Vastaus välikysymykseen ikäihmisten hyvästä hoivasta, monimuotoisista palveluista ja omaishoidosta

Sosiaali- ja terveysministeriö 25.9.2012 11.10
Välikysymysvastaus -

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

 

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Vanhuspalvelulaki on ollut keskustelun aiheena jo monen hallituksen aikana. Jyrki Kataisen kuuden puolueen hallitus tekee vihdoin sanoista totta.

Hallitus antaa tänä syksynä eduskunnalle kauan odotetun esityksen laiksi ikääntyneen väestön toimintakyvyn tukemisesta sekä iäkkäiden sosiaali- ja terveyspalveluista. Tämä vanhuspalvelulaiksi kutsuttu laki on historiallinen uudistus, jonka vaikutuksesta suomalainen iäkkäiden ihmisten hoito ja hoiva siirtyy uudelle paremmalle aikakaudelle. Kyseessä on selkeä arvovalinta: meidän on huolehdittava paremmin heistä, jotka ovat huolehtineet meistä.

Vanhuspalvelulaki on huomattavan laaja kokonaisuus.

Laissa on kaksi keskeistä lähtökohtaa: 1. ikääntyneen väestön näkökulmasta tapahtuva palveluiden ja vaikutusmahdollisuuksien parantaminen; 2. iäkkään henkilön näkökulmasta tapahtuva palveluiden ja omien vaikutusmahdollisuuksien parantaminen.

Ikääntyneen väestön palveluita koskevissa pykälissä pureudutaan laajasti vanhuseläkkeeseen oikeutettujen henkilöiden hyvinvointiin, terveyteen, toimintakyvyn ylläpitämiseen, ennaltaehkäisyyn sekä mahdollisuuteen vaikuttaa itseään koskeviin päätöksiin sekä palveluiden kehittämiseen. Vanhusneuvostot lakisääteistään.

Toinen lähtökohta liittyy iäkkään henkilön mahdollisuuteen saada laadukkaita sosiaali- ja terveyspalveluita tarpeittensa mukaisesti niin kotiin kuin ympärivuorokautiseen laitoshoitoonkin. Iäkkäälle tulee myös oikeus saada tarvittaessa ohjausta ja tukea palveluiden saamisessa vastuuhenkilön avustuksella. Lisäksi laki edellyttää, että iäkästä henkilöä on hoitamassa palvelutarpeeseen nähden riittävä ja ammattitaitoinen henkilöstö.

Kiireelliseen hoitoon pitää päästä välittömästi ja kiireettömien sosiaalipalveluiden piiriin viivytyksettä mutta vähintään kolmen kuukauden sisällä. Palveluiden saamiseksi ei tarvitse tehdä kirjallista hakemusta vaan suullinen pyyntökin on riittävä.

Kunnissa on satsattava myös moniammatillisuuteen. Iäkkäiden palveluissa täytyy olla riittävästi asiantuntemusta geriatriasta, turvallisesta lääkehoidosta, monialaisesta kuntoutuksesta ja iäkkäiden suun terveydenhuollosta.

Suomessa on jo pitkään ollut tavoitteena päästä irti laitosvaltaisesta hoitokulttuurista. Lain painopiste onkin kotiin vietävissä palveluissa. Kotihoidon laatusuositusten lisäksi laaditaan hoidon laadun ja hoitoisuuden mittareita.

Vanhuspalvelulaki lähtee siitä, että pitkäaikainen hoito ja huolenpito voidaan toteuttaa laitoshoitona vain, jos siihen on lääketieteelliset perusteet tai jos se on iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta muuten perusteltua. Toisaalta laki edellyttää myös, että ympärivuorokautista hoitoa ja hoivaa tarvitseva pääsee tehostettuun palveluasumiseen tai vanhainkotiin silloin, kun sellaiseen on tarve. Laki myös turvaa iäkkäille avio- ja avopuolisoille mahdollisuuden asua yhdessä.

Pitkäaikaista hoitoa ja huolenpitoa turvaavat sosiaali- ja terveyspalvelut on toteutettava niin kotona kuin ympärivuorokautisessa hoidossa siten, että iäkäs henkilö voi kokea elämänsä turvalliseksi, merkitykselliseksi ja arvokkaaksi ja että hän voi ylläpitää sosiaalista vuorovaikutusta sekä osallistua toimintakykyä edistävään toimintaan.

Laissa tullaan edellyttämään kunnilta uusien toimintatapojen käyttöön ottoa myös iäkkäiden palveluiden laadun varmistamisessa. Hoidon laadusta on kerättävä säännöllisesti palautetta niin iäkkäiltä itseltään, heidän omaisiltaan kuin hoitohenkilökunnalta, ja palautteen on ohjattava päätöksentekoa. Vanhusten omia vaikutusmahdollisuuksia hoitoonsa vahvistetaan.

