Vastaus välikysymykseen sosiaali- ja terveyspalvelujen turvaamisesta

Sosiaali- ja terveysministeriö 24.10.2012 11.10
Välikysymysvastaus -

Peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson

 

(muutosvarauksin)

Arvoisa puhemies

Kataisen hallituksen pyrkimyksenä on turvata kaikkialle Suomeen tasa-arvoiset ja laadukkaat sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut. Sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden, vaikuttavien ja oikea-aikaisten palveluiden yhdenvertaisuuden ja saatavuuden varmistamiseksi hallitus on sopinut hallitusohjelmassaan sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteen uudistamisesta kuntarakenteen uudistamisen yhteydessä.

Hallitusohjelman mukaisesti sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuu säilytetään kunnilla. Laadukkaiden sosiaali- ja terveyspalvelujen saatavuuden varmistamiseksi ja rahoituksen turvaamiseksi tulee muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä vahvoja peruskuntia.

Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämiseen ja rahoittamiseen kykenevän vahvan kunnan vaihtoehtona voidaan tarvittaessa antaa mahdollisuus poikkeusmenettelyyn, jossa kunnat yhdessä voivat muodostaa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämis- ja rahoitusvastuuseen kykeneviä, väestöpohjaltaan riittävän suuria sosiaali- ja terveydenhuoltoalueita. Tarvittavien sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden määrä ja tarkempi rakenne määritellään sen jälkeen, kun kuntarakenteen keskeiset ratkaisut ovat selvillä.

Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus- ja järjestämisvastuu on samalla organisaatiolla. Kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet vastaavat sosiaali- ja terveydenhuollon peruspalveluista sekä osasta erikoissairaanhoidon tehtäviä sekä vastaavasti sosiaalihuollon tehtävistä tavoitteena mahdollisimman laajan palvelukokonaisuuden muodostuminen. Tarkoituksenmukaisen työnjaon perusteella määriteltävistä erikoissairaanhoidon ja sosiaalihuollon tehtävistä kunnat ja sosiaali- ja terveydenhuoltoalueet vastaavat yhdessä.

Arvoisa puhemies

Kesäkuussa hallitus linjasi kunta- ja palvelurakenneuudistuksen etenemisestä iltakoulussaan. Tuolloin vahvistettiin se, että kuntien ja mahdollisten sosiaali- ja terveydenhuoltoalueiden vastuuta palveluiden järjestämisessä lisätään. Uudistuksella vahvistetaan sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon välistä integraatiota. Näin luodaan mahdollisimman laajat palvelukokonaisuudet, vähennetään byrokratiaa ja vahvistetaan peruspalveluita. Palvelut on järjestettävä nykyistä vaikuttavammin ja tehokkaammin ja turvattava hoitoketjut, jotta väestö voi saada yhdenvertaisia ja laadukkaita palveluja. Uudistuksella turvataan kuntalaisten oikeus lähipalveluihin.

Muun muassa työnjako-, koordinaatio-, suunnittelu- ja viranomaistehtäviä varten on viisi erityisvastuualuetta . Erityisvastuualueiden rooli ja tehtävät tarkennetaan jatkotyössä niin, että kuntien asema palvelujen järjestäjänä vahvistuu. Jatkotyössä otetaan huomioon alueelliset erityispiirteet ja kuntauudistuksen aikataulu.

Sosiaali- ja terveysministeriön palvelurakennetyöryhmä valmistelee sosiaali- ja terveyspoliittiselle ministerityöryhmälle vuoden loppuun mennessä tarkennetun esityksen sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenteeksi osana kuntarakenteen uudistamista.

Palvelurakenneuudistuksella kuntien mahdollisuudet hallita nopeasti kasvaneita ja kasvavia erikoissairaanhoidon kustannuksia paranevat, kun sekä perustason sosiaali- ja terveyspalveluista että valtaosasta erikoissairaanhoidon palveluja päätetään samassa organisaatiossa.

