VATU-ohjelman osuus valtionhallinnon toiminnan kehittämisessä on merkittävä

Toteutusvaiheessa on 132 uudistusta, ohjelman taloudelliset vaikutukset ovat n. 400 miljoonaa euroa vuoteen 2020 mennessä

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmalla (VATU) vastataan osaltaan julkisen talouden kestävyysvajeen supistamistarpeeseen sekä työmarkkinoiden muutokseen kirkastamalla valtionhallinnon roolia ja tehtäviä, tuottamalla rakenteellisia uudistuksia sekä ottamalla käyttöön valtionhallinnon uutta roolia tukevia toimintatapoja.

Vuonna 2013 ohjelman painopiste on siirtynyt hallinnonalakohtaisten ohjelmien valmistelusta niiden toteutukseen, joten myös koko vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelma on vahvasti toimeenpanovaiheessa. Hallinnonalakohtaiset vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmat muodostavat ohjelman toimeenpanon ytimen. Ohjelmat muodostuvat hallinnonalan VATU-hankkeista, inhimillisen pääoman kehittämisestä sekä ydintoimintoanalyysissa ehdotettujen toimenpiteiden toteuttamisesta.

Vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmassa seurataan:
a) budjettitalouden toimintamenoja
b) henkilötyövuosia
c) osaamisen kehittymistä ja uudistumista (VMBaro-indeksi)
d) motivaatiota ja työn imua (VMBaro-indeksi)
e) johtamista ja työyhteisön vuorovaikutusta (VMBaro-indeksi)
f) sairauspoissaolopäiviä

Ohjelman kaikkien seurantakohteiden osalta vuoden 2013 kehitys valtionhallinnon tasolla jatkui suotuisana. VATU-hankkeiden toteumatietojen seuranta ja raportointi tapahtuu valtion raportointipalvelu Netrassa.

Hallinnonalojen jo toteutettujen ja toteutusvaiheessa olevien 132 uudistusten yhteenlaskettu euromääräinen vaikutus toimintojen kehittämisestä ja uudelleen järjestelyistä on vuoteen 2020 mennessä noin 400 milj. euroa, joka sisältää sekä uusia että jo kehyksissä olevia esityksiä.
 
Taulukko 1, katso liite
Uudistusten arvioidut vaikutukset

Valtion henkilöstön työtyytyväisyys on noussut ja sairauspoissaolot ovat vähentyneet

Vatu-ohjelmassa painotetaan erityisesti henkilöstön osaamisen kehittämistä, vaikutusmahdollisuuksia omaan työhönsä, työkykyä tukevaa toimintaa sekä johtamisen ja esimiestyön merkitystä. Valtion henkilöstön henkilötyövuosien määrä vuonna 2013 oli 79 482.

Kuva 1, katso liite
Valtion henkilöstön aikaansaannoskyky VMBaro-indeksi (1–5) v. 2010–2013

Kaikilla valtion henkilöstötutkimuksen VMBaron seuratulla kolmella indeksillä on ollut vuosina 2010–2013 nouseva kehitystrendi. Parhaimmalla tasolla on motivaatiota ja työn imua kuvaava indeksi 3,66 vuonna 2013. Johtamisen ja työyhteisön vuorovaikutuksen indeksi oli 3,47 ja osaamisen kehittymisen ja uudistumisen indeksi oli 3,41.

Valtionhallinnon henkilöstön sairauspoissaolot ovat vähentyneet keskimääräisestä 9,7 päivästä yhdeksään päivään vuodessa. Kahdessa vuodessa tapahtunut 0,7 päivän muutos sairauspoissaoloissa merkitsee koko valtionhallinnon tasolla sitä, että sairauden takia töistä oltiin poissa 56000 työpäivää vähemmän kuin vuonna 2011. Valtiolla on otettu käyttöön varhaisen puuttumisen menettelyt ja esimiestyön ja johtamisen kehittämiseen on panostettu. VATU-ohjelma tarjoaa monia henkilöstön kehittämisen välineitä.

Jatkuva ennakoiva kehittäminen ja uudistaminen välttämätöntä

Hallituksen rakennepoliittisessa ohjelmassa sovitut toimenpiteet vaativat tuekseen jo vireillä olevien hankkeiden täysimääräistä ja kunnianhimoista loppuun saattamista. Talouspoliittinen ministerivaliokunta kehottikin ministeriöitä jatkamaan hallinnonalojen vaikuttavuus- ja tuloksellisuusohjelmien toteuttamista.

Ministerivaliokunta muistutti, että erillisten ja määräaikaisten ohjelmien rinnalla ministeriöiden on vastattava hallinnonalansa toimintojen ja tehtävien jatkuvasta ja ennakoivasta kehittämisestä ja uudistamisesta siten, että tehtäviä ja palveluita on mahdollista hoitaa vaikuttavasti ja tuloksellisesti myös tulevaisuudessa.

Lisätietoja: valtiosihteeri Tuire Santamäki-Vuori, p. 0295 530 133, valtion työmarkkinajohtaja Juha Sarkio, p. 0295 530 031, ohjelmapäällikkö Tero Meltti, p. 0295 530 770, valtiovarainministeriö