Skip to content
Media
Valtioneuvosto frontpage

Valtiovarainministeri Matti Vanhanen:
Selviytyvä Suomi − ratkaisuhakuinen hallitus

Ministry of Finance
Julkaisuajankohta 16.9.2020 18.33
Kolumni
Matti Vanhanen.

Koronaviruksen aiheuttama kriisi loi tarpeen täsmentää hallitusohjelman tavoitteita julkisen talouden pidemmän aikavälin vakauttamisesta. Alkuperäiset tavoitteet julkisen talouden tasapainosta sekä työllisyysasteen nostosta 75 prosenttiin vuoteen 2023 mennessä eivät uusissa oloissa ole mahdollisia.

Koronavirusta ei kukaan osannut ennakoida. Epidemia heikensi maailmantalouden näkymiä dramaattisesti. Valtio otti velkaantumalla kantaakseen sekä kuntien, ihmisten että yritysten riskejä. Epävarmuus on edelleen vahvaa. Nyt on tehtävä uusi tilannearvio ja otettava todesta uusi toimintaympäristö. 

Suomi on pärjännyt sekä terveyden että talouden kannalta suhteellisen hyvin tähän asti.  Siitä huolimatta julkisen talouden vakauttamisen aikajänne on arvioitava uudelleen. Vaikka suhdannetilanne muuttuu, rakenteelliset ongelmat eli ikääntyminen ja alhainen työllisyysaste ovat entiset. 

Velkasuhteen vakauttaminen edellyttää 5 miljardin sopeutusta

Hallitus päivitti budjettiriihessä talouspolitiikan keskeisiä tavoitteita julkisen talouden kestävyystiekartan muodossa. Uutena tasapainotavoitteena on vakauttaa julkisen talouden velka suhteessa bruttokansantuotteeseen vuosikymmenen loppuun mennessä. Tämä edellyttää julkisen talouden vahvistamista uusimman arvion mukaan noin viidellä miljardilla eurolla.  Velka vakautuisi 70−75 prosenttiin suhteessa BKT:hen.  

Toki taso on korkea suhteessa EU:n perustamissopimuksessa velkasuhteelle asetettuun 60 %:n viitearvoon. Lähtökohtana on, että julkisen velan BKT-suhde säilyy kuitenkin euroalueen alhaisimpien joukossa ja suhteellinen asema näin ollen hyvänä myös rahoituksen saatavuuden näkökulmasta. Luottamuksen ylläpitämisellä varmistetaan myös valtion velan kustannusten pysyminen mahdollisimman alhaisella tasolla.

Hallitus seuraa tiekartan toteutumista säännöllisesti budjetti- ja kehysriihissään sekä valmistelee tarpeen mukaan uusia toimenpiteitä, jotka vahvistavat työllisyyttä, talouskasvun edellytyksiä ja kilpailukykyä sekä hillitsevät julkisten menojen kasvua. Uusi aikajänne tarkoittaa, että työtä riittää myös seuraaville hallituksille. 

Hallitus linjasi työllisyyttä kasvattavista toimista

Rakenteelliset toimenpiteet vaikuttavat viiveellä. Niitä on toimeenpantava ripeästi, vaikka vaikutuksia odotetaan vasta vuosien päästä.

Hallitus on tehnyt päätöksiä, joilla tavoitellaan työllisyyden nostamista 31 000 – 36 000 lisätyöllisellä vuoteen 2029 mennessä. Hallitus on käynyt läpi Valtionvarainministeriön rakenneyksikön kanssa esitettyjen toimenpiteiden työllisyysvaikutusten potentiaalia kuten työllisyyspalveluiden uudistamista yksilöllisiksi pohjoismaisen mallin mukaisesti. Päätöksiä täydennetään ensi kevään puoliväliriihessä

Kaikkien tarpeellisten työllisyystoimien vaikutuksia ei tosin voida arvioida ennakkoon mutta niiden toimeenpanoa voidaan seurata toimeenpanon jälkeen esimerkiksi vuositasolla. Paikallisen sopimisen sekä työttömyysturvan uudistamisen osalta valmistelu edelleen jatkuu. Työperäistä maahanmuuttoa sujuvoitetaan, mukaan lukien erityisosaajille ja heidän perheilleen luotava työlupien ”pikalinja”. Ulkomaisen työvoiman tarveharkinnan lieventämisestä käynnistetään alueellinen kokeilun vuoden 2021 aikana.

Hallitus asetti uudeksi työllisyystavoitteeksi 80 000 työllistä. Se kaventaa kestävyysvajetta noin 2 miljardilla eurolla. Muita kestävyysvajeen kaventamisen keinoja ovat julkisten palveluiden tuottavuus ja kustannustehokkuus, sote-uudistus sekä talouden kasvun edellytysten vahvistaminen. Näillä toimilla voidaan vahvistaa julkista taloutta vuositasolla jopa 4,5 miljardilla eurolla vuosikymmenen loppuun mennessä. Päätökset toimenpiteistä tehdään tämän vaalikauden aikana. EU-rahoitteinen, tilapäinen Suomen kasvuohjelma on tässä suureksi avuksi. 

Julkisen talouden vakautus on usean vaalikauden urakka

Hallitus katsoo perustelluksi tukea työllisyyttä, tuotantoa ja talouden ja toimeliaisuutta vielä edessä olevassa hauraan elpymisen vaiheessa ainakin vuonna 2021. Tulevien vuosien finanssipolitiikan jatko päätetään kehysriihessä 2021.

On joka tapauksessa selvää, että uskottavina ja kustannustehokkaina rakenteellisina uudistuksina ei voida jatkossakaan pitää toimia, joilla pyritään kasvattamaan työllisyyttä ja talouskasvua pelkästään julkisia panostuksia lisäämällä tai veronalennuksin. 

Julkisen talouden vakauttamista on jatkettava siis usean vaalikauden ajan. Tavoitteena tulee olla aikanaan koko kestävyysvajeen umpeen kurominen, mikä vaatisi julkisen talouden vahvistamista noin 10 miljardilla eurolla. Tämä olisi yhden vaalikauden tavoitteena äärimmäisen vaativa ja myös riskialtis.

Velkaantumisen nopealla aikataululla lopettava sopeutus vaarantaisi kasvun edellytyksiä, lisäisi yhteiskunnallista eriarvoisuutta ja alueellista epätasa-arvoa. Tämä murentaisi Suomen vahvuuksia luottamukseen ja tasa-arvoon perustuvana yhteiskuntana.

Olen luottavainen siihen, että Suomi selviytyy, niin koronakriisistä kuin talouden rakenteellisista ongelmistakin. Hallitus on ratkaisuhakuinen. Mitä paremmin ja nopeammin julkista taloutta onnistutaan tällä vaalikaudella vahvistamaan rakenteellisilla uudistuksilla, sitä vähäisemmäksi jää tulevaisuudessa menoleikkausten ja veronkorotusten tarve.

Matti Vanhanen

 
Back to top