Vastaus välikysymykseen Kyproksen tukemisesta osana euroalueen talouskriisiä

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies!

Euroopan talouskriisi jatkuu jo viidettä vuotta. Suomen tavoitteena on tämän kriisin taltuttaminen, euroalueen rahoitusvakauden palauttaminen, Suomen valtionvastuiden rajaaminen sekä tartuntavaikutusten estäminen Suomen talouteen. Me haluamme turvata Suomen talouskasvua ja työllisyyttä.

Kun nykyinen hallitus aloitti, Suomen linja tiukentui. Kyproksen ohjelma vastaa linjaamme. Siinä sijoittajavastuun toteuttaminen ottaa jättiloikan eteenpäin. Nyt toteutetaan ensimmäistä kertaa ns. bail-in, joka on kestävä ja markkinaehtoinen ratkaisu. Tällä suojataan veronmaksajia muiden tekemiltä virheiltä. Kansallinen keskustelummeoli askeleen edellä. Nyt sijoittajavastuun toteuttaminen on koko Euroopan linja.

Kun kävi selväksi, että Kypros on vaipumassa kriisiin, lähti Suomi tavoittelemaan määrätietoisesti sekä taloudellisesti että moraalisesti kestävää ratkaisua. Siksi me ajoimme sijoittajavastuun toteuttamista. Siksi me vaadimmerahanpesuepäilyihin puuttumista. Siksi me peräsimme sekä uskottavan velkakestävyyden saavuttamista että IMF:n mukanaoloa. Kaikki tässä mainitut tavoitteet ovat mukana ratkaisussa.

Arvoisa puhemies!

Jokaisen euroalueen jäsenvaltion vakaus on tärkeää koko euroalueelle. Kyproksen ongelmat kärjistyivät Kreikan kriisin seurauksena. Kyproksen kriisin erityisongelma on pankkisektori, jota leimasi epäterve kilpailu talletuksilla.

Kyproksen pankkijärjestelmän ongelmat kulminoituvat kahteen suureen pankkiin. Kriisin ratkaisun ydinkysymys oli se, kuinka näiden kahden pankin omistajat ja suurimmat lainoittajatmukaan lukien suurtallettajat saadaan mukaan kantamaan vastuuta ongelmista. Pankkien rahoitus on perustunut ennen muuta juuri suuriin talletuksiin. Tällä ratkaisulla sijoittajien vastuu tulee olemaan yhteensä jopa yli 10 miljardia euroa.

Kyproksen ohjelman punainen lanka onkin poikkeuksellisen laaja sijoittajanvastuun toteuttaminen. Näin Suomen ensimmäinen tavoite toteutui. Sijoittajanvastuu toteutuu nyt ensimmäistä kertaa siten, että suurimpia pankkeja ei hoideta lainkaan veronmaksajien lainoituksella.

Talletussuojan keskeinen periaate EU:ssa on alle 100 000 euron suuruisten talletusten turvaaminen. Tätä periaatetta ei tulla loukkaamaan Kyproksen tapauksessa. Kun ohjelmasta käytiin neuvotteluja, Kypros itse vaati veron asettamista kaikille tallettajille talletussuojan rajaan katsomatta. Suomi ei ajanut talletussuojan murtamista. Onneksemme lopullisessa ohjelmassa näin ei tule tapahtumaan. Luottamus alle 100 000 euron talletusten suojaan säilyy.

Arvoisa puhemies!

Ehkä poikkeuksellisen vaikeaksi Kyproksen tilanteen tekivät rahanpesuepäilyt. Toinen keskeinen tavoitteemme olikin, että tähän puututtaisiin ja kovalla kädellä. Suomi on määrätietoisesti jo viime kesästä lähtien vaikuttanut rahanpesunvastaisten toimien kytkemiseksi osaksi ohjelmaa. Osana ohjelmaa rahanpesua estävää lainsäädäntöä on kehitettävä muun muassa siten, että se sallii laajimman mahdollisen yhteistyön ulkomaisten osapuolten kanssa. Ohjelman viivästymisen taustalla on osaltaan rahanpesuselvityksen huolellinen toteutus. Mikäli tämä selvitys tulee osoittamaan puutteita, tulee niiden korjaaminen ehdoksi lainan maksulle. Kyse on laajemmin siitä, että Kyproksen talouden toimintamallia tullaan ohjelman kautta muuttamaan.

Veroparatiisien vastainen työ on merkittävä osa finanssikriisistä opiksi ottamisesta. Epäterveitä käytäntöjä on kitkettävä. Avoimuudelle ja reilulle toiminnalle on luotava tilaa. Vastuullinen markkinatalous toimii eettisesti kestävällä tavalla. Veroparatiisityö etenee nyt maailmanlaajuisesti. Euroopan unionin komissio antoi joulukuussa toimintasuunnitelman veropetosten ja veronkierron torjunnan tehostamiseksi sekä suositukset aggressiivisen verosuunnittelun ja veroparatiisien torjumiseksi. Asiat ovat toukokuussa neuvoston pöydällä. Lisäksi viisi suurta jäsenmaata ovat lähestyneet verokomissaari Semetaa automaattisen tietojenvaihdon edistämiseksi. Tahtotila veronkierron estämiseksi on kasvanut kansainvälisessä yhteisössä ja se on hyvä asia. Olemme tässä työssä aktiivisesti mukana.

