Suomi tarvitsee tietopolitiikkaa – on keskustelun aika

Puhumme luontevasti ympäristö-, koulutus-, talous tai sosiaalipolitiikasta. Tietopolitiikka mainitaan harvemmin, vaikka data, informaatio ja tieto ovat digitalisoituvan yhteiskunnan tärkeimpiä voimavaroja. Datapolitiikka ei riitä kattamaan tietopolitiikan kokonaisuutta. Tietopolitiikkaa ei ole myöskään vielä määritelty.

Tietopolitiikka vastaisi yhteiskunnan muutoksiin

Uudet politiikkakohteet ovat syntyneet vastaukseksi tai hakemaan ratkaisuja uuteen kriisiin tai yhteiskunnan muutokseen. Näin muodostuivat 1960-luvulla sosiaalipolitiikka, 1970-luvulla energiapolitiikka ja 1990-luvulla ympäristöpolitiikka. Tietopolitiikkaa tarvitaan vastauksena 2000-luvun yhteiskunnan ja tietoympäristön muutoksiin.

Satavuotiaan Suomen selviytymistarinan taustalla on ollut vankka usko tiedon voimaan ja jokaisen oikeuteen saada tietoa. Tuloksena ovat kattava lukutaito, yleinen oppivelvollisuus, korkea koulutustaso, hyvät kirjastot ja julkisuusperiaate. Myös Suomen tulevaisuus nojaa tietoon ja sen hyödyntämiseen.

Tiedonkäytön monet haasteet

Data ja informaatio ympäröivät meitä monessa muodossa. Niitä voidaan hyödyntää ennennäkemättömillä tavoilla palveluissa, arkielämässä, uuden tiedon muodostamisessa, yritystoiminnassa, tutkimuksessa ja päätöksenteossa. Tietoa voidaan kuitenkin aina käyttää sekä hyvään että pahaan: monimutkaisten yhteiskunnallisten ongelmien ratkaisemiseen tai ihmisten hyvinvointiin, mutta myös rikolliseen toimintaan.

Tietojen helppo yhdistäminen digitaalisessa tietoympäristössä on mahdollisuus, mutta se ei ole itsestäänselvyys ja sisältää riskejä. Kaikki tieto ei ole luotettavaa eikä tietämisen illuusio johda hyviin päätöksiin.

Viimeaikaiset selvitykset kertovat myös, että päätöksenteon haasteena on kiire ja tiedon yksipuolinen käyttö. Ristiriita tarjolla olevan tiedon määrän ja sen hyödyntämisen välillä on niin suuri, että on perusteita puhua jo tietokriisistä. Vaikka tietoa haluttaisiinkin käyttää, kehittyneestä teknologiasta huolimatta, sitä voi olla vaikea löytää sekalaisesta datamassasta.

Avaamme keskustelun Suomen tietopolitiikasta

Tiedon mahdollisimman laaja avoimuus, tiedon liikkuvuus ja ihmisten omien tietojen hallinta edellyttävät johdonmukaista tietopolitiikkaa, joka edistää tiedon monipuolista saatavuutta ja hyödyntämistä. Samalla on otettava huomioon kansalaisten ja organisaatioiden oikeudet, vastuut ja riskit. Avoimuuden, luottamuksen ja riskien hallinnan yhtälön ratkaiseminen on jatkossa tärkeimpiä tietopoliittisia kysymyksiä. Koska tieto ei tunne rajoja, on kysymys globaali ja sen ratkaisemiseksi tarvitaan kansainvälistä yhteistyötä. Monipuolisia tiedon lukutaitoja tarvitaan kaikkialla.

Tietopolitiikan lähtökohtana on tiedon yhteiskunnallisen ja taloudellisen arvon lisääminen. Tämä merkitsee sekä koneiden käsittelemän datan, ihmiselle ymmärrettävän informaation että inhimillisen tiedon muodostuksen kokonaisuuden huomioon ottamista.

Laatimamme muistion ”Suomi tarvitsee tietopolitiikkaa” tavoitteena on avata keskustelu Suomen tietopolitiikasta ja mitä sen tulisi olla tulevina vuosikymmeninä. Vain tarpeeksi laajan keskustelun kautta voidaan muodostaa siitä vahva ja tulevaisuuteen kantava yhteiskuntakehityksen pohja.

Toivomme keskustelua käytävän kullekin organisaatiolle tai taholle sopivimmissa kanavissa. Twitterissä keskustelua voidaan käydä hashtagilla #tietopolitiikka. Voitte välittää käytyjä keskusteluja suoraan allekirjoittaneille.

Kauhanen-Simanainen A. & Rissanen O-P. (2017). Suomi tarvitsee tietopolitiikkaa. Valtiovarainministeriön julkaisu 39/2017. Helsinki (http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-251-908-5)

Anne Kauhanen-Simanainen

Neuvotteleva virkamies
anne.kauhanen-simanainen(at)vm.fi

Olli-Pekka Rissanen

Erityisasiantuntija
olli-pekka.rissanen(at)vm.fi
@OPRissanen