Vastaus välikysymykseen puolustusvoimien uudistamissuunnitelmista

Puolustusministeriö 29.2.2012 12.10
Välikysymysvastaus -

Puolustusministeri Stefan Wallin

 

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies,

Oppositio ei tehnyt välikysymystä aivan turhasta asiasta. Maamme puolustuskyky on juuri niin iso ja tärkeä asia, että se on varmasti välikysymyksen arvoinen. Julkisessa keskustelussa äänekkäimmät kriitikot ovat pelotelleet Suomen puolustuskyvyn romahtavan ja maanpuolustustahdon laskevan olemattomiin edessä olevan uudistuksen toimenpiteiden myötä. Minä esitän että asia on päinvastoin: ellemme nyt uudista puolustusvoimiamme puolustuskykymme on pian niin alhaalla, ettei siihen usko kukaan. Myös maanpuolustustahto perustuu siihen, että oikeasti pystymme puolustamaan isänmaatamme vaaran hetkellä. Puolustuksemme uskottavuus on rauhan ajan rakenteita moniulotteisempi kysymys.

Keskusteltaessa puolustusvoimauudistuksesta on syytä muistaa sen lähtökohdat: Ensinnäkin; uudistus ei ole säästöohjelma, sen tavoitteena on varmistaa puolustusvoimien toimintaedellytykset ja ylläpitää tarvittava ennaltaehkäisykyky ja torjuntakyky. Tämän saavuttamiseksi puolustusvoimien rakenteita muutetaan aiempaa kustannustehokkaammaksi ja toimintatapoja tarkennetaan. Uudistuksen lähtökohtana ovat kriisiajan puolustusvoimien mitoitus ja tehokas toiminta. Toiseksi: puolustuksemme perustekijöinä ovat jatkossakin yleinen asevelvollisuus, sotilaallinen liittoutumattomuus ja alueellinen puolustus.

Uudistamme puolustusvoimia, jotta puolustusratkaisumme perustekijöitä ei tarvitsisi ainakaan pakosta muuttaa. Koko palveluskelpoinen ikäluokka koulutetaan jatkossakin. Valikoiva asevelvollisuus tai ammattiarmeija ei ole uudistuksen tavoitteena. Puolustusratkaisun mukaisesti koko maata valmistaudutaan puolustamaan. Myös puolustusvoimien päätehtävät säilyvät muuttumattomina. Rauhan ajan toimipaikkojen määrä vähentyy, mutta toiminta on edelleen valtakunnallista.

Uudistus tarvitaan, jotta edellä kuvatut perusteet voitaisiin jatkossakin säilyttää puolustusratkaisumme kulmakivinä. Ellemme nyt tee mitään, puolustuksemme ei enää lähitulevaisuudessa ole uskottava koska kiinteät menot syövät toiminnan rahat. Olemassa olevien haasteiden edessä laakereilla ja nykyisillä rakenteilla lepääminen sekä pään pensaaseen työntäminen merkitsisi puolustuskykymme romuttamista.

Arvoisa puhemies,

Julkinen keskustelu on keskittynyt arvioimaan puolustusvoimien näkyvää osaa ja esimerkiksi varuskuntiin kohdistuvia muutoksia. Turvallisuusympäristön kehitykseen suhteutettu puolustusvoimien sodan ajan suorituskyky luo kuitenkin pohjan uudistukselle. Puolustusvoimien toimintaedellytyksiä ja puolustuskykyä ei voi uhrata rakenteiden ylläpitämiseksi. Meillä ei ole varaa ylläpitää kulisseja ja puolityhjiä kasarmeja, sillä ne eivät luo uskottavuutta. Uskottavuudessa kysymys on ensisijaisesti ulkopuolisten tarkkailijoiden arviosta, ja tässä arviossa ytimessä on ennaltaehkäisykyky.

Ennaltaehkäisykynnys perustuu olemassa olevaan todelliseen torjuntakykyyn, ei pelkkiin numeroihin.

Syvenevällä ja monipuolisella kansallisella ja kansainvälisellä verkottumisella on kasvava merkitys myös puolustuksellemme. Suomi on entistä riippuvaisempi ympäröivästä maailmasta. Kaiken hyvän ohella tämä tarkoittaa myös sitä, että hyvinkin kaukaiselta vaikuttavat uhkat vaikuttavat teknologian kehittyessä meihin yhä nopeammin. Sotilaalliset tapahtumat vaikuttavat talouteen välittömästi. Joukkoja voidaan kuljettaa lyhyessä ajassa maasta toiseen. Yksi verkkohyökkäys voi aiheuttaa vakavia häiriöitä. Vaikutusketjuja on vaikea ennakoida. Siksi on varauduttava kattavasti.

