Opetusministeri Tuula Haatainen

Välikysymyksessä esille nostettu aihe varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen laadun ja oppilaiden perusoikeuksien toteutumisesta on kansakuntamme tulevaisuuden kannalta olennainen. OECD:n kahdessa peräkkäisessä PISA-tutkimuksessa 15-vuotiaat nuoremme ovat saavuttaneet maailman parhaat tulokset. Voimme olla niistä ylpeitä. Maailman parhaiden oppimistulosten ohella olennaista tuloksissa on se, että sosiaaliset, alueelliset ja koulujen väliset erot oppimistuloksissa ovat Suomessa poikkeuksellisen pieniä.

Onnistuminen koulutuksellisessa tasa-arvossa näkyy myös siinä, että mahdollisuudet päästä koulutukseen ovat Suomessa esiopetuksesta korkeimpaan koulutukseen saakka kansainvälisesti vertaillen erittäin hyvät. Perusopetusuudistus, subjektiivinen päivähoito-oikeus ja maksuton esiopetus ovat suomalaisen sivistysyhteiskunnan perusta. Tästä on pidettävä kiinni ja sitä on edelleen kehitettävä, jotta turvaamme riittävän osaamisen tason. Suomen menestys perustuu osaamiseen, laatuun ja korkeaan teknologiaan. Tässä tasa-arvoisella julkisella koulutusjärjestelmällä on keskeinen rooli.

Hallituksenkeskeinen tavoite on vahvistaa lapsille ja nuorille turvallinen ja terveellinen kasvu- ja oppimisympäristö. Tätä on tukenut merkittävä pienten koululaisten aamu- ja iltapäivätoiminnan toteuttaminen. Esiopetuksen piirissä on tällä hetkellä 96 prosenttia kuusivuotiaista. Luku on kansainvälisesti korkeaa tasoa. Esiopetukseen pääsyä on edelleen parannettu suuntaamalla kunnille rahoitus esiopetuksen kuljetusten järjestämiseen. Hallitus on myös luonut edellytyksiä oppilashuollon toteutumiselle kouluissa.

Samanaikaisesti kun ulkomaiset asiantuntijat käyvät Suomessa ihastelemassa kansainvälisten arviointien osoittamaa maailman parasta peruskoulua, välikysymyksen esittäjät väittävät opetuksen tason romahtaneen.

Perusopetus on Suomessa erittäin laadukasta. Opetus on järjestetty hyvin kattavasti koko maassa. Tämä käy ilmi tuoreesta lääninhallitusten peruspalvelujen arvioinnista. 7 - 12-vuotiaiden ikäryhmästä 94 prosenttia asui enintään viiden kilometrin etäisyydellä koulusta. Välikysymyksessä esitetty väite alueellisten erojen kärjistymisestä on enemmän kuin liioiteltu, eikä perustu tosiasioihin.

Hallituksen tavoitteena on, että yhtäkään lasta tai nuorta ei päästetä syrjäytymään. Toimia syrjäytymisen ennalta ehkäisemiseksi ja ongelmiin varhaiseksi puuttumiseksi on tehostettu. Tutkimukset osoittavat, että jopa 25 prosenttia lapsista ja nuorista on vakavasti psykososiaalisesti oireilevia. Tämä heijastuu myös koulutyöskentelyyn, ja oppilashuollolla onkin yhä haastavampi tehtäväkenttä. Lakisääteinen oppilashuolto on merkittävä tuki oppilaiden menestykselle opintiellä. Oppilaan oikeutta saada tarvitsemansa oppilashuollon palvelut tullaan edelleen kehittämään. Lääninhallitusten selvityksen mukaan oppilashuollon kehittämiseen suhtaudutaan kouluissa myönteisesti, vaikkakin palvelujen riittävyydessä on puutteita.