Myös painopisteen siirto entistä varhaisempaan puuttumiseen mahdollistuu, kun perus- ja erityispalvelut ovat saman johdon alla. Kunta on demokraattisin tapa järjestää palvelut lähellä ihmistä paikalliset tarpeen huomioon ottaen. Kunta on paras sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen järjestäjä myös siksi, että sosiaali- ja terveydenhuollon sekä muiden hallinnonalojen asiat kaavoituksesta koko palvelujen kirjoon kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa.

Hallitus on selvittänyt sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamista jo kuudessa välikysymysvastauksessaan. Hallituksen tavoitteita ja toimenpiteitä on selvitetty viime vuonna kunnallisten lähipalvelujen turvaamisesta tehdyn välikysymyksen vastauksessa (1/2011) ja kuluvana vuona lapsiperheiden hyvinvoinnista (3/2012) ja ikäihmisten hyvästä hoivasta (6/2012) tehtyjen välikysymysten ja lisäksi kolmen kuntauudistusta käsittelevän välikysymysten vastauksissa.

Kesäkuun iltakoululinjausten ja valtioneuvoston tiedonannon lisäksi hallitus on näissä kaikissa välikysymysvastauksissaan selvittänyt perusteellisesti hallituksen kuntauudistuksen toteuttamista sekä myös sosiaali- ja terveyspalveluiden rakenneuudistuksen vaiheita.

Arvoisa puhemies

Hallitus on pitänyt tärkeänä että uudistus tehdään tiiviissä yhteistyössä kuntien kanssa ja kuunnellen alan parhaita asiantuntijoita. Kesäkuun tiedonannossa kerrotun mukaisesti kuntia kuullaan seuraavan kerran syksyllä 2012 lausuntokierroksella, jonka aikana kunnilla on mahdollisuus antaa palautetta muun muassa rakennelain luonnoksesta ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneselvityksestä.

Hallituksen laajaa vuorovaikutusta korostavan lähestymistavan mukaisesti kuntarakenneuudistuksen rakennetyöryhmän selvitys esiteltiin viime keväänä 18 paikkakunnalla. Tilaisuuksien tarkoituksena oli saada aikaan vahva keskusteluyhteys valtion ja kuntien välillä.

Viime keväänä asetettiin myös laajapohjainen sosiaali- ja terveyspoliittisia rakenneratkaisuja valmisteleva työryhmä, jossa on mukana laaja joukko alan tutkijoita, sairaanhoitopiirien johtajia, kunta-asiantuntijoita, sekä järjestötoimijoiden edustajia.

Hallinnon ja aluekehityksen ministeriryhmä linjasi kuntauudistuksen kriteereistä kesäkuussa, että sosiaali- ja terveydenhuollon kannalta kunnan väestöpohjan on oltava vähintään noin 20 000 asukasta, mikä vastaa myös PARAS-uudistuksen voimassaolevan puitelain väestöpohjavaatimusta. Tämä väestöpohja luo mahdollisuudet omaan palvelutuotantoon, matalan kynnyksen palveluihin sekä lähipalveluihin. Tämä vähimmäisväestöpohja ei kuitenkaan riitä perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon integraatioon. Tällöin integraatio on turvattava yhteistyössä toisen kunnan kanssa tai sosiaali- ja terveydenhuoltoalueella.

Sosiaali- ja terveydenhuollon asiantuntijatyöryhmän toimeksianto on vuoden loppuun. Valtioneuvosto on linjannut kesäkuussa, että sosiaali- ja terveydenhuollon pääpiirteiden on oltava tiedossa, kun kuntarakennelaki astuu voimaan 1.5.2013. Sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain on tarkoitus tulla voimaan vuonna 2015.

Hallitus pyrkii kaikessa toiminnassaan vahvistamaan suomalaisen kuntien itsehallinnon mukaisesti peruskuntia ja niiden kykyä järjestää ja rahoittaa myös sosiaali- ja terveyspalveluita. Hallitus jatkaa aikaisempien hallitusten linjan mukaisesti (Vanhanen 1., Vanhanen 2. Kiviniemi ) toimintaa suomalaisen kuntarakenteen vahvistamiseksi. Tässä hallituksen lähtökohtana ovat kunnissa tehtävät ratkaisut. Valta ja vastuu ovat kunnissa.

