Vastaus välikysymykseen hallituksen talouspolitiikasta ja Suomen talouden kehityksestä

Valtioneuvoston viestintäosasto 5.11.2014 14.15
Välikysymysvastaus -

Pääministeri Alexander Stubb

 

(muutosvarauksin)

Arvoisa herra puhemies,

Globaalin talouden isossa kuvassa viimeiset 15 vuotta ovat merkinneet isoja muutoksia. Kiinan avautumisen myötä talouden kasvun painopistealue on siirtynyt vahvasti Aasiaan. Eurooppa on muuttunut hitaan talouskasvun alueeksi muun muassa siksi että, kasvun ja kilpailukyvyn edellyttämiä rakenteellisia uudistuksia ei ole tehty ajoissa.

Suomen kaltaiselle viennistä vahvasti riippuvaiselle pienelle kansantaloudelle tällä kehityksellä on ollut melkoisia vaikutuksia. Suomen vientituotteista merkittävä osa on investointihyödykkeitä, lähes 60 prosenttia Suomen viennistä menee Euroopan unionin alueelle. Kun Euroopan heikkoa kasvua on jatkunut pitkään, se on merkinnyt vakavia ongelmia täällä toimiville yrityksille.

Globaalin talouden murroksen rinnalla osa Suomen metsäteollisuudesta on ollut samana ajanjaksona suuressa murroksessa. Painopaperin globaali kysyntä on digitalisaation myötä hiipunut jo hyvin pitkään. Suomalaisten metsäyhtiöiden tuotepaletissa painopaperin valmistus on ollut keskeisessä asemassa. Nämä tekijät ovat johtaneet 2000-luvulla useiden painopaperikoneiden sulkemiseen ja tuhansien ja taas tuhansien ihmisten työpaikkojen menetykseen.

Nokian kännykkäbisnes oli tärkeä osa kokonaisuutta, jolla Suomi nousi 1990-luvun lamasta. Nokian menestys loi kymmeniä tuhansia työpaikkoja suomalaisille. 2010-luvulle tultaessa, kaikkien tuntemalla tavalla, näitä työpaikkoja on kadonnut.

Yhdysvaltain asuntoluottokupla puhkesi vuonna 2008, kun globaalin talouden mittapuiden mukaan pieni toimija, Lehman & Brothers ajautui konkurssiin. Tämä johti finanssimarkkinoiden jäätymiseen, joka kiertyi nopeasti reaalitalouden kriisiksi. Se horjutti Euroopan pankkeja, Suomen teollisuutta ja johti euroalueen taantumaan.

Suomesta on vuosina 2008–2013 hävinnyt nettona (menetetyt työpaikat miinus uudet työpaikat) yli 70 000 työpaikkaa.

Vuonna 2009 Suomen bruttokansantuote pieneni lähes 10 prosentilla [8,3 %] ja teollisuuden tuotanto sukelsi yli 20 prosentilla [koko teollisuuden supistuminen oli pienempi kuin tehdasteollisuuden].

Tästä yli vaalikausien kestäneestä sekä useiden hallitusten aikaisesta kriisien ja murrosten ketjusta Suomi ei ole kunnolla toipunut. Vuodesta 2008 lähtien olemme menettäneet bruttokansantuotteestamme – ihan euroina – karkeasti 30 miljardia verrattuna aiempaan kasvu-uraan. Tämä on aiheuttanut merkittävät verotulojen menetykset.

Arvoisa puhemies,

Edellä esitetty lyhyt ja epätäydellinen kuvaus asettaa toivottavasti tämän välikysymyskeskustelun oikeisiin mittasuhteisiin sen kannalta, millaisessa toimintaympäristössä nykyinen ja useat edeltävät hallitukset ovat päätöksiään tehneet. Ja tulevat hallitukset tulevat tekemään.

Arvoisa herra puhemies,

Välikysymyksessä viitataan historiallisen huonoon talouden kehitykseen. Tämä pitää paikkansa, vuodesta 2008 lähtien. Siihen ovat vaikuttaneet edellä kuvaamani tapahtumat.