Hyvät kansanedustajat, uhkien monipuolistuessa myös työkalujen on uudistuttava. Puolustushallinto on laatinut ratkaisumallin, joka pohjautuu toimintakykyisten puolustusvoimien säilyttämiseen. Puolustusmenojen käyttö palautetaan hallittavaan tasapainoon vuoteen 2015 mennessä. Monet osatekijät vaativat jatkosuunnittelua. Työ on käynnistynyt tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan antamien poliittisten linjausten perusteella. Hallitus haluaa nyt antaa Pääesikunnalle työrauhan uudistuksen jatkosuunnittelua varten. Odotan, että perusteet lopullisille hallinnollisille päätöksille ovat valmiina kesäkuussa. Puolustusvoimauudistus luo edellytyksiä puolustuskyvyn pidemmän aikavälin ylläpitämiseksi. Nyt seuraa tärkeä tietoisku: Jos uudistusta ei toteuteta, vuosikymmenen lopulla henkilöstö- ja tilakustannukset muodostavat yli puolet puolustusbudjetista. Tämä syö rahaa päivittäisestä toiminnasta ja materiaalihankinnoista. Näin ollen puolustusvoimien päivittäisen toiminnan turvaaminen ja asevelvollisuuden laadukkaan toteuttamisen varmistaminen ovat uudistuksen keskeisiä tavoitteita. Maanpuolustustahdon ylläpitämisen näkökulmasta nämä ovat olennaisia toimenpiteitä. Varuskuntien koulutuspaikkojen laskemisen rinnalla tulisi lisäksi kantaa huolta nuorten miesten ja vapaaehtoisten naisten palveluskelpoisuuden kehittymisen trendeistä ja syrjäytymisriskeistä.

Sodan ajan joukkojen materiaalin hankintoihin ja ylläpitoon varataan sotilaallisen maanpuolustuksen menoista noin kolmannes. Tämä yhdistettynä palveluskelpoisen ikäluokan pienenemiseen edellyttää sodan ajan joukkojen vahvuuden supistamista. Sodan ajan puolustusvoimien kokonaisvahvuuden pienentäminen noin 230.000:een ja varustamismahdollisuudet vaikuttavat sodan ajan joukkojen rakenteeseen. Puolustusvoimien joukot jaetaan operatiivisiin ja alueellisiin joukkoihin sekä uutena joukkotyyppinä niin sanottuihin paikallisjoukkoihin. Paikallisjoukkoja käytetään muun muassa kohteiden suojaamiseen, joukkojen perustamiseen, muiden viranomaisten tukemiseen sekä alueiden valvontaan. Alueellisen puolustuksen toteuttamistapaa tarkennetaan. Koko valtakuntaa puolustetaan edelleen. Joukkojen määrän vähenemistä kompensoidaan suorituskykyisimmillä ja entistäkin liikkuvimmalla joukoilla sekä asejärjestelmillä.

Ärade talman,

Det är viktigt att komma ihåg att försvarsreformen behövs uttryckligen för att trygga ett trovärdigt försvar. Reformen ändrar inte på de grundvalar vårt försvar bygger på: allmän värnplikt, militär alliansfrihet och att hela landet försvaras. Om vi inte gör något nu kommer över hälften av försvarsbudgeten vid årtiondets slut att gå till personal- och fastighetsutgifter. Om vi inte gör något nu, har vi till slut kvar bara strukturer och väggar kring halvtomma fastigheter i behov av renovering, men kraftigt sänkt prestationsförmåga. Statens skuldsättningsgrad och de onekligen stränga sparkraven som ställs på försvarsmakten skärper tidtabellen för reformen. Nedskärningen i repövningar, flygtimmar, dygn på sjön för våra stridsfartyg och skogsdygn för beväringarna är nödvändiga, men samtidigt acceptabla endast som tillfälliga sparåtgärder. Målsättningen bör vara att verksamheten kan återställas från och med 2015 då vi fått balans på utgifterna.