Arvoisa puhemies

Hallituksen uudistustyön tavoite on erikoissairaanhoidon ja perusterveydenhuollon paremman yhteyden aikaansaaminen. Tällöin myös vähenee ihmisten tarpeeton siirtely perus- ja erikoissairaanhoidon välillä. Kun palvelut ovat myös rahoituksen osalta mahdollisimman laajasti saman päätöksenteon alaisuudessa, käytettävissä olevat sosiaali- ja terveydenhuollon voimavarat voidaan hyödyntää mahdollisimman tarkoituksenmukaisesti ja ihmislähtöisesti. Järjestelmä on laitettava toimimaan palveluiden käyttäjän, ei hallinnon ehdoilla.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksella parannetaan väestön yhdenvertaista pääsyä oikea-aikaisiin ja tarpeenmukaisiin palveluihin, vahvistetaan palvelu- ja hoitopolkujen toimivuutta, vähennetään tarpeetonta päällekkäisyyttä sekä puretaan hallinnonalojen välisiä raja-aitoja.

Uudistuksessa turvataan kielelliset perusoikeudet niin, että palvelujen käyttäjä saa palvelut kielilainsäädännön mukaisesti suomeksi tai ruotsiksi. Saamelaisten kielelliset oikeudet turvataan saamelaisten kotiseutualueella.

Lähipalveluiden turvaaminen on hallitukselle erityisen tärkeää. Riittävän vahvalla palveluiden järjestäjällä on tosiasialliset mahdollisuudet viedä palveluita ihmisten lähelle myös uudenlaisilla tavoilla, esimerkiksi liikkuvina tai sähköisinä palveluina.

Jyrki Kataisen hallituksen sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksen yhteydessä tullaan kiinnittämään erityistä huomiota päivittäin tai usein tarvittavien lähipalveluiden turvaamiseen. Hallitus panostaa lähipalveluiden tehokkaaseen kehittämiseen osana kuntien muutostukea. Hallitus pitää selvänä, että vahva ja toimiva julkinen terveydenhuolto turvaa parhaalla mahdollisella tavalla kansalaisten yhdenvertaiset ja korkeatasoiset palvelut.

Arvoisa puhemies

Kuntauudistuksen ja palvelurakenneuudistuksen toteutus ja yhteensovitus on ratkaistava alueellisesti paikallisten päättäjien ja kuntalaisten parhaaseen tietoon nojautuen. Hallituksen tavoitteena on vahvistaa vahvoja peruskuntia ja antaa kunnallisen itsehallinnon kautta kuntalaisille mahdollisuus vaikuttaa sosiaali- ja terveyspalveluiden käytännön järjestämiseen. Hallitus edistää kuntaliitoksia vapaaehtoiselta pohjalta.

Hallitusohjelman mukaan vahva peruskunta pystyy kantamaan paitsi palveluiden järjestämisvastuun myös vastuun kunnan omasta palvelutuotannosta. Vahva ja itsenäinen kunta kykenee hallitsemaan markkinoita palveluiden tuotantotapojen monipuolistuessa ja vastaamaan vaatimuksiin asukkaiden valinnanvapauden lisäämisestä. Kunta voi tuottaa palvelut itse, yhdessä toisten kuntien kanssa tai ostaa niitä toiselta kunnalta tai yksityisiltä palvelutuottajilta (yritykset, järjestöt, säätiöt). Yksityinen ja kolmas sektori täydentävät kuntien palveluja. Tämä hallitusohjelman mukainen kirjaus täsmentyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksessa siten, että nykyiset julkiset palvelut ja niiden tuottamisen edellytykset vahvistuvat.

Arvoisa puhemies

Palvelurakenteen uudistusta ja henkilöstökysymyksiä ei voi tarkastella välikysymyksessä esitetyllä tavalla pelkästään terveydenhuollon kannalta. Hallitus lähteekin siitä, että henkilöstön riittävyyttä tulee tarkastella sekä sosiaalihuollon että terveydenhuollon tarpeet käsittävänä kokonaisuutena.