Talouden näkymä on edelleen mollivoittoinen.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston syyskuun 2014 ennusteen mukaan Suomen bruttokansantuote ei kasva vuonna 2014. Euroopan komission eilisen ennusteen mukaan Suomen talous supistuu 0,4 % tänä vuonna.

Tavaroiden ja palvelujen vienti lisääntyy kuitenkin hieman samalla, kun tuonti puolestaan vähenee. Nettoviennin vaikutus talouden kasvuun on selvästi positiivinen. Tämä on merkittävin tekijä kuluvan vuoden loppupuolella käynnistyvän heiveröisen kasvun taustalla.

Tuonnin vaimeutta selittää osin heikko yksityinen kulutus. Tänä vuonna yksityinen kulutus ei kasva. Yksityiset investoinnit, erityisesti asuinrakennusinvestoinnit ja kone- ja laiteinvestoinnit, alenevat tänä vuonna.

Ensi vuonna talous kasvaa saman ennusteen mukaan 1,2 prosenttia ja kasvu muuttuu laajapohjaisemmaksi. Korostan kuitenkin ennusteisiin liittyvää epävarmuutta.

Pitkään jatkuneen heikon suhdannetilanteen vuoksi julkinen talous on pysynyt alijäämäisenä. Taantuma on heikentänyt erityisesti valtiontalouden rahoitusasemaa. Lähivuosina alijäämä kuitenkin pienenee sopeutustoimien ja viriävän talouskasvun myötä.

Talouden taantuma näkyy työmarkkinoilla. Valtiovarainministeriön ennusteen mukaan työmarkkinoiden tilanne heikkenee edelleen tänä vuonna. Työttömyysaste nousee keskimäärin 8,6 prosenttiin tänä vuonna. Työllisyys heikkenee edellisestä vuodesta 0,4 prosenttia. Ennusteen mukaan työttömyys ei juuri alene seuraavien parin vuoden aikana.

Työmarkkinoiden yhteensopivuusongelmat ovat edelleen merkittäviä ja rakenteellisen työttömyyden taso on korkea.

Tämän vaikean suhdannetilanteen lisäksi Suomen taloutta vaivaavat rakenteelliset kasvun ja julkisen talouden kestävyyden ongelmat.

Ikärakenteen muutos vähentää työikäisten määrää ja kasvattaa ikäsidonnaisia julkisia menoja. Tämä vaikeuttaa julkisen talouden rahoitusta ja luo siihen kestävyysvajeen.

Toisin sanoen, tulot eivät riitä kattamaan julkisen talouden menoja normaalin kasvun puitteissa. Ilman korjaavia toimenpiteitä julkinen velka uhkaa kasvaa hallitsemattomasti ensi vuosikymmenellä.

Valtiovarainministeriön syksyllä 2014 tarkistaman arvion mukaan julkisen talouden kestävyysvaje on noin 4,0 prosenttia suhteessa bruttokansantuotteeseen. Jos ja kun edellä kuvaamani suhdannekäänne tapahtuu, se ei riitä poistamaan tätä kestävyysvajetta.

Arvoisa puhemies,

Välikysymyksessä kiinnitetään huomiota luottoluokitukseen.

Luottoluokituslaitos Standard & Poor’s laski tässä kuussa Suomen valtion pitkäaikaisen velan luottoluokituksen AAA-luokasta luokkaan AA+. S&P toteaa, että luokituksen näkymät ovat vakaat. Tämä tarkoittaa, että luokitus pysyy todennäköisesti ennallaan seuraavat kaksi vuotta.

Valtiovarainministeri Antti Rinne kävi S&P ihmisten kanssa keskustelua heidän arviointimatkansa yhteydessä reilu kuukausi sitten. Väestön ikääntyminen, työikäisen väestön väheneminen, ICT- ja metsäsektorin vaikeudet sekä työmarkkinoiden toiminnan parantaminen vaativat meiltä toimia, joihin voimme vaikuttaa itse. Luokituksen laskun kannalta ratkaisevia olivat globaalin talouden, erityisesti Euroopan unionin tulevan talouskehityksen arviot ja niiden vaikutukset potentiaalisen kasvun mahdollisuuksiin.