Arvoisa puhemies,

Ilman uudistusta meillä olisi nykyiseen verrattuna vuonna 2015 yli 3000 tyhjää punkkaa varuskunnissamme. Tyhjillä punkilla ei maatamme puolusteta. Ikäluokkien pieneneminen on raaka demograafinen tosiasia ja tuttu seikka vaikkapa keskustelusta ammattikorkeakoulujen aloituspaikkojen määrästä, eikä se siis ole poliittinen arvio. 

Yleisen asevelvollisuuden tulee seurata aikaansa. Asevelvollisuuden laadukkaan toteuttamisen varmistaminen pidemmällä aikavälillä - mukaan lukien kertausharjoitukset, on eräs uudistuksen keskeisiä tavoitteita. Varusmiesten kouluttajien määrää lisätään tavoitteena keskimäärin 2,5 kouluttajaa per joukkue. Varusmiespalvelusta lyhennetään 15 vuorokaudella vuodesta 2013 alkaen ja kutsuntajärjestelmää kehitetään. Koulutuksen tason nostaminen ja varusmiespalveluksen yhteiskunnallisen relevanssin lisääminen varmistavat varusmiesten ja reserviläisten motivaation.

Joukko-osastoja ei ole syytä vertailla tai asettaa toisiaan vasten - puolustusvoimia on tarkasteltava kokonaisuutena. Poliittinen johto ja puolustushallinto ovat viimeisen parin vuosikymmenen aikana tehneet laaja-alaisia päätöksiä kehittämissuunnista. Puolustusvoimauudistuksessakin pyritään suojaamaan tiettyihin joukkoihin, järjestelmiin ja kriittiseen osaamiseen tehdyt strategiset investoinnit. Jatkossakin on pyrittävä edelleen vahvistamaan nykyajan ja tulevaisuuden taistelukentän vaatimusten mukaista koulutusta ja materiaalihankintoja, esimerkkinä aselajien ja puolustushaarojen yhteistoiminta.

Puolustusvoimauudistus käynnistettiin hallitusohjelman mukaisesti osana uuden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen selonteon valmistelua. Selonteko perustuu turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön ja uhkakuvien analyysiin ja tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen valiokunnan esityksiin.

Puolustusvoimauudistus sisällytetään eduskunnalle annettavaan selontekoon.

Rakennepuoli vaatii pikaisia ratkaisuja, jotta niiden kautta aikaansaadut, hallitusohjelman tarkoittamat pysyvät kustannussäästöt olisivat saavutettavissa vuodesta 2015 eteenpäin. Rakenteita on käyty läpi kautta linjan. Joukko-osastoja on arvioitu tietyllä kriteeristöllä, jossa tärkein tekijä on sodan ajan joukkojen tuotantotarve. Yleiskriteerinä voidaan puhua ”kokonaistehokkuudesta”.

1. Tärkein peruste on sodan ajan joukkojen kouluttamisen tarpeet ja operatiiviset perusteet: missä pystymme tarkoituksenmukaisimmin kouluttamaan niitä joukkoja, joita maamme puolustus tulevaisuuden kriiseissä tarvitsee?

2. Joukko-osaston merkitys sodan ajan toiminnan kannalta on toinen peruste. Tämä koskee erityisesti meri- ja ilmavoimien tukikohtia, joiden sijainnilla ja infrastruktuurilla esimerkiksi suojatilojen osalta on merkitystä myös kriisiaikana.

3. Kolmas kriteeri on pitkän aikavälin toimintaedellytykset, joihin vaikuttavat tilojen kunto, peruskorjaus- ja rakentamistarve sekä muu infrastruktuuri kuten harjoitusalueet. Lisäksi on arvioitu ympäröivän yhteiskunnan vaikutusta joukko-osaston toimintaan, esimerkiksi kaavoituskysymyksiä.

4. Neljäntenä tarkastelussa on joukko-osaston kokonaistehokkuus ja edellytykset kehittää toimintaa. Toisin sanoen on pyritty elinvoimaisten kokonaisuuksien luomiseen, ottaen huomioon esimerkiksi aikaisemmat investoinnit sekä erityisesti maavoimissa mahdollisuudet usean aselajin koulutukselle.

5. Lopuksi on tarkasteltu mahdollisuuksia kustannustehokkaasti siirtää koulutus ja toiminnot toiseen joukko-osastoon.

Arvoisa puhemies,

Puolustusvoimauudistuksella tulee olemaan huomattavia alueellisia vaikutuksia. Siksi rakennemuutoksen aluepoliittiset vaikutukset selvitetään perusteellisesti.  Tarvittavat asianomaisten kuulemiset toteutetaan lausunto- ja neuvottelumenettelyjen kautta. Alueellisten vaikutusten lievittämiseksi tehdään yhteistyötä muiden ministeriöiden ja viranomaisten kanssa.