Arvoisa puhemies!

Oppositio kysyy välikysymyksessään, kuinka hallitus aikoo varmistaa riittävän rahoituksen vanhuspalvelulain toteuttamiseen. Hallitus osoittaa vanhuspalvelulain toimeenpanoon merkittävät taloudelliset panostukset.

Laki tulee voimaan 1.7.2013. Ensi vuodelle jo aiemmin sovitun 23 miljoonan valtionosuuden, vuodelle 2014 sovitun 44,5 miljoonan ja vuodelle 2015 sovitun 72 miljoonan lisäksi hallitus osoitti lain toimeenpanoon budjettiriihen neuvottelujen tuloksena vuosittaisen 10 miljoonan euron lisäpanostuksen. Vanhuspalvelulaki on täysimääräisesti voimassa vuodesta 2015 alkaen, jolloin lain toimeenpanon kustannukset valtiolle ja kunnille ovat yhteenlaskettuna 151 miljoonaa euroa vuodessa.

Myös sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisen kehittämisohjelman kautta tuetaan ikääntyneiden palveluiden ja omaishoidon kehittämistä. Omaishoidon kehittämisohjelma sisältyy Kaste-ohjelman ikäihmisten palvelujen rakennetta ja sisältöä koskevaan osaohjelmaan. Myös kotiin vietävien palvelujen kehittämistä tuetaan Kaste-rahoituksella. Kaiken kaikkiaan Kaste-rahoitusta on tällä hallituskaudella jaettavissa 58 miljoonaa euroa.

Hallitus tiedostaa kuntien taloudellisen tilanteen haasteen. Huolimatta siitä, että valtio joutuu ottamaan noin 7 miljardin edestä lisävelkaa, se tulee vanhuspalvelulaissa kuntia vastaan normaalin 50 prosentin valtionosuuden sijaan 54,3 prosentin kompensaatio-osuudella. Tämä hallituksen ratkaisu on poikkeuksellinen, ja se osaltaan korostaa hallituksen sitoutuneisuutta lain toimeenpanoon.

Arvoisa puhemies!

Vanhuspalvelulaki on laaja kokonaisuus, jolla kehitetään ikääntyneiden hyvinvoinnin edistämistä, ennaltaehkäisyä, osallisuutta, vaikutusmahdollisuuksia sekä koti- ja laitoshoitoa. Kotihoitoon liittyen myös omaishoitajien asemaan on tulossa vanhuspalvelulain kautta parannusta.

Kun laissa edellytetty toimintakyvyn arviointi on tehty, tulee yhdessä iäkkään henkilön kanssa ja tarvittaessa hänen omaistensa kanssa määritellä, millainen palveluiden ja tukitoimien kokonaisuus vastaisi parhaiten hänen tarpeitaan. Kokonaisuuteen voi kuulua kotipalvelua, omaishoidon tukea, suun terveydenhoitoa tai apuvälinepalvelua. Myös päihde ja mielenterveyspalvelut voivat olla tarpeen.

Lisäksi lain edellyttämä vastuutyöntekijä on konkreettinen apu palveluiden koordinoinnissa esimerkiksi silloin, kun iäkästä henkilöä hoidetaan omaishoidontuella. Omaishoidontuki on yksi tärkeä sosiaalipalvelun muoto, jolla iäkkään henkilön palveluiden tarpeeseen voidaan vastata etenkin, kun lakiehdotuksen mukaan iäkkään henkilön palveluiden tarpeeseen voidaan vastata laitoshoidolla vain silloin, kun se on perusteltua iäkkään henkilön arvokkaan elämän ja turvallisen hoidon kannalta.

Omaishoidon kehittäminen sekä omaishoitajien jaksamisesta huolehtiminen ovat olennaisessa asemassa, kun palvelujärjestelmää kehitetään aidosti jokaisen vanhuksen tilanteen tunnistavaksi asiakaslähtöiseksi kokonaisuudeksi.

Sosiaali- ja terveysministeriö on myös asettanut työryhmän, jonka tehtävänä on laatia kansallinen omaishoidon kehittämisohjelma. Ohjelma on laaja kokonaisuus, jonka mukaisesti yhdenmukaistetaan omaishoidon tuen myöntämisperusteet ja parannetaan omaishoidon tuen saatavuutta ja kattavuutta. Omaishoitajan jaksamista tuetaan kehittämällä tukipalveluja, mahdollistamalla vapaapäivien pitäminen sekä kehittämällä säännöllisiä terveystarkastuksia. Ohjausryhmä antaa väliraporttinsa alkuvuodesta 2013.

