvointi on kiinni siitä, minkälaisia päätöksiä Euroopassa ja maailmassa tehdään. Siihen vaikuttavat esimerkiksi Euroopan- ja maailman turvallisuusratkaisut sekä oikeudenmukaisempi tulonjako maailmassa -  puhumattakaan eurooppalaisista talousratkaisuista. Siksi juuri meille suomalaisille on erityisen tärkeää olla vaikuttamassa aktiivisesti niihin päätöksiin.

EU:n ulkopuolella emme olisi muokkaamassa uusia eurooppalaisia taloussääntöjä tai vaikuttamassa siihen, mitkä asiat ja minkälaisia tavoitteita Euroopan unioni nostaa vaikkapa maailman johtavien teollisuusmaiden G20-kokousten asialistalle. Silti niiden vaikutukset koskisivat juuri meitä. EU-jäsenyyden ansiosta – ja koska olemme siinä euromaiden joukossa, joka on hoitanut oman taloutensa vastuullisesti – meillä on ollut kokoamme suurempi vaikutusvalta näihin asioihin.

Jotkut nämä suuret talouspäätöksetkin tekevät – tarvittaessa meitä kuulematta, meidän puolestamme. Hallituksen yksiselitteinen tavoite on olla jatkossakin päätöksenteossa mukana, aktiivisena vaikuttajana.

Jyrki Katainen