Tästä näkökulmasta ja ottaen huomioon meidän vientivetoisen talouden sekä sen, että Suomi vie nimenomaan investointihyödykkeitä – koneita ja moottoreita, joita tarvitaan tehtaiden uusimiseen tai rakentamiseen – Euroopan yritysten hyytyminen on näkynyt vahvasti Suomessa.

Suomen viennin pääongelma on heikentynyt kilpailukyky. Kilpailukykyä on aina syytä kohentaa, mutta toinen ongelma on juuri nyt siinä, että suomalaisten vientiyritysten asiakkaat eivät uskalla ostaa tuotteitamme. Suomen kasvu edellyttää siis toimia EU-alueella. Luottoluokituslaitos Fitch Ratings vahvisti syyskuussa parhaan mahdollisen luokituksen. Fitch pitää Suomen luokituksen näkymiä vakaina.

Kolmas keskeinen luottoluokituslaitos Moody’s ei tehnyt päätöstä Suomen luottoluokituksesta ennakkoon ilmoitettuna luokitusnäkymien julkistamispäivänä 3. lokakuuta.

S&P:n luottoluokituksen heikennys on huono uutinen.

Luottoluokituksen lasku ei ole vaikuttanut merkittävästi Suomen valtion velan korkoon markkinoilla. S&P:n mukaan luokitusta voitaisiin nostaa, jos taloudessa olisi nähtävissä vahvempaa kasvua, jota tukisivat koheneva ulkoinen kysyntä ja Suomen rakenteellisten ongelmien ratkaiseminen.

Arvoisa herra puhemies,

välikysymyksessä kysytään, mitä hallitus aikoo tehdä talouden heikolle kehitykselle ja työttömyydelle. Samalla kysytään, mitä hallitus tekee edistääkseen sitä, että luottoluokitus olisi tulevaisuudessa paras mahdollinen kaikkien luokittajien arvion mukaan.

Vastauksena näille molemmille kysymyksille on talouden edellytysten parantaminen tasapainotellen kolmenlaisten toimien välillä.

Tarvitaan vientiyritysten kilpailukykyä, kotimaista kysyntää ja talouden kasvuedellytyksiä parantavia toimia.

Tarvitaan toimia julkisen talouden velkaantumisen taittamiseksi keskipitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa sopeutusta. Tulot ja menot siis sopeutetaan vastaamaan toisiaan, jotta velkaantuminen loppuu.

Tarvitaan toimia julkisen talouden kestävyyden varmistamiseksi pitkällä aikavälillä. Tämä tarkoittaa rakenteellisia toimia.

Samaan aikaan välttämättömien sopeutustoimien ohella hallitus on tukenut ja tukee kotimaista kysyntää sekä vahvistaa talouden pidemmän aikavälin kasvuedellytyksiä, kilpailukykyä ja siten työllisyyttä:

Keväällä 2014 kehyspäätöksen yhteydessä valtion varallisuutta päätettiin ohjata tuottavampaan käyttöön. Toimenpiteiden aiheuttama lisätuloutus valtiolle on n. 1,9 miljardia euroa vuosina 2014–2015.

Tästä lisätuloutuksesta noin 600 miljoonaa euroa käytetään merkittäviin kasvupanostuksiin, mm. osaamis- ja innovaatioinvestointeihin sekä nopeasti työllistäviin liikenne- ja rakentamishankkeisiin. Näiden määrä on yhteensä n. 460 miljoonaa euroa vuosina 2014–2015.

Kaikkiaan hallituksen päätökset toteutuessaan laittavat liikkeelle miljardiluokan liikenne- ja asuntoinvestoinnit tuleville vuosille. Keskeisiä näistä ovat pisara-rata, länsimetron rakentaminen ja sopimus pääkaupunkiseudun kuntien kanssa tonttitarjonnan lisäämisestä.