Hallituksen budjettiriihessä omaishoidon tukipalveluiden määrärahoja lisättiin 10 miljoonalla eurolla vuosittain.

Arvoisa puhemies!

Välikysymyksessä tiedustellaan, milloin hallitus aikoo toteuttaa omaishoidontuen siirtämisen Kansaneläkelaitoksen vastattavaksi. Vastauksena totean, että omaishoidontuen tai omaishoidontukeen sisältyvän hoitopalkkion siirtäminen Kansaneläkelaitoksen vastattavaksi ei sisälly hallitusohjelmaan, eikä sitä ole suunniteltu toteutettavaksi tällä hallituskaudella. Mikäli omaishoidon tuki siirrettäisiin Kansaneläkelaitoksen hoidettavaksi, valtion kustannukset kasvaisivat arviolta 130 - 163 miljoonaa euroa. Hallitus kuitenkin tunnistaa tarpeen lisätä yhdenmukaisuutta omaishoidon tuen myöntämisperusteissa.

Arvoisa puhemies!

Ikääntyneiden asumisoloja parantamalla voidaan tukea merkittävästi iäkkään väestön kotona asumista. Ympäristöministeriön asettama laajapohjainen työryhmä on valmistellut ehdotuksen ikääntyneiden asumisen kehittämisohjelmaksi vuosille 2012–2015. Ohjelman tavoitteena on tukea kotona asumista mahdollisimman pitkään ja edistää laitoshoidon vähentämistä, jotta saavutetaan nykyinen kansallinen tavoite, että 91−92 % yli 75-vuotiaista asuu kotona. Lopullisesta ohjelmasta valmistellaan valtioneuvoston periaatepäätös.

Suurin osa ikääntyneistä asuu ja haluaa asua omassa kodissaan mahdollisimman pitkään. Se on myös yhteiskunnan tavoite. Noin kaksi kolmasosaa Suomen asunnoista on rakennettu 1960-1990-luvuilla, jolloin esteettömyys ei ole ollut vielä kovin vahvasti suunnittelun kriteerinä. Esteettömien asuntojen tarve luo paineita asuntojen peruskorjaamiselle, sillä kysyntään ei pystytä vastaamaan uudistuotannolla. Onkin selvää, että esteettömyyttä lisäämällä voidaan tukea ikääntyneiden kotona asumista.  Hallitus avustaa erilaisin korjausavustuksin vanhusten ja vammaisten asuntojen korjaamista, erilaisten liikkumisesteiden poistamista ja uusien hissien rakentamista.

Selvityksien mukaan kotona asuvista yli 65-vuotiaista joka kolmas kaatuu ainakin kerran vuodessa. Joka toinen yli 85-vuotias kaatuu ainakin kerran vuodessa ja jopa puolet näistä kaatuu toistuvasti. Myös tästä syystä ikäihmisten kotien turvallisuuteen ja esteettömyyteen tulee kiinnittää huomiota.

Arvoisa puhemies!

Ongelmat vanhustenhuollossa ovat moninaiset.

Selvityksen mukaan noin 10 prosentissa vanhainkodeista ja ympärivuorokautisen tehostetun palveluasumisen yksiköistä alitetaan nykyisten suositusten mukainen alin hyväksyttävä 0,5 hoitohenkilökuntamitoitus. Siksi on tärkeää, että hallitus asettaa nyt nollatoleranssin vanhustenhuollon hoitajamäärän alimitoitukselle.

Budjettiriihessä tehdyn kuuden puolueen sopimuksen mukaisesti henkilöstömäärää koskevan vähimmäissuosituksen toteutumista aletaan seurata tehostetulla valvonnalla. Mikäli vuoden 2014 lopussa tehtävässä seurannassa yhdessäkään vanhainkodissa tai tehostetun palveluasumisen yksikössä alitetaan vähimmäissuositus, tulevat sitovat mitoitukset voimaan 2015 alusta valtioneuvoston asetuksella. Asetukseen voidaan sisällyttää vähintään 0,5 henkilöstömitoituksen lisäksi myös muita laatumäärityksiä.

Hoitajien alimitoituksen nollatoleranssin lisäksi vanhuspalvelulain toimeenpanoa edistetään myös muilla keinoin. Uudet kotihoidon laatusuositukset valmistuvat ensi kesään mennessä, ja niiden toimivuudesta toteutetaan vaikuttavuusarviointi vuoden 2014 loppuun mennessä. Myös itse vanhuspalvelulaista tehdään vaikuttavuusarviointi.

Arvoisa puhemies!

