Lainsäädäntöneuvos Sami Kivivasara:
Tietopolitiikan ja digitalisaation suunta tehdään yhdessä

Tietopolitiikkaan ja digitalisaatioon liittyvien kehittämistoimien tarpeesta ja oikeasta suunnasta on viime aikoina ollut paljon yhteiskunnallista keskustelua useilla foorumeilla.

Keskustelu on välttämätöntä ja se auttaa löytämään oikeat toimet, joilla Suomi pysyy edelleen kehityksen kärjessä – mitataan tätä kehitystä sitten erilaisilla indikaattoreilla ja selvityksillä tai sitten sillä, miten suomalaiset ihmiset, yritykset ja yhteisöt kykenevät hyödyntämään tietoa ja uusia toimintatapoja hyvinvointinsa ja kilpailukykynsä parantamiseksi.

Digitalisaatiota ja tiedon hyödyntämistä vauhdittavia toimia on käynnissä paljon ja tälle alueelle myös investoidaan merkittävästi. Nämä teemat ovat myös entistä vahvemmin näkyvillä EU-politiikassa. Se luo myös uusia mahdollisuuksia tehdä monia isoja ja pieniä ilveksenloikkia. Nämä uudet mahdollisuudet olisi kohdennettava mahdollisimman hyvin. Toipuessamme koronaepidemian vaikutuksista, on panoksien oltava mahdollisimman hyvin elvyttäviä ja kustannustehokkuuttamme parantavia.

Suomeen muodostui uusi politiikka-alue vuonna 2019, kun eduskunta käsitteli tietopoliittisen selonteon. Siinä luodatut yhteiset linjat tehdään todeksi viemällä tiedon hyödyntämiseen ja datatalouteen liittyviä toimia käytäntöön koko yhteiskunnassa.

Tämän vuoden alusta tuli voimaan uusi julkista hallintoa velvoittava tiedonhallintalaki. Kuten yleensä laki on se, joka saa suomalaisen toimimaan. Tiedonhallintalain velvoitteita on viety voimalla käytäntöön julkisen hallinnon organisaatioissa. Se luo perustaa entistä yhteentoimivammalle ja tuloksellisemmalle tiedon hyödyntämiselle.

Tiedon hyödyntämisen ja avaamisen yhteisiä strategisia linjauksia ja tiedon laatua ja saatavuutta toteutetaan hallitusohjelmahankkeessa. Suomalaisissa julkisen hallinnon ja yksityisen sektorin tietovarannoissa on edelleen valtavasti potentiaalia hyödynnettäväksi ja tiedon liikkuvuuteen organisaatiorajojen yli ja ihmisten itsensä käyttöön on panostettava eri tasoilla: lainsäädännössä ja sen soveltamisessa, palvelujen kehittämisessä, osaamisessa ja myös toimintakulttuurissa.

Digitaalisen toiminnan ytimessä ovat eräällä tapaa identiteetit, ihmisten ja asioiden yksilöinti. Digitaalisen identiteetin hankkeessa haetaan ratkaisua, jossa kaikki Suomessa asioivat voisivat valtion takaaman järjestelmän avulla digitaalisesti osoittaa henkilöllisyytensä. Myös henkilötunnuksen uudistaminen entistä laajempaan ja yhdenmukaisempaan käyttöön on yksi osansa digitaalisaation perustan rakentamista.

Automaattinen hallinto, on sitten kyse automaattisista hallintopäätöksistä, julkisista palveluista tai niiden kohdentumisesta mahdollisimman hyvin ihmisten tarpeiden mukaan, on osa-alue, johon AuroraAI-ohjelma, oikeusministeriön johdolla tehtävä lainsäädäntötyö ja useat valtion virastoissa ja kunnissa tehtävät kehittämistoimet pureutuvat. Emme välttämättä tarvitse joka prosessiin uutta digitaalista palvelua, vaan entistä paremmin kohdistuvaa automaattista ja läpinäkyvää palvelua ja päätöksentekoa. 

Yhteiseen suuntaan vieviä tavoitteita ja toimia haetaan, pannaan toimeen ja seurataan Suomen kestävän kasvun ohjelman suunnittelussa, julkisen hallinnon strategiassa, kustannustehokkuuden kehittämisessä, teknologia-alueen neuvottelukunnassa ja julkisen hallinnon tiedonhallinnan ja digitalisaation yhteistyöryhmissä. 

Yhteistä suuntaa ei kuitenkaan voi olla, jollei meillä ole yhteistä tilannekuvaa. Yhteinen tilannekuva muodostuu luotettavasta ja yhteisesti jaetusta tietopohjasta. Harmillisesti tästä meillä onkin nyt ristiriitaista tietoa. EU:n DESI-mittarilla Suomi on kärjessä, mutta juuri julkistetussa OECD:n digitaalisen hallinnon raportissa Suomi ei tosiaankaan loista. Hajanainen tieto aiheuttaa hajataittoa fokukseen. Nämä mittarit, selvitykset ja analyysit voivat parhaimmillaan toimia pontimina sille, että löydämme oikeita kehityskohteita ja voimme jatkuvasti ja pitkäjänteisesti parantaa.

Sami Kivivasara
lainsäädäntöneuvos, yksikön päällikkö, valtiovarainministeriö
@sKivivasara