Valtiovarainministeriön kansantalousosaston arvion mukaan näiden työllisyysvaikutukset ovat 60 000 henkilötyövuoden luokkaa.

Nyt eduskunnan käsittelyssä olevassa budjetissa on lukuisia muita toimia työllisyyden tukemiseksi. Esimerkkeinä näistä mainittakoon:

- Alkavien yritysten pääomasijoitustoimintaan ehdotetaan 20 miljoonaa euroa.

- Innovaatiorahoituskeskus Tekesin lainavaltuuksiksi ehdotetaan 167 miljoonaa euroa, jossa on kasvua 60 miljoonaa euroa vuoden 2014 varsinaiseen talousarvioon nähden.

- Suomen Teollisuussijoitus Oy:n pääomittamiseen ehdotetaan 80 miljoonaa euroa. Tästä 30 miljoonaa euroa on tarkoitus käyttää Kasvurahastojen Rahasto II:n toimintaan ja 50 miljoonaa euroa erityisesti teollisten yritysten uudistumiseen, monipuolistamiseen ja kasvuun sekä biotalous- ja terveysalan yritysten kasvua edistävään pääomasijoitustoimintaan.

Lisäksi tämän vuoden toisessa lisätalousarviossa 48 miljoonaa euroa on osoitettu nopeasti käynnistyviin hankkeisiin jo tälle vuodelle. Valtiovarainministeriön kansantalousosaston arvion mukaan tämä synnyttää 2 000–3 000 työpaikkaa jo tänä vuonna Suomeen.

Tällä hallituskaudella vientiyritysten kilpailukykyä on parannettu veroratkaisuilla, maltillisella työmarkkinaratkaisulla, rikkidirektiivin kustannusten osittaisella kompensaatiolla sekä päätöksellä olla lisäämättä teollisuuden kustannuksia.

Sopeutuksena tällä hallituskaudella on päätetty valtion menoja vähentävistä ja tuloja lisäävistä toimista, jotka vahvistavat valtiontaloutta nettomääräisesti arviolta noin 6,4 miljardia euroa vuoden 2018 tasolla. Sopeutustoimista huolimatta valtiontalouden alijäämät säilyvät suurina.

Viime vaalikaudella 2007–2011 valtion velka kasvoi n. 16,2 miljardia euroa ollen vaalikauden alussa 58,9 miljardia euroa ja vaalikauden päättyessä 75,2 miljardia euroa. Vuonna 2010 valtiontalouden alijäämä oli 10 miljardia euroa. Tämä oli lähtökohta, kun hallitus keväällä 2011 vaihtui.

Tämän vaalikauden aikana, kun olemme koko ajan olleet kriisin ja murroksen kourissa, lisävelkaa on tullut vuodesta 2011 vuoden 2014 loppuun n. 20 miljardia.

Julkisen talouden velka jatkaa kasvuaan ja ylittää 60 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2015.

Valtionvelan kasvu kuitenkin pysähtyy suhteessa kokonaistuotantoon vuonna 2017.

Kasvu- ja työllisyystoimien ja sopeutuksen lisäksi on julkisen talouden kestävyysvajeen umpeen kuromiseksi välttämätöntä toteuttaa rakenteellisia uudistuksia. Näistä hallitus on päättänyt rakennepoliittisessa ohjelmassa, joka sisältää kolme kokonaisuutta: julkisen talouden vakauttaminen, työmarkkinoiden toimivuuden parantaminen ja työurien pidentäminen sekä kasvun ja kilpailukyvyn vahvistaminen. Toimet ovat moninaisia ja toisiinsa nivoutuvia.

Ohjelma sisältää lukuisia toimia rakenteellisen työttömyyden alentamiseksi ja nuorisotyöllisyyden kohentamiseksi. Myönteistä on ollut se, että työllisyys on supistunut selvästi tuotannon laskua vähemmän. Hallitus on erityisesti panostanut pitkäaikaistyöttömien ja muiden heikossa työmarkkina-asemassa olevien palvelujen parantamiseen. Toimijoiden yhteistyötä on tehostettu ja paikallistasolla on rakennettu uusia toimintatapoja. Palkkatuen uudistus tukee niitä, joiden työllistyminen on vaikeinta.