Riittävän henkilöstön turvaaminen on ydinkysymys koko vanhuspalvelulain toteutumisen kannalta. Henkilöstön saatavuus on laaja kysymys, jossa on kyse niin johtamisesta, työssä jaksamisesta, koulutusmääristä kuin asuntopolitiikastakin. Vanhuspalvelulaki lähtee siitä, että toimintayksikössä on oltava riittävä määrä ammattitaitoista henkilökuntaa. Toimintaa on johdettava siten, että se tukee laadukasta asiakaslähtöisten sosiaali- ja terveyspalvelujen kokonaisuutta, kuntouttavan työotteen edistämistä, eri viranomaisten ja ammattiryhmien yhteistyötä sekä toimintatapojen kehittämistä. Hyvä johtaminen on ensiarvoisen tärkeää, jotta henkilökunnan työssä jaksamista voidaan parantaa.

Suomessa on tällä hetkellä noin 17 000 lähihoitajan ja noin 7 000 sairaanhoitajan tutkinnon suorittanutta, jotka ovat syystä tai toisesta vaihtaneet toiselle alalle. Olennainen kysymys tulevaisuuden kannalta on, kuinka edes osa heistä saadaan palaamaan alalle. Myös tässä asiassa toimintayksiköiden johtaminen ja työolot ovat avainasemassa. Palvelurakenteiden ohella myös henkilöstön tehtävärakenteita on uudistettava, jotta työskentely vanhuspalveluissa on henkilöstölle mielekästä.

Suomessa demografinen kehitys on työmarkkinoiden ja kansantalouden kantokyvyn kannalta epäedullinen. Työvoiman kokonaismäärä vähenee aina 2030 luvulle saakka siten, että vuosittain nuorisoikäluokista työmarkkinoille tulee keskimäärin noin 6 000 henkilöä vähemmän kuin sieltä poistuu. Emme sotien jälkeen ole olleet vastaavassa tilanteessa, vaan olemme tottuneet työvoiman jatkuvaan kasvuun ja suhteellisen hyvään osaavan työvoiman saatavuuteen.

Hallitus on koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa vuosille 2011−2016 tehnyt päätöksen koulutuksen aloittajatavoitteista opintoaloittain vuodelle 2016. Päätös perustuu laajaan ennakointityöhön ja se pyrkii eri toimialojen väliseen tasapainoiseen työllisyyskehitykseen, kuitenkin siten, että erityisesti hoiva-alojen osaavan työvoiman saatavuus turvataan. Tästä on maininta myös hallituksen ohjelmassa. Niukkenevan työvoiman oloissa resursseja on jaettava siten, että samanaikaisesti kyetään sekä turvaamaan kaikille kansalaisille hyvät ja laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut että vauhdittamaan tuotannon rakennemuutosta ja lisäämään innovaatiopotentiaalia.

Koulutuksen aloittajamäärien lisäys etenkin vanhuspalveluissa tärkeiden lähihoitajien osalta on merkittävä, lisäystä on jo noin 25 prosenttia. Hallitus pyrkiikin koulutuksen painopistettä siirtämällä turvaamaan riittävän henkilöstön saatavuuden sosiaali- ja terveydenhuollossa. Myös aikuiskoulutuspotentiaali on tärkeä hyödyntää korkean työttömyyden Suomessa. Tämän lisäksi alalle paluun houkuttelevuuteen ja mahdollisiin esteisiin tulee kiinnittää huomiota.

Arvoisa puhemies!

Ikääntyneistä huolehtiminen on yksi tärkeimmistä yhteiskunnan arvopohjan mittareista. Ikääntyneiden palveluiden laajan kirjon varmistamiseksi tarvitaan valtion toimien lisäksi myös kuntien ja järjestöjen sekä yksityisen sektorin panostusta. Esimerkiksi esteettömyys ja osallisuuden lisääminen eivät ole vain sosiaali- ja terveydenhuollon asioita. Tarvitaan hallinonalojen välisen yhteistyön parantamista ja sen tosiasian tiedostamista kaikessa päätöksenteossa, että mitä aktiivisempana ikääntynyt väestömme saa mahdollisuuden olla, sitä paremmin Suomi voi laajemminkin.

Ja lopuksi arvoisa puhemies, meillä jokaisella on vastuumme toisista huolehtimisesta. Tämän tulee näkyä suhteessa kaikkiin: lapsiin, nuoriin ja iäkkäisiin ihmisiin. On upeaa, että Suomi saa elää ajassa, jossa elämänkaari on pidempi kuin koskaan aikaisemmin. Iäkkäät ihmiset ovat voimavara ja rikkaus. Vanhuspalvelulailla turvataan, että tästä meidän voimavarastamme ja rikkaudestamme pidetään mahdollisimman hyvää huolta.

Maria Guzenina-Richardson