Sosiaali- ja terveydenhuoltoala on naisvaltainen ala ja henkilöstö ikääntyy. Vuorotyö ja monissa tehtävissä sekä fyysisesti että psyykkisesti raskas työ kuormittaa. Työ- ja elinkeinoministeriön selvityksen mukaan alan koulutuksen saaneista henkilöistä noin 38 000 työskentelee muissa kuin oman alansa tehtävissä. Olennainen kysymys tulevaisuuden kannalta on, kuinka edes osa heistä saadaan palaamaan alalle. Toimintayksiköiden johtaminen ja työolot ovat tässä asiassa avainasemassa. Palvelurakenteiden ohella myös henkilöstön tehtävärakenteita on uudistettava, jotta työskentely sosiaali- ja terveyspalvelujen piirissä on henkilöstölle mielekästä.

Henkilöstön riittävyys julkisissa sosiaali- ja terveyspalveluissa on kiinni neljästä keskeisestä tekijästä, työmarkkinoilla olevan koulutetun henkilökunnan määrästä ja työyhteisöjen vetovoimasta sekä siitä, että henkilöstövoimavaroja hukkaavat toimintamallit ja palvelujärjestelmän päällekkäisyydet puretaan.

Valtioneuvoston hyväksymässä koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelmassa on asetettu nuorten koulutuksen aloittajatavoitteet vuoteen 2016. Aloittajatavoitteet perustuvat arvioihin avautuvista työpaikoista, ja tavoitteissa on otettu huomioon muiden ohella myös eläkepoistumaennusteet. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan nuorten koulutuksen aloittajatavoite vuoteen 2016 on 18 590, mikä on viidesosa kaikkien koulutusalojen aloittajatavoitteista. Sosiaali-, terveys- ja liikunta-alan aloittajatavoite on 7 % suurempi kuin vuonna 2009 alan koulutuksessa aloittaneiden määrä. Kaikilla koulutusaloilla vastaava muutos on - 5 %.

Väestön ikääntyminen ja muuttuvat palvelutarpeet vaikuttavat merkittävästi sosiaali- ja terveydenhuollon työvoimatarpeen kasvuun.

Suurimmat lähivuosien koulutuksen lisäykset kohdistuvat lääkärikoulutukseen. Lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja lisättiin noin 150:llä ja hammaslääkärikoulutusta noin 30:lla. Lisäkoulutuspaikkoja on tulossa myös sekä sosiaali- ja terveysalan ammatilliseen peruskoulutukseen eli lähihoitajien kouluttamiseen kuin sairaanhoitajakoulutukseen. Lähihoitajien aloituspaikkoja lisätään noin 1400:lla ja sairaanhoitajien aloituspaikkoja noin 250:llä.

Väestöpohjaltaan laajemmilla ja taloudelliselta kantokyvyltään vahvemmilla kunnilla ja sosiaali- terveydenhuoltoalueilla luodaan perusta henkilöstön tehokkaammalle rekrytoinnille ja joustavammalle käytölle sekä paremmille täydennyskoulutusmahdollisuuksille. Uusissa palvelurakenteissa edellytetään myös monialaisia toimintatapoja, jotka turvaavat osaltaan työvoiman riittävyyttä. Uudistuksella vahvistetaan julkisen sektorin työnantajien vetovoimaisuutta ja parannetaan henkilöstön saatavuutta, osaamista, jaksamista, täydennyskoulutusmahdollisuuksia sekä sijaisjärjestelyjä.  Ilman uusia toimintatapoja sekä painopisteen siirtämistä ennaltaehkäiseviin palveluihin uudistus jäisi vaillinaiseksi.

Viime vuonna voimaan tullut terveydenhuoltolaki velvoittaa erityisvastuualueet ja perusterveydenhuollon yksiköt työvoima- ja koulutustarpeiden alueelliseen ennakointiyhteistyöhön. Tämä parantaa mahdollisuuksia suunnitella alueellista työvoimakysyntää vastaavaa koulutustarjontaa. 

