Skip to content
Media
Valtioneuvosto frontpage

Kanta-palvelut ja yksityisyyden suoja

Ministry of Social Affairs and Health
Julkaisuajankohta 10.1.2018 16.56
Kolumni

Viime päivien aikana mediassa on käyty keskustelua yksityiselämän suojasta Kanta-palveluissa. Onko Kanta-palveluiden kehittämisessä ja käytössä varmasti varmistettu, että arkaluonteiset tiedot pysyvät suojassa? Miten terveydenhuollossa on huolehdittava tietosuojasta ja tietoturvasta?

Tärkein sääntö on se, että potilastiedot ovat salassa pidettäviä ja arkaluonteisia. Niitä on oikeus käsitellä ja luovuttaa vain siten kuin muitakin arkaluonteisia tietoja - potilaan suostumuksella tai lakiin perustuen. Jo tieto siitä, että joku on potilaana, on salassa pidettävä. Terveydenhuollossa työskentelevä rikkoo siis salassapitovelvollisuutta jo silloin, jos hän kertoo, että Matti Meikäläinen on ollut potilaana, vaikka hän ei kertoisi sen syytäkään.

Terveydenhuollossa työskentelevä saa käsitellä vain niitä tietoja, jotka ovat tarpeen potilaan hoitoon liittyvissä työtehtävissä. Toimintayksikössä jokaiselle sähköisiä potilastietoja käsittelevälle on annettava henkilökohtaiset käyttäjätunnukset ja määriteltävä työtehtävien perusteella, mihin potilastietoihin hänen on tehtäviensä vuoksi mahdollista päästä.

Lääkärin ammattitaitoon ja etiikkaan kuuluu se, että hän osaa arvioida potilastietojen merkityksen tarkastustilanteessa.

Jos joku käsittelee potilastietoja, joihin hänellä ei ole oikeutta, on teko tietosuojarikkomus tai tietosuojarikos. Niistä voidaan tuomita rikosoikeudelliseen rangaistukseen ja korvausvastuuseen. Seuraamuksena voidaan myös päättää työ- tai virkasuhde.

Kaikki väärinkäyttöepäilyt pitää tutkia ja todennetuissa tilanteissa myös saattaa tekijät asianmukaiseen vastuuseen. Käytännössä sanktioita on - valitettavasti - myös jouduttu käyttämään. Oletettavaa on, että kiusaus urkintaan vähenee sitä mukaa kun tietoisuus kiinnijäämisriskistä ja odotettavissa olevista sanktioista kasvaa.

Edellä esitetyn pohjalta voidaan arvioida esimerkkiä, joka mediassa on nostettu esiin. Siinä opiskelija juo itsensä humalaan, kaatuu, lyö päänsä ja tiedot kirjataan sairaalassa potilastietojärjestelmään, josta ne siirretään Kanta-palveluihin. Jos tapahtunut tulisi myöhemmin esille työhöntulotarkastuksessa, herättäisikö se epäilyksiä alkoholiongelmasta ja voisi vaikuttaa henkilön työsuhteeseen?

Työhöntulotarkastuksen tekevällä lääkärillä on oikeus käsitellä vain niitä potilastietoja, jotka ovat tarkastuksen kannalta tarpeellisia. Opiskeluaikana sattunut yksittäinen kaatuminen saattaa olla tarpeellinen tieto, jos kaatumisesta seuraa aivovamma, joka vaikuttaa pitkäaikaisesti henkilön työkykyyn. Itsessään yksittäinen humalatila ei voisi edes periaatteessa olla osoitus henkilön alkoholiongelmasta. Lääkärin ammattitaitoon ja etiikkaan kuuluu se, että hän osaa arvioida potilastietojen merkityksen tarkastustilanteessa.

Salassapitovelvollisuuden takia lääkärillä ei ole oikeutta ylipäätään antaa potilastietoja työnantajalle. Työhöntulotarkastuksen perusteella lääkäri voi lausua työnantajalle vain siitä, onko henkilö sopiva tiettyyn työtehtävään, johon hänet on palkattu, vai ei. Lausunnon voi antaa työnantajalle ilman työntekijän suostumusta vain, jos työtehtävä aiheuttaa erityistä sairastumisen vaaraa.