Ohjelma lähti tavoittelemaan pitkäaikaista maltillista palkkaratkaisua. Sellainen syntyi viime syksynä. Palkkaratkaisulla oli merkittävä vaikutus kilpailukyvyn vahvistamisessa ja kestävyysvajeen hillitsemisessä.

Ohjelma lähti tavoittelemaan tonttitarjonnan ja asuntotuotannon tuntuvaa lisäystä erityisesti metropolialueella. Kesällä syntyi sopimus asiasta valtion ja metropolialueen 14 kunnan välinen sopimus.

Sote-uudistuksesta saavutettiin viime keväänä parlamentaarinen sopimus. Jotta sote-palveluiden rahoitus olisi yhdenmukaista ja seurattavaa, käyttöön otetaan myös sote-palveluiden menokehys. Valtio ja sote-palveluista vastaavat tahot käyvät palvelut, niiden kustannukset sekä tuotannon tehostamisen läpi ja muodostavat kokonaiskehyksen näillä tiedoin.

Jotta työuria saadaan pidennettyä, työuran alkuun ja katkoksiin kiinnitetään huomiota. Lisäksi hallitus edisti jo syntynyttä eläkeratkaisua. Se yksin pienentää arviota kestävyysvajeesta noin yhdellä prosenttiyksiköllä.

Valtaosa rakennepoliittisen ohjelman toimista on edennyt toteutukseen Kataisen hallituksen keväällä päättämän aikataulun mukaisesti. Tämä hallitus vahvisti rakennepoliittisen ohjelman toimeenpanoa päätöksellään 28.8.2014.

Nyt ohjelman toimeenpano on etenemässä vaiheeseen, jossa suuri määrä ohjelman toimeenpanoon liittyviä hallituksen esityksiä on tulossa eduskunnan käsiteltäviksi. On hyvin tärkeää, että loppuvaalikauden aikana eduskunta asettaa käsittelyjärjestyksessä etusijalle rakennepoliittiseen ohjelmaan liittyvät hallituksen esitykset.

Arvoisa herra puhemies,

kaikkiaan välikysymyksen allekirjoittajat ovat kiinnittäneet huomionsa erittäin tärkeään asiaan kysyessään Suomen talouden ja työllisyyden kehityksestä.

Hallitus on kuitenkin tunnistanut nämä vaikeudet, joita allekirjoittajat kuvailevat, ja ryhtynyt toimiin.

Toteutamme kysyntää, talouden kasvuedellytyksiä ja työllisyyttä lyhyellä aikavälillä tukevia toimia.

Samalla keskipitkän aikavälin talouden tasapainon saavuttaaksemme sopeutamme valtiontaloutta.

Hyvinvointiyhteiskunnan pitkän aikavälin edellytysten turvaamiseksi teemme rakenteellisia uudistuksia.

Jo hallituksessa päätettyjen toimenpiteiden lisäksi olemme ryhtyneet toimiin vielä uusien toimenpiteiden löytämiseksi.

Näiden kolmen pallon pitäminen ilmassa yhtä aikaa ei ole mikään helppo tehtävä, mutta se ei ole mahdoton tehtävä. Se ei ole myöskään yksin tämän hallituksen tehtävä. Näitä kolmea tehtävää on toteuttanut jo edellinen, Kataisen hallitus.

Osaa esimerkiksi rakenteellisista uudistuksista ovat yrittäneet jo aiemmat hallitukset, esimerkiksi Vanhasen ja Kiviniemen hallitukset. Näitä tehtäviä tulee olemaan myös tulevan hallituksen asialistalla.

Toivonkin lopuksi eduskunnalta nyt hyviä esityksiä, ja ennen muuta vastuullisia esityksiä talouden ja työllisyyden kohentamiseksi. Sillä, jolla on näihin asioihin vaatimuksia, saattaa olla hyvinkin edessään niiden toteuttaminen.

Alexander Stubb