Arvoisa puhemies!

Kolmas edellytyskestävälle ohjelmalle on, että sovitut ratkaisut ovat uskottavia. Euroryhmä ja IMF ovat arvioineet, että Kypros voi ohjelman kautta palauttaa talouden vakauden. Tämä mahdollistaa Kyproksen palaamisen velkakirjamarkkinoille ohjelman jälkeen. IMF:n mukanaolo vahvistaa luottamusta velkakestävyyteen. Tämä oli neljäs Suomen keskeinen tavoite. Myös tämä tavoite saavutettiin. Suomi olikin aktiivisesti luomassa Suomen ja Euroopan kannalta parasta mahdollista ratkaisua.

Kyproksen tapauksessa valtionlainojen leikkaamisesta pitäydyttiin, koska pankkisektorin ongelmat ratkaistiin suurtallettajien saamisia leikkaamalla. Valtion velkoja ei leikattu, koska silloin leikkaukset olisivat kohdistuneet muun muassa tavallisten kyproslaisten eläkevaroihin. Toiseksi, ulkomaisilla velkojilla on verrattain vähän Kyproksen joukkolainoja hallussaan. Lisäksi suuri osa niistä on kansainvälisen lainsäädännön alla, mikä olisi johtanut vuosia kestäneisiin oikeudenkäynteihin.

Arvoisa puhemies!

Välikysymyksessä väitetään, että jäsenvaltioiden sopeutusohjelmat rikkovat Euroopan unioninsopimuksia. Tämä väite on yksiselitteisesti väärä. Euroopan unionin tuomioistuin onnimenomaisesti todennut, että Euroopan vakausmekanismi jatalouden sopeutusohjelmissa jäsenvaltioille myönnetyt lainaohjelmateivät ole perussopimuksen vastaisia.

Toinen väärinkäsitys liittyy EVM:n velkoja-asemaan. Eduskunta hyväksyi Euroopan vakausmekanismia koskevan valtiosopimuksen viime vuonna. Sopimuksen keskeisenä periaatteena oli EVM:n etuoikeutettu velkojanasema heti IMF:n jälkeen. Tämä periaate on keskeinen Suomen valtion taloudellista riskiä rajaava tekijä. Näin tulee olemaan myös Kyproksen tapauksessa. Lähtökohtamme on, että EVM:n rahoitukseen sovelletaan EVM:n sopimusta. Siksi emme nyt tarvitse vakuuksia. Jos velkoja-asemaa muutettaisiin, edellyttäisi tämä Suomen eduskunnan nimenomaista hyväksyntää.

Arvoisa puhemies!

Kyproksen ongelmien taustalla oli epäterve pankkikilpailu ja puutteellinen pankkivalvonta. Tosiasia on, että EU:ssa tai euroalueella olevat nykyrakenteet rahoitusvakauden turvaamiseksi eivät ole täysin onnistuneet tehtävässään. Tulevaisuudessa tämä epäkohta korjataan. Vuonna 2014 toimintansa aloittava Euroopan yhteinen pankkivalvoja ja kriisinhallintaa koskevien säädösten käyttöönotto ovat tärkeitä uudistuksia, joilla puuttua vastaaviin tilanteisiin tulevaisuudessa.

Kyproksen ohjelmassa euroalueen pysyvää vakausmekanismia EVM:ää käytetään ensimmäistä kertaa jäsenvaltion vakauttamiseksi. Samalla se tarkoittaa sitä, että budjetistamme ei nyt lähetetä rahaa Kyprokselle, eikä kotimaisilla sopeutustoimilla ole yhteyttä näihin ratkaisuihin. Suomen kannalta on tärkeää, että me olemme pystyneet eurokriisissä rajaamaan vaikutuksia Suomeen niin vastuiden kuin tartuntavaikutusten osalta muun muassa vakuuksilla. Tätä kuvastaa myös se, että Suomen valtio on säilyttänyt parhaan mahdollisen luottoluokituksen ympärillä vellovasta kriisistä huolimatta.

Sovitulla ratkaisulla voidaan hallituksen mielestä parhaiten edesauttaa Kyproksen selviämistä kriisistä. Tehtyjen ratkaisujen kautta kustannuksista kohdistuu valtaosa sijoittajien kannettaviksi, sen sijaan että ne kohdistuisivat ainoastaan veronmaksajien harteille.Sijoittajavastuu siis toteutuu. On toki selvää, että myös tavallisilla kyproslaisilla on vaativat vuodet edessään.

Komission, EKP:n ja IMF:n arvioiden mukaan ratkaisu on kestävä ja toimet kokonaisuutena rakentavat uskottavan polun velkakestävyyteen.Kyproksella on nyt mahdollisuus saavuttaa velkakestävyys ja päästä velkakirjamarkkinoille ohjelman päättymisen jälkeen. Kaikki riippuu tietysti viime kädessä Kyproksesta itsestään.