Selvityksessä havaittu koulujen tekemien lastensuojeluilmoitusten määrän lisääntyminen viestittää ongelmista oppilaiden hyvinvoinnissa. Samalla se osoittaa, että kouluilla on entistä paremmat valmiudet ajoissa tunnistaa ja puuttua ongelmiin. Tämä kertoo koulujen moniammatillisen yhteistyön vahvistumisesta. Erityisen tärkeää on, että avun tarpeessa olevat lapset saavat joustavasti sosiaali- ja terveydenhuollon palveluja ajoissa. Hallitus on lisännyt kuntien saamaa rahoitusta kansallisen terveyshankkeen ja sosiaalialan kehittämishankkeiden kautta. Sosiaali- ja terveyspalveluita kehitetään myös kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa. Tavoitteena on erityisesti se, että sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toimivat niin, että ongelmiin kyetään puuttumaan mahdollisimman varhain. Tämä on erityisesti lasten ja nuorten etu. Samalla yhteiskunta säästyy mittavammilta lisäkustannuksilta tulevina vuosina.

Hallitus suhtautuu vakavasti tietoihin siitä, että erityisopetukseen siirrettyjen määrä on lisääntynyt. Välikysymyksen väite, että erityistä tukea tarvitsevien lasten määrä olisi kaksinkertaistunut viime vuosina, ei ole täsmällinen. Olennaista on nähdä lasten ja nuorten ongelmien syyt. Selvitettävänä onkin, miksi erityisopetukseen otettujen lasten määrä on lisääntynyt ja miksi määrät vaihtelevat huomattavasti kuntien kesken. Näitä kysymyksiä selvitetään ja niihin haetaan ratkaisuja yhtenäisten käytäntöjen varmistamiseksi, kaikkien oppilaiden oikeuksien ja oppimisedellytysten parantamiseksi. Erityisesti tässä tarvitaan kuntarajat ylittävää hyvää yhteistyötä.

Suomessa toisen asteen opetusta on tarjolla kattavasti. EU:n asettama tavoite on vähentää perusopetuksen jälkeen pudokkaiden määrä 10 prosenttiin. Suomessa pudokkaiden määrä on 5,5 prosenttia. Tämän hetken konkreettisena tavoitteena on, että vuonna 2008 vähintään 96 prosenttia peruskoulun päättävistä aloittaa samana vuonna lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, perusopetuksen lisäopetuksessa tai työpajatoiminnassa. Tästä tavoitteesta ollaan enää keskimäärin 1,5 - 2 prosenttiyksikön päässä. Tavoitteeseen pääsemiseksi hallitus toteuttaa mm. nuorten koulutustakuun, jolla pyritään estämään nuorten jääminen pelkän perusopetuksen varaan. Hallitus on myös käynnistänyt nuorten osallisuushankkeen, jossa alueellisia hankkeita on 38 ja niissä mukana 70 kuntaa. Nuorten osallisuushankkeella pyritään moniammatillisen yhteistyön avulla varmistamaan nuorten pääsy opinnoissa eteenpäin peruskoulun jälkeen. Lisäksi selvitetään oppivelvollisuuden pidentämisen vaikutuksia ja muita vaihtoehtoja.

Arvoisa puhemies,

Hallitus antoi viime vuoden lopulla eduskunnalle tulevaisuusselonteon, jossa käytiin läpi väestörakenteemme haasteita tulevina vuosina. Tosiasia on, että alamme olla väestökehityksen osalta historiallisessa taitteessa. Suomessa on 1970-luvulta lähtien ollut talouskasvun ja julkistalouden kannalta suotuisa ikärakenne eli paljon työikäistä väestöä suhteessa ikääntyneisiin ja lapsiin. Mutta nuorisoikäluokat ovat jo pidemmän ajan pienentyneet. Väestöennusteen mukaan perusopetuksen piirissä olevien ikäluokkien koko pienenee vuosikymmenen loppuun mennessä noin 50 000 oppilaalla. Tämä tarkoittaa sitä, että kouluverkkoa on kehitettävä siten, että koulutuksen laatu ja monipuolisuus voidaan turvata kaikille lapsille.

Kouluverkon harvenemisen keskeisin syy on oppilasmäärän pieneneminen, maan sisäinen muuttoliike sekä kuntien sisäiset oppilasmäärien muutokset. Viimeisen kymmenen vuoden aikana koulujen määrä on vähentynyt 600:lla. Tulevaisuudessa kuntien on kehitettävä nykyistä pitkäjänteisemmin kouluverkkoaan ottaen huomioon oppilaiden etu ja paikalliset olosuhteet. Kuntien välisen yhteistyön tiivistäminen ja kuntalaisten osallisuuden lisääminen on välttämätöntä. Kunnissa ei aina ole kyetty riittävän ajoissa kertomaan kuntalaisille asioiden tilaa ja tekemään välttämättömiä päätöksiä.