Vaikka alueelliset vaikutukset ovatkin tietyillä alueilla huomattavia, on kuitenkin muistettava että koko uudistuksen vaikein osa on se, miten kunnialla selviämme niistä kielteisistä vaikutuksista, joita uudistuksella väistämättä on puolustusvoimien henkilöstölle ja heidän perheilleen. Monessa perheessä pelätään nyt aiheesta työpaikan menetystä ja joissakin perheissä on edessä muutto toiselle paikkakunnalle. Hallitus suhtautuu puolustusvoimien henkilöstön ja heidän perheidensä tilanteeseen äärimmäisen vakavasti ja koko puolustushallinto haluaa nyt tosissaan panostaa mahdollisimman hyvään työnantajapolitiikkaan. Meillä on käytössämme lukuisia, myös ihan uusia työkaluja, joilla pyrimme lieventämään henkilöstöön kohdistuvia muutoksia. Yhteistyössä Työ- ja elinkeinoministeriön kanssa voimme nimetä lakkautuksista kärsimään joutuvia alueita ja paikkakuntia äkillisen rakennemuutoksen alueiksi ja parhaillaan suunnittelemme miten äkillisten rakennemuutoksiin lievitystä tuovia toimintatapoja voidaan soveltaa paikkakunnilla, joilla nyt on edessä varuskunnan sulkeminen.

Työ- ja elinkeinopoliittisilla toimilla pyritään tukemaan ripeää työllistymistä ja uuden yritystoiminnan käynnistymistä. Puolustusvoimat voi myös hyödyntää valtioneuvoston tammikuussa hyväksymää periaatepäätöstä valtion henkilöstön aseman järjestämisestä organisaation muutostilanteissa. Ensisijaisesti henkilöstöä pyritään auttamaan uuden työpaikan löytämisessä joko valtionhallinnossa tai yksityisellä sektorilla. Se tarkoittaa käytännössä erilaisia neuvonta-, tuki- ja koulutuspalveluita. Käytössämme on myös mahdollisuus tarjota pidennettyjä irtisanomiskorvauksia sekä mahdollisuus niin sanottuun yhteistyösopimukseen, jossa Puolustusvoimat ja uusi työnantaja jakavat ensimmäisen vuoden palkkakustannukset.

Ärade talman,

Finland är inte det enda Västeuropeiska landet som tvingats skära ner på sin försvarsbudget. Många andra länder har tvingats skära ner försvarsutgifterna med upp till 20 procent. Av 27 Natoländer hade 18 år 2011 en lägre försvarsbudget än 2008. Trots detta vill jag påminna om att säkerhet inte är någon konjunkturfråga. Trots sparkraven kommer försvarsmakten att hålla fast vid redan fastslagna planer för investering av modern vapenteknologi. Genom uppdatering och noggrant planerade prioriteringar kan vi se till att vår krigsmateriel trots ekonomiskt kärva tider håller den standard som krävs för att vi ska vara trovärdiga. Vi minskar på försvarets massa, men höjer kvaliteten som planerat. Uniformen krymper, men musklerna därunder syns bättre. Där har vi egentligen försvarsreformen i ett nötskal.

Hyvät kansanedustajat,

Kun arvioidaan poliittista päätöksentekomenettelyä, on huomioitava muutama asia: Itse puolustusvoimauudistus olisi ollut joka tapauksessa välttämätön. Valtiontalouden tila tiukensi aikataulua. Hallitus on sitoutunut kääntämään valtion velkasuhteen laskuun vaalikauden loppuun mennessä. Julkisen sektorin menopaineet on sopeutettava tuloihimme. Tähän välttämättömään vyönkiristykseen osallistuvat kaikki hallinnonalat. On ikävä yhteensattuma että puolustusvoimauudistuksen käynnistäminen osui samaan aikaan suurien säästöpaineiden kanssa, mutta tästäkin on selvittävä.

