Skip to content
Media
Valtioneuvosto frontpage

Valtiovarainministeri Katri Kulmuni:
Tasa-arvosta talouden kasvua ja onnellisuutta

Ministry of Finance
Julkaisuajankohta 8.3.2020 6.00
Kolumni
Katri Kulmuni.

Onnelliset, tasa-arvoiset ja yhtäläisiä mahdollisuuksia tukevat kansakunnat ovat myös taloudellisesti vahvoja ja joustavia erilaisissa tilanteissa. Pohdimme parhaillaan, miten sukupuolten tasa-arvoa voitaisiin edistää talousarvioprosessissa.

Suomen menestystarina köyhästä maatalousvaltaisesta maasta vauraaksi ja onnelliseksi hyvinvointiyhteiskunnaksi on miesten ja naisten yhteistyön tulos. Pienessä Suomessa ei ole ollut varaa jättää kenenkään voimavaroja käyttämättä.

Neuvolat, lapsilisät, päivähoito, varhaiskasvatus, perusopetus, sosiaali- ja terveyspalvelut, vanhempainvapaat, perheoikeus ja verotus ovat tukeneet naisten ja miesten yhtäläisiä mahdollisuuksia. Tällä mallilla olemme parantaneet tahtia koko sotien jälkeisen ajan.

Aivan äskettäin hallitus linjasi perhevapaauudistuksesta, joka kannustaa isien ja äitien yhteiseen hoitovastuuseen.

Budjetin sukupuolivaikutuksia arvioidaan

Ajattelemme tasa-arvotavoitteita myös talouden kasvun vauhdittajina. Suomessa emme ole tehneet uudistuksia ensisijaisesti talouden vaan ihmisten hyvän elämän mahdollisuuksien takia. Tasa-arvoa parantavat uudistukset ovat kuitenkin samalla olleet myös talouskasvun edellytyksiä parantavia.

Onnelliset, tasa-arvoiset ja yhtäläisiä mahdollisuuksia tukevat kansakunnat ovat myös taloudellisesti vahvoja ja joustavia erilaisissa tilanteissa. Tästä yhteisvaikutuksesta on kyse hyvinvointitalousajattelussa, jota Suomi on vienyt Eurooppaan.

Pääministeri Sanna Marinin hallituksen tasa-arvo-ohjelmaa valmistellaan parhaillaan, ja valtiovarainministeriö on työhön vahvasti sitoutunut. Pohdimme parhaillaan, miten sukupuolten välistä tasa-arvoa voitaisiin edistää talousarvioprosessissa. Se auttaisi päättäjiä, myös eduskuntaa, tunnistamaan paremmin eri valintojen vaikutuksia naisiin ja miehiin, tyttöihin ja poikiin.

Kyse ei ole ihan uudesta asiasta: budjetin sukupuolivaikutusten arviointia on Suomessa kehitetty jo kohta 20 vuoden ajan. Tukea uusiin askeliin saamme esimerkiksi Sipilän hallituksen Tasa-arvoa talousarvioon -hankkeen tuloksista.

Tarkoituksena on terävöittää ja yhdenmukaistaa eduskunnalle annettavaan talousarvioesitykseen kirjattavia sukupuolivaikutusten arviointitekstejä hallinnonaloittain. Järjestimme tästä äskettäin eri ministeriöille myös kehittämispäivän. Jo vuoden 2021 talousarviosta tulee saada paremmin tietoa siitä, mitä yhteyksiä määrärahoilla ja linjauksilla on sukupuolten väliseen tasa-arvoon. Tilastotietoa jaoteltuna miehiin ja naisiin tarvitaan myös enemmän.

Sukupuolitietoinen budjetointi vie osaltaan eteenpäin YK:n Kestävän kehityksen toimintaohjelman Agenda 2030:n tavoitteita. Sosiaalisesti, taloudellisesti ja ekologisesti kestävästä kehityksestä hallitus antaa vielä tänä keväänä eduskunnalle selonteon.

Syksyllä 2022 tulemme tilaamaan ulkopuolisen arvion Marinin hallituksen talouspolitiikan sukupuolivaikutuksista. Siinä tulee huomioida etuuksien, verotuksen ja palveluiden yhteisvaikutus. Merkittäviä sukupuolivaikutuksia on ainakin hallituksen mittavilla panostuksilla ikääntyneiden palveluihin.

Verovarat on käytettävä kustannustehokkaasti niin, että odotetut yhteiskunnalliset tavoitteet saavutetaan. Myös veronmaksajilla on oikeus saada parempaa tietoa siitä, miten tuloksellisesti rahat on käytetty. Sukupuolten tasa-arvo ei ole ainoa näkökulma, joka on määrärahojen vaikutusten arvioinnissa otettava huomioon.

Hallitus on ohjelmassaan sitoutunut kehittämään myös budjetin lapsivaikutusten arviointia. Lapsilähtöisen budjetoinnin tutkimushankkeen raportti valmistuu loppukeväästä. Sen jälkeen on mahdollista tehdä myös sitä koskevia jatkolinjauksia. Tavoite kytkeytyy myös juuri alkaneeseen lapsistrategian valmisteluun.

Kaikki tämä työ toivottavasti tarjoaa myös kansalaisille enemmän tietoa verovarojen käytöstä ja päätösten vaikutuksista.

Katri Kulmuni

valtiovarainministeri
@KatriKulmuni

 
Back to top