Viimeisimmässä puoluekokouskannanotossaan "Kokoomuslainen kunta - turvallinen elämä eri vaiheissa" pääoppositiopuolue Kokoomus toteaa, että lähikouluverkosto on säilytettävä, mikäli se on pedagogisesti perusteltua. Tässä Kokoomuksen linjapäätöksessä tulee esiin tosiseikka, että Kokoomus on aivan samaa mieltä hallituksen kanssa kouluverkon kehittämisestä. Suurimmassa osassa kuntia Kokoomus on vastuullisessa asemassa ja sen kunnallispoliittiset vaikuttajat ovat tekemässä päätöksiä kouluverkon kehittämisestä. Oppositio yrittää nyt leimata asiassa yksipuolisesti hallituksen. Suomessa kouluverkkoa koskeva päätöksenteko on kunnilla ja paikallisilla kunnanvaltuustoilla.

On selvää, että jos lapsiluku voimakkaasti kunnassa pienenee, joudutaan tekemään ratkaisuja kouluverkon suhteen. Ratkaisuissa on kuitenkin aina painotettava lapsen etua. Kouluverkkoa on kunnissa kehitettävä niin, että koulutuksen laatu ja oppimistulokset voivat oppilaan kannalta parantua. Yhteiskunnan on huolehdittava siitä, että laadukasta opetusta on saatavilla.

Opetuksen laadun ja saavutettavuuden kehittämiseksi hallitus on merkittävästi lisännyt opetustoimen resursseja. Nykyisen hallituskauden aikana kaikkiin kunnille lisäkustannuksia aiheuttaviin uusiin tehtäviin on kohdistettu lakisääteinen valtionosuus. Esimerkiksi lasten hyvinvointia vahvistavaan ja työn ja perheen yhteensovittamista helpottavaan aamu- ja iltapäivätoimintaan on lisätty valtionosuutta 45 miljoonaa euroa sekä esiopetuksen kuljetusetuun 10 miljoonaa euroa. Hallitus on myös käynnistänyt Erilaiset oppijat -hankkeen, jolla luodaan parhaat oppimisen edellytykset erilaisista lähtökohdista oleville lapsille.

Opetuksen laatua on vahvistettu lisäämällä opettajien lisä- ja täydennyskoulutukseen viiden vuoden ajan yhteensä 50 miljoonaa euroa. Konkreettisesti lisäykset näkyvät jo pätevien opettajien saannin helpottumisena kunnissa. Opettajien osaamistasosta huolehtiminen vaikuttaa pitkälle tulevaisuuteen.

Hallitus ei ole määritellyt tai tehnyt päätöstä ikäluokkien pienenemisestä syntyvän säästön korvamerkinnästä käytettäväksi jollekin hallinnonalalle. Hallituksen koulutussektorille suuntaamat resurssilisäykset kuitenkin ovat huomattavasti suuremmat kuin hallituskaudella ikäluokkien pienenemisestä aiheutuneet säästöt.

Välikysymyksen tekijät haluavat lisää rahaa opetustoimeen. 90-luvun alussa opetustoimen valtionosuuksia leikattiin rajusti. 90-luvun loppupuolella alkoi valtionosuuksien määrätietoinen nostaminen takaisin leikkauksia edeltäneelle tasolle. Opetustoimen valtionosuuksien määrä on tällä vaalikaudella edelleen kehittynyt myönteisesti. Valtionosuuksien kasvaneeseen määrään ovat vaikuttaneet kuntien velvoitteista johtuvien lisäysten lisäksi valtion ja kuntien kustannustenjaon tarkistuksen mukaiset lisäykset. Lisäksi indeksikorotukset tehdään hallituksen päätöksen mukaan 75 prosenttisena, kun ne vuosina 2001 - 2003 tehtiin vain 50 prosenttisina. Pelkästään tämän tasokorotuksen vaikutuksesta perusopetuksen valtionosuudet ovat tällä hallituskaudella kasvaneet n. 35 miljoonaa euroa.