Potilastietojärjestelmät ja Kanta-palvelut tukevat terveydenhuollossa toimivia teknisesti siten, että kullakin on mahdollisuus nähdä vain työnsä kannalta tarpeellisia tietoja. Terveydenhuollon ammattihenkilöt saavat käsitellä tietoja vain tunnistauduttuaan henkilökohtaisella varmennekortilla. Se, mitkä tiedot ovat tarpeellisia hoidon kannalta, vaihtelee tilannekohtaisesti. Osaan tiedoista pääsee vasta erillisen vahvistuksen jälkeen.

Isoimpia riskejä Kanta-palveluille aiheuttaa ihmisen toiminta eli se, että joku rikkoo salassapitovelvollisuuttaan tai käsittelee tietoja, jotka eivät ole potilaan hoidon kannalta merkityksellisiä. Tämä riski on kuitenkin olemassa Kanta-palveluista riippumatta – sekä potilastietojärjestelmissä että erityisesti paperilla olevien asiakirjojen osalta. Kantaan on siksi rakennettu tarkat kriteerit, jotka määrittävät, miten ja millä perusteilla tietoja on oikeus käyttää.

Kanta-palveluissa tietojen käyttöä seurataan reaaliaikaisesti muun muassa lokivalvonnan avulla. Kantaan kerättävään luovutuslokiin tallentuvat tiedot käyttäjästä aina, kun joku käsittelee muita kuin oman toimintayksikkönsä potilastietoja. Lisäksi potilastietojärjestelmän on tallennettava käyttölokiin tiedot siitä, kuka on käsitellyt potilaiden tietoja ja milloin. 

Kanta-palvelut ovat parantaneet merkittävästi potilasasiakirjojen selkeyttä ja lisänneet potilastietojen käsittelyn läpinäkyvyyttä.

Omakanta antaa potilaille itselleen aiempaa paremmat mahdollisuudet havaita potilastiedoissaan virheitä ja puutteita ja huolehtia oikeuksiensa toteutumisesta. Potilaalla on oikeus tarkastaa, mitä tietoja hänestä on tallennettu potilastietojärjestelmiin ja Kanta-palveluihin ja pyytää tarvittaessa niiden korjaamista.

Omakantaan tallentuvista luovutuslokin tiedoista potilas myös näkee, mihin organisaatioihin häntä koskevia tietoja on luovutettu. Niiden perusteella hän voi pyytää tarvittaessa selvittämään, kuka tietoja on käsitellyt ja onko käsittely ollut lainmukaista. Tarkemmat tiedot siitä, kuka tietoja on käyttänyt, saa pyydettäessä suoraan terveydenhuollon toimintayksiköstä. Kaikissa terveydenhuollon yksiköissä on tietosuojavastaava, joka auttaa tarvittaessa selvityksissä ja ohjeistaa myös käytännön toimenpiteissä.

Kaiken kaikkiaan voidaan todeta, että Kanta-palvelut ovat parantaneet merkittävästi potilasasiakirjojen selkeyttä ja lisänneet potilastietojen käsittelyn läpinäkyvyyttä. Ne antavat meille kaikille aiempaa paremmat mahdollisuudet seurata omien tietojemme oikeellisuutta ja käyttöä. Merkintöjen sisällöstä vastaavat niiden tekijät, terveydenhuollon ammattihenkilöt, ja siksi on aina mahdollisuus inhimillisiin virheisiin. Tästä syystä sekä terveydenhuollon ammattilaisten osaaminen että tietojärjestelmien käytettävyyden kehittäminen on tärkeää jatkossakin.

Helena Raula, STM, Digitalisaation ja tiedonhallinnan ryhmä, [email protected]
Maritta Korhonen, Kela, Kanta-palvelut, [email protected]

Kanta on laajassa käytössä valtakunnallisesti. Potilastiedon arkistoon on talletettu yli miljardi asiakirjaa. Suostumuksia asiakirjojen käyttöön oli marraskuun loppuun mennessä annettu yli 2,8 miljoonaa ja kieltoja oli tehty 66 700.
www.kanta.fi

 
Back to top