Korostan, että uudistuksen toteuttamisen ratkaisumalli on puolustusvoimien tarpeisiin ja hallitusohjelmaan perustuva. Yksittäisten joukko-osastojen lakkauttamisia ei ole aikaisemminkaan välttämättä käsitelty ulko- ja turvallisuuspoliittisissa selonteoissa. Esimerkiksi vuoden 2004 selonteossa todettiin, että maavoimien koulutusorganisaatio muutetaan vastaamaan varusmieskoulutuksen mukaista tarvetta. Selonteossa ei erikseen mainittu, että Helsingin Ilmatorjuntarykmentti, Savon Prikaati ja Kotkan Rannikkoalue lakkautetaan. Nämä lakkautuspäätökset tehtiin puolustusministeriössä. Lakkautuksia ei käsitelty etukäteen eduskunnassa. Viimeisen kahden vuosikymmenen ajan puolustusvoimien organisaatiomuutoksissa on lakkautettu tai siirretty yli 60 erilaista joukkoa, esikuntaa tai laitosta.  Silti se varsinainen rakenneuudistus on jäänyt odottamaan vuoroaan, koska sitä on lykätty. Nyt sitä ei enää voinut lykätä, nimenomaan puolustuskyvyn nimissä.

Puolustusvoimauudistuksen ratkaisumallin perustana ovat siis hallitusohjelman linjaukset, pitkällä aikavälillä muodostuneet tarpeet rakennemuutoksesta, puolustusvoimien mittava suunnittelutyö sekä puolustusministeriön ohjaus uudistuksen tavoitteista ja reunaehdoista. Hallitus päätti toteutuneesta päätöksentekomallin valmistelun käynnistämisestä lokakuussa 2011. Uudistuksen käsittely poliittisella tasolla jakaantui siten, että puolustusvoimien ratkaisumallin jatkovalmistelun tarvitsemat linjaukset tehtiin ulko- ja turvallisuuspoliittisessa ministerivaliokunnassa ja parlamentaarinen käsittely toteutettiin kontaktiryhmällä. Toteutus on osa hallitusohjelman toimeenpanoa. Samassa yhteydessä uudistuksen käynnistämisen kanssa linjattiin myös ulko- ja turvallisuuspoliittisen selonteon valmistelun käynnistäminen hallitusohjelman mukaisesti.

Puolustusvoimauudistuksen käytännön toteutuksen ratkaisumallia ja sen perusteita on esitelty tasavallan presidentille, hallitukselle ja parlamentaariselle kontaktiryhmälle joulu-tammikuussa.

Hallituksen linjausten mukaisesti puolustuksen perusteisiin ei uudistuksessa ole puututtu. Tasavallan presidentin ja hallituksen ulko- ja turvallisuuspoliittisen ministerivaliokunnan käsitellyissä esitettyä ratkaisumallia ja varuskuntakarttaa ei muutettu piiruakaan. Korostan, että kaikkien hallituspuolueiden puheenjohtajat ovat osallistuneet uudistuksen käsittelyyn. Uudistus muodostuu kokonaisuudesta. Yksityiskohtien käsittely julkisuudessa ennen kokonaissuunnitelman valmistumista ei olisi ollut ulko- ja turvallisuuspoliittisesti tarkoituksenmukaista. Suomen puolustuksen operatiivisia rakenteita ei voida ratkaista huutoäänestyksellä.

Eduskunnan käsittelyyn on tulossa lukuisia puolustusvoimauudistuksen osa-aluetta, jotka kuuluvat lainsäädännön piiriin. Tässä salissa käsitellään toivon mukaan vielä tämän vuoden aikana muun muassa sotilasläänien lakkauttamisesta aiheutuvia lainmuutoksia ja varusmiespalveluksen lyhentämistä.

Puolustusvoimauudistuksen toimenpiteet luovat pohjan poliittiselle keskustelulle puolustuksemme pitkän tähtäimen kehittämisestä. Puolustusvoimauudistus ei sellaisenaan ratkaise tai linjaa Suomen puolustuksen tulevaisuuden keskeisiä kysymyksiä. Keskeisiä selontekomenettelyssä käsiteltäviä kysymyksiä ovat muun muassa kansainvälinen verkottuminen ja pitkän aikavälin arviot toimintaympäristöstä, suorituskykyvalinnoista ja resurssinäkymistä. Näitä poliittisesti merkittäviä kysymyksiä tulee käsitellä tulevaa selontekoa valmisteltaessa. Tähän keskusteluun tarvitsemme kaikkia eduskuntapuolueita. Suomen maanpuolustuksen tulevaisuus ja turvallisuuspoliittiset linjavalinnat ovat koko kansan asioita.

Stefan Wallin