Kokoomus lupasi omassa vaaliohjelmassaan vuonna 2003 korottaa koulurahoja 60 miljoonalla. Hallitus on kokonaisuudessaan toteuttanut yhteensä 93 miljoonan euron lisäykset koulurahoitukseen, jotka ylittävät tuon Kokoomuksen lupauksen ensi vuoden tasossa n. 33 miljoonalla eurolla. Tämän lisäksi hallitus on kohdentanut aikuiskoulutussektorille n. 50 miljoonan euron lisäykset. Hallitus on siis lisännyt panostuksia koulujen rahoitukseen 93 miljoonaa euroa. Voi kysyä, missä tilanteessa nyt oltaisiin opetuspuolella, jos olisi toimittu Kokoomuksen määrittämällä linjalla ja käytetty hallituksen linjaan nähden 33 milj. euroa vähemmän koulurahoitukseen.

Koko opetusministeriön hallinnonalalla valtionosuuden kustannustenjaon tarkistuksen kokonaismäärä oli n. 135 miljoonaa euroa. Jaksotus myöhemmille vuosille jouduttiin toteuttamaan, koska laskelmat tarkistuksen lopullisesta määrästä olivat käytettävissä vasta loppuvuodesta.

Perusopetuksen käyttökustannuksia varten myönnettävä rahoitus määräytyy oppilasmäärän ja oppilasta kohden määrätyn yksikköhinnan perusteella. Kullekin kunnalle määrätään oma yksikköhintansa perusopetusta varten. Yksikköhinnan suuruuteen vaikuttavat kunnan asukastiheys, kunnan kouluverkon rakenne, oppilaiden määrä, erityisopetukseen siirrettyjen sekä ruotsinkielistä opetusta saavien oppilaiden määrä.

Ennakoitua suurempi valtionosuuksien lisäystarve on johtunut opetuksen yksikkökustannusten kasvusta, joka osoittaa samalla sen, että palveluiden järjestämisen olosuhteet ovat oleellisesti muuttuneet. Tästä merkkinä on yksikkökustannusten kiihtynyt kasvu. Vuodesta 1997 vuoteen 2003, yksikkökustannukset kasvoivat lähes kolmanneksella, josta kasvusta vuosina 2000 - 2003 tapahtui lähes puolet. Näin merkittävän kasvun perusteella voidaan olettaa, että oppilaiden määrän vähentyessä kouluverkkoa ei ole samassa suhteessa sopeutettu. Samalla se kertoo, että kunnissa on myös suunnattu rahaa aiempaa enemmän koulutukseen.

Väestökehityksen aiheuttamat ongelmat eivät koske ainoastaan harvimmin asuttuja kuntia vaan myös monia suuria kaupunkeja. Joissakin kaupungeissa oppilasmäärä on vähentynyt yli 10 prosenttia ilman, että palvelurakenteita on muutettu. Jos palveluiden tarve vähenee, mutta palvelu- ja samalla kustannusrakenne pidetään koskemattomana, on selvää, miten kustannukset kehittyvät.

Välikysymyksessä todettiin, että valtionosuusprosentti on laskenut 57:stä 45:een. Valtionosuuslainsäädännön mukaisesti valtionosuusprosentti on 57. Prosentti ei ole vähitellen laskenut 45:een, vaan se on ollut noin 45 koko lain voimassaoloajan eli vuodesta 1997 lähtien. Vuonna 1997 tehdyllä päätöksellä jätettiin voimaan osa 1990-luvun alun valtiontalouden säästötoimenpiteistä, joka käytännössä laski valtionosuusprosentin noin 45:een. Lain säätämisen ja päätöksen tekemisen aikaan maassa oli kokoomuslainen valtiovarainministeri ja opetusministeri.