Valtioneuvoston vuosille 2012-2015 vahvistamassa Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (Kaste-ohjelma) määritellään toimenpiteet myös henkilöstön riittävyyden turvaamiseksi ja osaamisen vahvistamiseksi. Johtamisen osa-ohjelmaan sisältyvät toimenpiteet esimerkiksi monialaisen työskentelyn kehittämisestä, henkilöstön osallistumismahdollisuuksien parantamisesta ja työhyvinvoinnin edistämisestä sekä osaamisen kehittämisestä ja moniammatillisesta harjoittelusta ja työssä oppimisesta. Ikäihmisten palveluita käsittelevässä osa-ohjelmassa on toimenpiteitä esimerkiksi gerontologisen osaamisen vahvistamiseksi. Lisäksi Kaste-ohjelman mukaan jatketaan terveydenhuollon eri henkilöstöryhmien välisen työnjaon ja sosiaalihuollon henkilöstön tehtävärakenteen kehittämistä. Myös OECD:n tuore selvitys Suomen terveydenhuollosta kehottaa jatkamaan työnjaon kehittämistä.

Kaste-ohjelma painottaa myös käytännön työn toimintamallien ja muun muassa sähköisen tiedonhallinnan kehittämistä. Nämä mahdollistavat sosiaali- ja terveydenhuollossa työn tuottavuuden parantamisen ja sitä kautta työntekijöiden työpanoksen kohdentamisen nykyistä paremmin asiakas- ja potilastyöhön. Kun katsoo sitä, miten sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut toimivat tällä hetkellä eri puolilla Suomea, voi todeta, että monissa kunnissa on saatu jo aikaiseksi paljon hyvää. Virkasuhteisten lääkäreiden määrä on kääntynyt kasvuun ja parantanut osaltaan hoidon jatkuvuutta ja vaikuttavuutta.

Arvoisa puhemies

Suomalaiset ansaitsevat uudistuksen, joka nostaa terveyskeskuksemme kansallisiksi ylpeyden aiheiksi, tukee perheitä heidän arjessaan, turvaa iäkkäiden palvelut, huomioi vammaisten oikeudet sekä mahdollistaa lastensuojelun parhaiden käytäntöjen toteutumisen kaikkialla. Eli, hallitus on toteuttamassa uudistusta, jonka tarkoituksena on pitää kaikilla tasoilla huolta siitä, että sosiaali- ja terveyspalveluissa ihminen saa sen minkä hän tarvitsee ja silloin kun hän tarvitsee - oikea-aikaisesti ja laadukkaasti.

Hallitus on erittäin vastuullinen viedessään sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistusta eteenpäin vaihe vaiheelta, parhaat ratkaisut kaikkialle Suomeen hakien ja kuntia kuullen.

Seuraavana askeleena tässä isossa uudistuksessa ovat vuorossa alueelliset selvitykset, joiden avulla myös eri alueet ja kunnat voivat hahmottaa niitä ratkaisuja, joilla ihmisten palveluiden turvaaminen saadaan aikaiseksi laadukkaasti ja kestävästi. Tähän työhön hallitus valjastaa kuntien päätöksenteon tueksi viisi selvityshenkilöä. Selvityshenkilöiden tehtävänä on yhteistyössä kentän toimijoiden kanssa tukea palvelurakenneuudistuksen valmistelua selvittämällä alueellisesti parhaita sosiaali- ja terveydenhuollon ratkaisuja. Heidän tehtävänään on myös alueen kuntien ja olemassa olevien yhteistoimintamallien erityispiirteiden kartoitus.

Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus on todella tärkeä, ja on selvää, että se pitää valmistella perusteellisesti ja tarkasti eri osapuolia kuullen. Hallitus toivoo, että tälle valmistelulle annettaisiin laaja tuki myös oppositiosta. Kunta- ja palvelurakenneuudistus on prosessi, jossa ei ole oikopolkuja. Hallitukselle on tärkeää huomioida uudistuksessa niin alueellisia erityispiirteitä kuin jo tehtyjä toimivia ratkaisuja. Meille on tärkeää, että palvelut toimivat tasa-arvoisesti, asuipa palvelujen käyttäjä sitten Lapissa tai ruuhka-Suomessa.

Maria Guzenina-Richardson