Välikysymyksessä esitetty väite koulujen perustamishankkeiden resurssien supistamisesta on tuulesta temmattu. Yleissivistävän koulutuksen hankkeisiin valtionosuuksia on vuosina 2000 - 2003 myönnetty keskimäärin 42 miljoonaa euroa ja vuosina 2004 - 2005 keskimäärin 50,4 miljoonaa euroa. Hallitus korotti myös vuoden 2003 lisätalousarviossa yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeiden määrärahoja 5 miljoonalla eurolla ja valtionosuuksien myöntämisvaltuutta 10 miljoonalla eurolla, jotka sisältyvät edellä oleviin lukuihin. Hallitus on siis merkittävästi korottanut yleissivistävän koulutuksen perustamishankkeiden rahoitusta.

Arvoisa puhemies,

Hallituskauden alussa työllisyyskehitys oli heikompaa kuin odotimme. Pitkälle tämä johtui talouden kansainvälisestä kehityksestä. Välikysymyksen tekijät näyttävät kuitenkin elävän vuoden takaisessa ajassa myös työllisyyden seurannassaan. Työllisyys lähti kasvu-uralle jo viime vuoden keväällä ja suunta on edelleen vahvistunut.

Hallituksen työllisyyttä edistävä linja tuottaa tuloksia. Työllisten määrä on lähtenyt selvään kasvuun. Hallituksen 2-vuotispäivänä työssä oli lähes 40.000 henkilöä enemmän kuin hallituksen aloittamispäivänä. Viimeisten kuuden kuukauden aikana työllisten määrä on ylittänyt edellisvuotisen vastaavan tason keskimäärin 33.000:lla. Työvoimatoimistojen kautta tapahtuva työvoiman kysyntä on kasvanut hallituskauden aikana lähes 20 prosentilla.

Hallitus on tietoinen kansainvälisen talouden lähitulevaisuuden haasteista sekä taloudelle että työllisyydelle. Tämän vuoksi panostamme Euroopan unionin yhteisen kasvu- ja työllisyysstrategian vahvistamiseen, Suomen talouden kasvuun sekä toimenpiteisiin, joilla kasvun suotuisaa välitöntä vaikutusta työllisyyteen saadaan parannettua. Työllisyyden parantaminen on edelleen hallituksen ykköstavoite.

Arvoisa puhemies,

Hallituksen toimet ovat vahvistaneet kuntataloutta. Vuonna 2005 valtion toimenpiteiden vaikutus kuntien talouteen on 159 miljoonaa euroa positiivinen. Vaalikauden lopussa, 2007 käyttötalouden valtionosuuksien taso on 1,3 miljardia euroa korkeampi kuin tämän hallituksen aloittaessa 2003.

Kuntien talousongelmia voidaan ikääntyvässä Suomessa kestävästi ratkaista vain hillitsemällä menojen kasvua. Hallituksen käynnistämässä kunta- ja palvelurakenneuudistuksessa, jossa myös oppositiopuolueiden edustus on mukana, onkin kysymys siitä, että kunnallisille peruspalveluille taataan riittävän vahva järjestämisperusta. Olennaista on palveluiden laadun ja saatavuuden turvaaminen. Jatkossa tarvitaan kuntien yhdistymisiä sekä kuntarajat ylittävää yhteistyötä.

Arvoisa puhemies,

Koulutusjärjestelmämme on laadukas ja toimiva. Nuorisoikäluokkien pieneneminen ja väestön ikääntyminen ovat tosiasioita, joiden edessä ovat päivähoito, opetus- sekä sosiaali- ja terveyspalvelut. Kuntapalvelujen turvaaminen edellyttää rakenteellisia muutoksia.

Hallitus valmistelee ehdotuksia, joilla voidaan riittävän ajoissa estää lasten januorten syrjäytymistä ja tukea nuorten oman elämän hallintaa mm. kuntoutuksen ja koulutuksen avulla.  Myös maahanmuuttajalasten integroimista vahvistetaan perusopetuksessa. Asiasta tehdään päätökset budjetin yhteydessä. Koulutuksen tasa-arvon vahvistamiseksi valmistellaan perusopetukseen laatusuosituksia.

Hallitus pitää tärkeänä, että kunnissa huolehditaan laadukkaasta opetuksesta ja lapselle turvallisesta kasvuympäristöstä. Vastuu lastemme tulevaisuudesta on yhteinen.